On perin onnetonta, olipa kyse asiasta kuin asiasta. Mitä on jäänyt mieleen presidentin valintakevättalvista? Ehdokkaiden kuvat oli nostettu metristen kinosten päälle näkyviin. Tuiskulunta kertyi ehdokkaiden kasvoille. Jokaisen kohdalla kiipesin vallin päälle ja pyyhin lumen pois.
South Parkissa 100-vuotias on onnittelujen kohteena. "Miltäs nyt tuntuu"- kysymykseen iloinen kysyjä saa odottamattoman vastauksen "Ammu minut". Omaishoidossa vuosia ollut halvaantunut opettaja seurasi mustasukkaisesti hoitajavaimoaan. Kielsi tältä oman elämän kokonaan. Kuitenkin hän oli päättänyt mennä juhannustansseihin ja järjesti hoidon miehelleen. Mies oli varautunut tällaisen tilanteen varalle hankkimalla käsiaseen. Iltalehdestä sai lukea:"Vanhus ampui vaimoaan". Surullinen juhannus oli edessä. Pyssyt ovat sairaiden leikkikaluja. Pojat leikkivät sotaleikkejä ja myöhemmin niihin lisätään seksileikit ja fantasiat.
Minulle WTC-tornien sortuminen on pohjanoteeraus kaikelle massatuholle. Hyvälle ja pahalle on annettu kasvot. Eeva Kilven silmänreijistä katsoo nuoren tytön silmät. Kenenkä silmät katsoo kommandopipon silmänreijistä. "Ampuupa yläkerranukko kovilla", hämmästyin avatessani työhuoneen oven tyhjäksi luulemaani aulaan ja näin palvelukeskuksen johtajan oveni takana kuuntelemassa, mitä miesasiakkaan kanssa olin puuhaillut ja puhunut.
Missä minua on uhattu, sinne en ole halunnut palata. Minulle riittää yksi kerta tulla ammutuksi. Minun sanomiseni on koettu ahdistavaksi ja leimattu omaksi hömpäksi. Palautan teille ajatuksenne takaisin niinehyvineen. Pojat keitti soppaa omalla reseptillä ja syövät kiiskikeittonsa kiltisti ja nuolevat vielä lautasenkin. Satavuotiaanakaan en kerjää ampumistani. Elämän elonkerjuussa on kylliksi.
Kunnan opettajien pakkolomautus oli tilattu etukäteen. Kunta ja opettajat olivat samassa juonessa. Kunta lomauttaa, opettajat lähtevät Intiaan salassa suunnittelemalleen matkalle. Koillis-Savon toimittaja matkanjohtajana kirjoittaa matkakuvauksen onnistuneesta ulkomaanmatkasta. Poikkeusolosuhteet jäivät mainitsematta. Lapset jäivät kouluun ilman valvontaa. Kun kissat on poissa, hiiret hyppii pöydällä. Tässä tapauksessa opettajat käyttäyvät kuin Intian pyhät rotat. Näitä tehtäväänsä sitoutuneiden toilailuja halveksin. Joku sen salli, lapsilla ei ole siihen mitään sanomista.
Saman sain kokea omaishoitajana. Kun vuoropuhelu alkoi, sanoin tulleeni hoitamaan äitiäni, kun kunnan palvelut eivät toimineet. Kaikki pelkäsivät, että omin kaiken sukulaisteni hoitamisen. Vanhempieni hoito- ja asiontivastuun otin itselleni. Sukulaisissa kävin vain pyydettäessä. En mennyt laittamaan ruokaa, keittämään kahvia vaan täyttämään etuisuuksien hakemuskaavakkeita. Kunnan puolelta suhtauduttiin nihkeästi, ettei kannattaisi hakea. He olivat tavoittamattomissa hoitelemassa omia bisneksiään liukuvalla työajalla.
Jokela ja Kauhajoki ovat päässeet maailman kartalle massamurhissa. Tuusniemi kohoaa omaishoidonoopperan tapahtumapaikaksi. Roolijako koskee jokaista, joka asettui asianosaiseksi asettelemaan kapuloita rattaisiin estääkseen kotona tapahtuvan hoidon. Minulla on tulevaisuus ja toivo, vaikka poliitikko on saanut uutta tuulta purjeisiin suunnasta, mihinkä ollaan menossa. Minä olen sieltä jo kokemuksia rikkaampana tulossa. Hulluilla on aina myötätuuli. Minun nenä on kasvanut tuulenhalkaisijana. On ollut niin kovat myrskyt ja minä-Ite veneenkeikkuttajana.
Piispa Riekkisen sammakot putosivat kermasaaviin. "Myö hukutaan", huusi toinen. "Ei hukuta, kun hypitään." Siinä meille kulttuurisidonnainen toimintaohje. "No, onko sinulla nälkä?" Mainostoimisto katsoo vierestä, kun pieni poika yrittää leikata isosta limpusta palan syödäkseen. On, elämän nälkä. Vakuutusyhtiö saa vastareaktiona inhoväristykset kulkemaan selkää pitkin. Se on ansa eikä asiakkuus. Rahat on vaarassa menettää ja joutuu elinkautiseen velkavankeuteen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti