torstai 31. joulukuuta 2020

Vuoden viimeinen aamuhartaus

 Aamuhartaus 31.12.2020 rovasti Matti J. Kuronen, Lappeenranta

Joulun välipäivien aamuhartauksissa puhuu rovasti Matti J. Kuronen, Lappeenranta. Virsi 38: 1-2. Virsi alkaa sanoin: "Oi Kuule Herra huutomme", Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki, Juhani Haapasalo, urut

keskiviikko 30. joulukuuta 2020

Hartauspuhuja puhuttelee

maanantai 17. elokuuta 2015 

Myönnetty arvonimi

"Minua ei niinkään auttaneet ne hyvää tarkoittavat ystävälliset ihmiset, jotka toivottivat voimaa ja pahimmassa tapauksessa sanoivat, että Jumalalla on omat keinonsa rakastaa lapsiaan. Minä saan voimaa siitä, että kirjoitan Tellelleni kopion yhdestä rakkauskirjeestä: Rouva Tellervo Kuronen, evakosa Afasiassa. Olkaa hyvä ja tulkaa heti pois sieltä evakosta. Piirsi teidän Matti J Kuronen. Lohdutukseksi lähden Miinan kanssa Pusupuistoon jo kaukaa kuuluu soittoa. Sanomme: Ähä..." 

Ympäri käydään, yhteen tullaan. Totean tänään, kun 30 vuotta kestävä omaishoitaja-aika on loppuselvitystä vailla. Perheneuvoja valotti ihmissuhteen alkua kokoomispuolelta remonttipuolelle, kun itse olin omaisena edelleen veljeni Kela-asioiden kaukohoitaja valtakirjalla. Olen evakossa sanan varsinaisessa merkityksessä. Tähän olen joutunut vanhempien veljelle antaman hallintaoikeustestamentin  perusteella kuolemaansa asti.

Asioiden hoidon helpottamiseksi ostin ½ osakkeesta isältä. Isä jakoi saamansa rahat sisaruksille, jotka luopuivat osuudestaan äidin kuolinpesään. Veli ei luopunut osuudestaan ja hän jäi asumaan kotiinsa. Ihmettelen lähtöjärjestys, kuinka lapsettomat sisarukset ovat kuolleet ensiksi. Me perheelliset olemme heidän perillisiään. 

Uudistunut holhoustoimi ryhtyi huolehtimaan perillisten etua. Veljeni tarkoitus oli hoitaa omat asiansa ja maksaa laskunsa omalta tililtä. Veli sai muistamattomuuskohtauksen 2018 ja joutui vuodeosaston kautta palvelukeskukseen. Valtakirjattomat sisarukset ryhtyivät hoitamaan veljen asioita palvelukeskuksen avustuksella. Kun perunkirjoitus on vielä tekemättä, en avaa enempää keskeneräistä asiaa. Yht'äkkiä olinkin syytettynä veljeni raha-asioiden hoidosta.

Yleinen edunvalvoja määrättiin asioita hoitamaan. Ensiksi hän oli myymässä osaketta ja toiseksi vaati osakkeen tyhjennystä vuokratakseen sitä. Siksi tunnen olevani evakossa ainakin yhtä paljon kuin rouva Tellervo Kuronen Afasiassa. Kaikki henkilökohtaiset tavarat ovat toivottavasti tallessa. Toivon vielä löytäväni Vihtaniemen Suomen lipun ja sukuviirin jostakin ja suuren Perheraamatun, joka sekin piti ottaa mukaan.

Veteraanitunnukset - Suomen Kivivalmiste Oy 

Hautausmaalla on kaikki järjestyksessä. En ole enää voittajana itseään pitävän veteraanijärjestön ohjeistuksen varassa. Hankin isälleni veteraanitunnuksen sotaan osallistumisesta hautakiveen.

sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Hartauspuhujat

 

Hartauspuhujat joulukuussa 2020

 Mikään ei ole entisellään arkielämässä eikä juhla-aikana. Isän pyynnöstä aloitin vanhempieni omaishoitajana jouluna 1990. Kaikki asiat olin saanut järjestettyä muuttoa varten vanhempieni luokse. Kunnan kanssa tein omaishoitosopimuksen, johon liittyi omaishoidontuki. Tuloani katsottiin kuin lehmä uutta konttia. Isä oli kotiutunut vuoden kestävältä sairaalajaksolta, äiti noudettiin jouluksi kotiin laitoksesta. Veli oli käynyt kaupassa ruokaostoksilla joulua varten.

Opeteltiin elämään yhdessä uutta vaihetta kotona vanhempien vanhetessa ja sairauksien viedessä työkyvyn. Isän kanssa käytiin kirkossa sunnuntaisin ja kuunneltiin hartaudet radiosta kotona eikä siinä ollut mitään ihmettelemistä. Joku tämän ajan ilmiö eristämisenä ja kiusantekona voimistui. Vuosituhat vaihtui ja valittiin presidentti. Seuraavana aamuna isä kuoli. Hänen viimeinen viestinsä oli: Jäi toiset aamulla nukkumaan, kun otin konttini naulaltaan ja kiiruhdin karjateille. Kuningas on kuollut. Eläköön uusi kuningatar!

Muutin takaisin Lahteen. Opettelin nukkumaan sängyssä. Elin painajaisia kuullessani radiosta virrenveisuuta. Olinko nukkunut pommiin ja isä veisasi, että koko kylä kaikui. 

Vähitellen ajatukset selkenivät ja aamuhartauspuhuja puhui omaishoitamisesta.


SUURIA SANOJA pieniä askelia
SUURIA SANOJA  pieniä askelia
-julkaisu sisältää kaiken omaishoidosta,
särkymisestä ja kukkaronvartijoista.
              

Hyvinvoinnin lisäämisen puolestapuhujat väheksyvät ikäihmisille tarkoitettua ajankulua. Heille ei tarjota muuta kuin hartaushetkiä. Tulee mieleen Valamon munkille tarjottu sairaalaruoka lisättynä liha-annoksella, jos luostarissa veljeskuntaa pidetään nälässä kasvisruualla. Syödään mitä syödään ja kuunnellaan mitä kuunnellaan, eihän se ole keneltäkään pois. Tiedän Matti J. Kurosen tilanteessa tapahtuneen muutoksen, mutta en vielä tiedä, mikä on aiheena loppuvuoden arkiaamujen aamuhartauksissa.
AH Rovasti Matti J. Kuronen, Lappeenranta 28.12 - 31.12.2020. Jos Matti J. Kuronen kieltää tekstien julkaisun, kirjoitan aamuhartaustekstit itselleni muistiin.

Aamuhartaus 28.12.2020 rovasti Matti J. Kuronen, Lappeenranta

Välipäivien aamuhartauksissa puhuu rovasti Matti J. Kuronen, Lappeenranta. Virsi 493: 1-2. Virsi alkaa sanoin: "Jeesus lasten auttaja", Tapiolan kuoro (nuorisokuoro), joht. Kari Ala-Pöllänen, Kaisa-Leena Harjunmaa, urut. 

lauantai 26. joulukuuta 2020

Talentit jakoon

Aamuhartausseurakuntalaisena etsin aamuhartautta 26. marraskuuta 2020. Tallensin sen blogiini tarkoituksella kirjoittaa se näkyväksi, kun heinäkuun jälkeen aamuhartauksien pitäjät ovat kieltäytyneet tekstien julkaisusta.  Löysin linkin http://www.evl.fi/kapphartaushakueli/.html, mistä voisin sitä etsiä, mutta aamuhartauspuhujan nimi oli vain tallennettuna Munkkiklubilla otsikolla "Talentit jakoon"

Kirjoitin tekstin sisällön paperille julkaisua varten, mutta oikolukuvaihetta en voinut enää tarkistaa aamuhartaudesta, koska kuunteluaika oli päättynyt.

AH Yliopistopappi Laura Mäntylä, Helsinki

Talentit jakoon, 26. marraskuuta 2020

Muistatko Matteuksen evangeliumin luvusta 25 tarinan talenteista. Jumalan valtakuntaa verrattiin siihen, kun isäntä antoi orjille talentteja ja lähti muille maille. Yksi sai 5, toinen 2 ja kolmas yhden talentin kukin kykyjensä mukaan. Kaksi ensimmäistä orjaa tuplasi talenttinsa, mutta se kolmas kätki sen maahan ja antoi sen takaisin tämän  pitkän ajan päästä tultua kotiin. Isäntä kehui kahta ensimmäistä ja tuomitsi kovin sanoin viimeisen.

Tuo kertomus on aina ollut minusta hyvin hämmentävä ja tuntunut epäreilulta. Siinä kerrotaan siitä, miten ne joille on paljon annettu, saavat vielä lisää. Ne joilla on vähän, viedään se vähäkin pois. Ei kuulosta kovin kristilliseltä minun korviini.

Talenttihan oli valtava määrä rahaa. Se oli 30 - 40 kiloa jalometallia. Yksi talentti vastasi yhden työläisen koko elinijän palkkaa. Se ei ollut mikään pieni summa, minkä isäntä uskoi orjilleen

Antiikin aikana ajateltiin, että ahneus oli suuri synti. Ajateltiin, että maailmassa on tietty määrä resursseja. Jos joku saa niitä enemmän käyttöönsä, se on joltakulta toiselta pois. Silloin myös kunnia ja häpeä olivat merkittäviä tekijöitä ihmisten elämässä, ainakin vapaiden ihmisten.

Kertomuksen isäntä toimikin ajalle tyypilliseen tapaan, eli antoi orjiensa hoitaa likaisen työn. Heillä kun ei ollut kunniaa menetettävänään, vaikka he haalivat rikkautta ökyrikkaalle isännälleen, ja siten veivät resursseja enemmän niitä tarvitsevilta.

Minä ajattelen, että se orja, joka ei suostunut tukemaan isäntänsä ahneutta, oli oikeastaan aika rohkea. Hän näki, että isännällä oli jo tarpeeksi. Hän säilytti saamansa talentin ja antoi sen ajallaan takaisin. Yleensähän tätä kertomusta selitetään sillä tavalla, että kyse on lahjoista, jotka pitää panna käyttöön, eikä kätkeä niitä.

Voihan tämän tarinan sillä tavalla ihan perusteellisesti hengellistää. Mutta minä ajattelen, että toisenlainenkin näkökulma on terveellinen ja hyväksi meille tässä ajassa. Henkiset ja hengelliset lahjat eivät ole rajallisia, vaan ne vahvistuvat, kun niitä käytetään. Ne on tosiaan hyvä panna käyttöön. Meidän todellakin pitää panna lahjamme hyvään käyttöön ja nimenomaan käyttää niitä kaikkien ja luomakuntamme hyväksi. 

Silloin se tarkoittaa todellisuudessa sitä, että me rikkaat emme haali lisää maallista omaisuutta, vaan käytäisimme mitä me omistamme, että meillä ihmisillä, eläimillä ja tällä koko maapallolla olisi mahdollisuus elää ja selviytyä.

Planeettamme kärsii ahneudestamme. Rikkaat haalivat itselleen aina vain lisää. Ahneutta ei tunnuta pitävän edes syntinä. Ei, sen sijaan jaamme vuoden sijoittaja -palkintoja ja ihailemme rikkaita, jotka lahjoittavat suuria summia hyväntekeväisyyteen. Välillä tuntuu, että olemme matkustaneet ajassa  takaisin keskiajalle, joten rikkaat tarvitsevat köyhiä, jotta he pystyivät osoittamaan näille laupeutta, antamaan almuja ja sitä kautta osoittamaan olevansa hyviä ihmisiä.

Tarvitaan reformaatiota. Meidän täytyy oppia tyytymään vähempään, elämään kestävämmin, jakamaan resurssit tasaisemmin koko ihmiskunnan kesken.

Voihan se olla, että talentin tulkitseminen henkisiksi lahjoiksi on alkuperäiselle tekstille uskollisempi tulkinta. Silti ajattelen, että sellaisen tulkinnan ongelma on se, että se ei haasta niitä kapitalistisia rakenteita, jotka johtavat koko tämän maapallon tuhoutumiseen ja ihmisen sen mukana.

Meidät on kutsuttu viljelemään ja varjelemaan Jumalan luomistyötä, vaikka ei olekaan muodissa kyseenalaistaa rikkaiden rikastumista. Mielestäni kohtuus pitäisi nostaa arvoksi ylitse muiden ja ahneus repiä pois jalustaltaan. Tällä hetkellä elämme kuin resurssit olisivat rajattomat.

Nyt viimein planeettamme ja nuori sukupolvi sen sanoo meille. Ei, resurssit ovat mitä ovat ja te olette käyttäneet enemmän kuin jaossa on.Teidän on lopetettava. On aika tehdä parannus ja alkaa elää kestävällä tavalla. Kuvaus siitä, miten jokainen jolla on, saa ylenmäärin lisää. Ja se jolla ei ole mitään, menettää senkin, mitä hänellä on, on myös kuvaus nykytilasta tässä maailmassa resurssien jakautumisen suhteen.

Jotkut ihmise elävät maanpäällisessä helvetissä. Heillä ei ole mitään, kun toisilla on ylen määrin. Mitä jos meidän pitäisikin oppia käyttämään omat lahjamme niin, että koko ihmiskunta ja maapalomme voisi paremmin. Eikö se viime kädessä olisi meille jokaiselle parempi niin.

Silloin taivas koskettaisi maata. Jumalan valtakunta olisi meidän keskuudessamme. Ja me kaikki eläisimme yltäkylläistä elämää. Sellaista jakamisen henkeä rukoile meille kaikille.

Virsi 962 Jeesus metsän heleydessä

1.
Jeesus, metsän heleydessä,
rantaniityn rauhassa
nousee hätä sydämessä
kaiken kauniin puolesta.
Miksi lahjat Jumalamme
ahneudella tuhoamme.
Auta meitä.

2.
Anna meille ihmisille
muuttumisen tahtoa,
väärään rauhaan tyytyville
levottomuus lahjoita.
Jeesus, mielettömyyttämme
muuten tuskin ymmärrämme.
Auta meitä.

3.
Sinä itse, Mestarimme
näytit tietä nöyryyteen.
Auta, että tyytyisimme
vähään, yksinkertaiseen.
Valinnoissa, toimissamme
lisää vastuuntuntoamme.
Auta meitä.

4.
Kuule, Jeesus, huokausta
luomakunnan kärsivän.
Estä tuhon tulva musta,
ohjaa suuntaa elämän.
Parannusta tarvitsemme.
Tule sinä voimaksemme.
Auta meitä.

Jeesus, metsän heleydessä | Leena Ravantti 2007, 2014. | Sävelmä: Sheldon Ylioja 2007

tiistai 22. joulukuuta 2020

Jouluviikon aamuhartaudet

 Aamuhartaus 21.12.2020 Kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna

Jouluviikon aamuhartauksissa puhuu kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna Virsi 18:1. Virsi alkaa sanoin: "Nyt ilovirttä veisaten", Psallamuskuoro, joht. Ilmo Riihimäki, Juhani Haapasalo, urut.

Aamuhartaus 22.12.2020 Kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna

Jouluviikon aamuhartauksissa puhuu kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna Virsi 18:2. Virsi alkaa sanoin: "Nyt ilovirttä veisaten", Psallamuskuoro, joht. Ilmo Riihimäki, Juhani Haapasalo, urut. 

Aamuhartaus 23.12.2020 Kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna

Jouluviikon aamuhartauksissa puhuu kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna Hartauden musiikki: "Joulupuu on rakennettu", es. Jaakko Kortekangas, baritoni, sekä Lauluflikat, joht. Mervi Laakso ja orkesteri, joht. Gabor Angyal 

Aamuhartaus 24.122020. Kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna

Jouluviikon aamuhartauksissa puhuu kirjailija Maija Paavilainen, Hämeenlinna Virsi 18:4. Virsi alkaa sanoin: "Nyt ilovirttä veisaten", Psallamuskuoro, joht. Ilmo Riihimäki, Juhani Haapasalo, urut.

keskiviikko 16. joulukuuta 2020

Joulukalenterin 16. luukku


Jakso 16: Salaperäinen Shukulainen

Osa 16/24. Salaperäinen Shukulainen. Sherlokkinen lähtee arkimaailmaan setvimään Pirpanan sotkuja, joiden selvittämiseen tarvitaan useampi kuppi kahvia. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 17: Kenelle porokellot kalkattavat?

Osa 17/24. Kenelle porokellot kalkattavat? Ylitonttu ottaa poro-ohjat omiin käsiinsä. Väinö ja Sherlokkinen virittävät ansaa Kauppiselle, mutta hiirenloukku ei taida riittää huijarin nappaamiseksi. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 18: Kauppaa Kauppisen kanssa

Osa 18/24. Kauppaa Kauppisen kanssa. Pirpana, Väinö ja Sherlokkinen punovat suunnitelmia medaljongin takaisin saamiseksi. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 19: Onko peli menetetty?

Osa 19/24. Onko peli menetetty? Pirpana, Väinö ja Sherlokkinen odottavat Kauppista saapuvaksi. Odotus saa Pirpanan hermot reistaamaan ja kuulemaan harhoja. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 20: Joulupukki saa kilpailijan

Osa 20/24. Joulupukki saa kilpailijan. Kauppinen ei ole ainoa, josta paljastuu uusia puolia. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 21: Kyllä vai ei?

Osa 21/24. Kyllä vai ei? Pirpanan pelastussuunnitelma saa ratkaisevan käänteen. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 22: Paluu Korvatunturille

Osa 22/24. Paluu Korvatunturille. Ylitonttu haluaa selityksen. Alennetaanko Sherlokkinen pikkujoulutontuksi? (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

Jakso 23: Luota itseesi, Pirpana!

Osa 23/24. Luota itseesi, Pirpana! Pirpanan porokuiskaajan taidot joutuvat todelliseen testiin. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 24: Hyvää matkaa Pirpana!

Osa 24/24. Hyvää matkaa Pirpana! Tontut kokoontuvat joulun viettoon. Mutta kuka saa ylimääräisen lahjan? (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

tiistai 8. joulukuuta 2020

sunnuntai 6. joulukuuta 2020

Juhlajumalanpalvelus

 Jumalanpalvelus su 6.12.2020

Suomen itsenäisyyspäivän ekumeeninen juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa. Piispa Matti Repo saarnaa, liturgeina Yrjö Ikonen ja Monica Heikel-Nyberg. Musiikista vastaa Cantores Minores. 

tiistai 1. joulukuuta 2020

Joulukalenteri

Jakso 1: Joulu on tulossa ja täällä on miljoona lahjaa paketoimatta!

Osa 1/24. Joulu on tulossa ja täällä on miljoona lahjaa paketoimatta! Tonttutyttö Pirpana on kiinnostuneempi poroista kuin lahjojen paketoinnista. Kaupungissa asuva Väinö tuo kotiinsa löytökoiran, joka on hyvin, hyvin nälkäinen. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 2: Pirpana ei ala T:llä

Osa 2/24. Pirpana ei ala T:llä. Tonttutyttö Pirpana joutuu Ylitontun puhutteluun. Väinö jatkaa löytökoiran omistajan etsintää ja pestaa pienet apulaiset avukseen. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

Jakso 3: Tontunmittainen tehtävä

Osa 3/24. Tontunmittainen tehtävä. Ylitonttu antaa Pirpanalle todellisen haasteen. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 4: Suomi, Viro, Puola, Tadzhikistan...

Osa 4/24. Suomi, Viro, Puola, Tadzhikistan... Pirpana koettaa parhaansa mukaan selvitä postitontun tehtävästä. Mutta missä sijaitsee Koira-niminen maa? (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 5: Pirpana piinapenkissä

Osa 5/24. Pirpana piinapenkissä. Ylitonttu kuulustelee Pirpanaa kirjekatastrofin johdosta. Tyttö uhmaa Ylitonttua odottamattomin seurauksin. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 6: Onko hän vai eikö ole hän?

Osa 6/24. Onko hän hän vai eikö ole hän? Ylitonttu ja Sherlokkinen kohtaavat salamyhkäisissä tunnelmissa. Toisaalla Väinö ja Rekku juhlivat Suomen syntymäpäivää. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 7: Joulupukin erikois-O

Osa 7/24. Joulupukin erikois-O. Sherlokkinen kouluttaa Pirpanaa erikoistehtävää varten. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 8: Sitä kutsutaan arkimaailmaksi

Osa 8/24. Sitä kutsutaan arkimaailmaksi. Tehtävän vakavuus paljastuu Pirpanalle. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 9: Väenö, Väenö missä on se koera?

Osa 9/24. Väenö, Väenö missä on se koera? Väinön oven taakse ilmestyy yllätysvieras. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 10: Arkimaailman ihmeet

Osa 10/24. Arkimaailman ihmeet. Pirpana tekee tuttavuutta Väinön ja kahvinkeittimen kanssa. Korvatunturilla Sherlokkinen painii omatuntonsa kanssa. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 11: Jouluihmisiä

Osa 11/24. Jouluihmisiä. Väinön keksimä hellittelynimi saa Pirpanan reagoimaan arvaamattomalla tavalla. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

Jakso 12: Terveisiä Nenätunturilta!

Osa 12/24. Terveisiä Nenätunturilta! Väinö saa vieraakseen Joulupukin erityisasiamiehen, joka on liiankin kiinnostunut Väinön tekemistä koristeista. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

Jakso 13: Onkos täällä kilttejä tonttuja?

Osa 13/24. Onkos täällä kilttejä tonttuja? Medaljongin salaisuus kiehtoo Kauppista. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

Jakso 14: Käännöshaukkuja

Osa 14/24. Käännöshaukkuja. Pirpana tekee näköradiosta koneen, joka kääntää Rekun haukun puheeksi. Jokin juotos taitaa kuitenkin mennä pieleen. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa. 

Jakso 15: Kiltit tontut 

Osa 15/24. Kiltit tontut. Sherlokkiselle tulee kuumat paikat Ylitontun hiillostuksessa. Pirpana muistaa, että hänellä on tehtävä suoritettavanaan. (U) Kuvailutulkkailumahdollisuus tv-versiossa.

 

sunnuntai 29. marraskuuta 2020

Itse asiassa kuultuna

Itse asiassa kuultuna: Seppo Kääriäinen

  • 53 min
  • toistaiseksi
  • 29392 katselua

Kirman kylältä politiikan parrasvaloihin. Seppo Kääriäinen on erinomainen puhuja ja politiikan pitkäaikainen vaikuttaja. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala.

Maalaiset vs ?

Mihin maaseutua tarvitaan?

Onko maaseutu taakka vai mahdollisuus kaupungistuvalle Suomelle? Sean Ricksin vieraina valtiotieteiden tohtori Paavo Väyrynen ja taiteilija-luomuviljelijä Osmo Rauhala. Perjantai-dokkari: Viljelijä viidennessä polvessa.

keskiviikko 25. marraskuuta 2020

Kristityn elämää

 Aamuhartaus 25.11.2020 professori Tapio Lampinen, Jyväskylä

"Elämäni kristittynä" (omaelämäkerrallisten hartauksien sarja 2/5) Professori Tapio Lampinen, Jyväskylä.

lauantai 21. marraskuuta 2020

Kuusi kuvaa muotoilija Markku Pirin elämästä

 Kuusi kuvaa tekstiilitaiteilija, muotoilija Markku Pirin elämästä

Markku Piri on yksi maamme kansainvälisimmistä tekstiilitaiteilijoista ja muotoiljoista. Hänen monipuolisen huikeasta urastaan on saatu lukea lehtien sivuilta jo 80-luvun alusta lähtien, lähes 40 vuoden ajan. Markku Pirin kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Vesa Kytöoja.

perjantai 20. marraskuuta 2020

Eduskunnan kyselytunti

 Eduskunnan kyselytunti to 19.11.2020

  • 59 min
  • 11 kk 30 pv
  • 18090 katselua

Kansanedustajat kysyvät hallituksen ministereiltä ajankohtaisista asioista. Suora lähetys. Viittomakielinen tulkkaus. Riksdagens frågestund.

 

torstai 19. marraskuuta 2020

Aamun ensimmäinen ajatus

 Aamun Ajatus

Kun ajattelen, miten vähän tarvitaan
siihen, että joka aamu tulen pahalle
tuulelle, sanon itselleni, ettei
totisesti tarvita sen suurempaa
ponnistusta pysyäkseni hyväntuulisena.

-Marcel Achard

Radio on ollut auki aamukuudesta lähtien. Mikään kuulemani ei saa virkistymään ylösnousua varten. On jo aamuhartauden aika enkä siihenkään jaksa keskittyä. Alkaa jo ykkösaamu ja "ensimmäinen tappamiskokemus". Se särähtää korvassa ja jää korvamadoksi muistuttamaan, ettei totuus unohtuisi. 

Ykkösaamu 

Asuntomarkkinoilla paikoin liian kuumat tunnelmat?

EU:n rahat kelpaavat Puolalle ja Unkarille mutta oikeusvaltioperiaatteet eivät. Dosentti Heino Nyyssönen, Turun yliopisto ja vanhempi tutkija Saila Heinikoski, Ulkopoliittinen instituutti. 

Ulkomaanlehtikatsaus. Toimittaja Silja Massa, Tallinna. 

Asuntomarkkinoilla paikoin liian kuumat tunnelmat? Pääekonomisti Juhana Brotherus, Hypo ja ekonomisti Peetu Keskinen, Pellervon taloustutkimus PTT.  

Länsi luovuttaa Afganistanissa. Kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki, Ulkoministeriö.

Blogi Päivi Happonen. Täytyykö sinun pelätä, jos kannat Louis Vuittonin laukkua Helsingin kaduilla? 

Juontaja. Marjo Näkki. Toimittajat Hanna Juuti, Kaija Kellman ja Atte Uusinoka. Tuottaja Sakari Kilpelä. 

Aloin epäilemään kuulemaani ja siksi palasin Ykkösaamuun. Olen skarppina kuunnellessani alusta ja vihdoin olen kuulemassani kohdassa.

"Austraalian erikoisjoukot surmasivat laittomasti 39 vankia, maanviljelijää ja siviiliä ollessaan komennuksella Afganistanissa vuosina 2009 ja 2013. Tämä käy ilmi Austraalian puolustusvoimien selvityksestä. Raportin mukaan ylempiarvoiset päälliköt ohjasivat komennukselle tuoreeltaan saapuneita sotilaita ampumaan vankeja ilman mitään syytä. Tarkoituksena oli, että näin  sotilaat saavat kentällä ensimmäisen tappamiskokemuksensa.

- Kiitos Kaija."

 

tiistai 17. marraskuuta 2020

Hämäläinen

 Säädyllinen murhenäytelmä

(1998) Kaisa Rastimon ohjaama porvarillinen avioliittodraama sijoittuu 1930-luvun viimeisiin vuosiin ja pohjautuu Helvi Hämäläisen romaaniin. N: Ville Virtanen, Päivi Akonpelto, Kyllikki Forssell.

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Viita

Putoavia enkeleitä | TV | Areena | yle.fi

Kahden kuuluisan kirjailijan Laurin ja Ailan tytär putoaa kuvitelmissaan vanhempiensa repaleiseen rakkaustarinaan. N: Tommi Korpela, Elena Leeve, Elina Knihtilä. O: Heikki Kujanpää. T: Blind Spot Pictures, 2008. (U)


lauantai 14. marraskuuta 2020

Ismo Alanko

 Ismo Alanko: Ihminen, mutta mikä se on? 

  • toistaiseksi
  • 64214 katselua

Rocklegenda näyttää kuinka tekee biisejä jollaisia "kukaan muu ei pistä tulemaan" ja kertoo miten laulut saivat alkunsa jo lapsuudessa. Tarina ympäristöään ihmettelevästä lauluntekijästä ja esiintyjän uusiutumisesta.

 

Luettavissa Kaukainen rakkaus

Metropolitan: Kaukainen rakkaus | TV | Areena | yle.fi

Ooppera: Suoraan New Yorkista: Saariahon Kaukainen rakkaus

Ohjelma ei ole enää kuunneltavissa

Kaija Saariaho: Kaukainen rakkaus (L'amour de loin ) 5-näytöksinen ooppera. Libretto: Amin Maalouf. Musiikinjohto Susanna Mälkki. Metropolitan-oopperan kuoro ja orkesteri. Jaufré Rudel - Eric Owens, baritoni. Pyhiinvaeltaja - Tamara Mumford, mezzosopraano. Clémence - Susanna Phillips, sopraano. Sopraanosoolo - Andrea Coleman. Tenorisoolo - Christian Jeong. Suoran oopperaillan toimittaa Risto Nordell. Väliajalla Monica Groop ja Liisamaija Hautsalo keskustelevat Risto Nordellin kanssa illan teoksesta ja esityksestä. 

Oopperan tapahtumat 

1. näytös Blayen ruhtinas Jaufré Rudel on väsynyt ylhäisen nuorukaisen iloiseen elämään. Hän toivoo toisenlaista rakkautta, kaukaista rakkautta, jonka täyttymättömyyden hän on valmis hyväksymään. Hänen ystävänsä moittivat häntä tästä muutoksesta ja pilkkaavat häntä. He kertovat, että hänen laulujensa naista ei ole olemassa. Pyhiinvaeltaja, joka on tullut meren takaa kertoo, että sellainen nainen on olemassa ja Pyhiinvaeltaja on hänet tavannut. 

2. näytös Palattuaan itään Pyhiinvaeltaja tapaa Tribolin kreivittären ja tunnustaa hänelle, että lännessä trubaduuriprinssi ylistää häntä lauluissaan ja kutsuu häntä Kaukaiseksi rakkaudekseen. Aluksi hän on loukkaanunut, mutta alkaa unelmoida tästä kaukaisesta rakastuneesta, mutta kysyy, ansaitseeko hän sellaista palvontaa. 

3.näytös Palattuaan Blayeen, Pyhiinvaeltaja kohtaa Jaufrén ja kertoo hänelle, että nainen tietää nyt Jaufrén laulavan hänestä. Silloin trubaduuri ilmoittaa lähtevänsä tapaamaan kreivitärtä. Clémence puolestaan näyttää haluavan, että suhde pysyisi etäisenä. 

4.näytös Merellä Jaufré on kärsimätön löytämään "kaukaisen rakkautensa", mutta samalla hän epäilee kohtaamista. Hän katuu äkkinäistä lähtemistään ja hänen ahdistuksensa on niin suuri, että hän sairastuu. Hänen tilansa pahenee sitä mukaa kun hän lähestyy Tripolia. Hän saapuu perille kuolevana. 

5.näytös Kun vene tulee rantaan, Pyhiinvaeltaja tulee varoittamaan Clémencea siitä, että Jaufré on saapunut, mutta on kuolemansairas ja haluaa nahdä hänet. Trubaduuri kannetaan Tripolin linnaan tajuttomana. Kun hänen ylistämänsä nainen on paikalla, hän tulee vähitellen tajuihinsa. Kaksi "kaukaista rakastavaa" kohtaavat ja onnettomuuden lähestyminen saa heidät jättämään varovaisuuden. He tunnustavat rakkautensa, syleilevät ja lupaavat rakastaan toisiaan. Jaufré kuolee Clémencen käsivarsille ja tämän kapinoi taivasta vastaan. Clémence pitää itseää vastuullisena tapahtuneesta ja päättää mennä luostariin. 

Loppukohtauksessa hänet nähdään rukoilemassa, mutta hänen sanansa ovat moniselitteisiä, eikä tiedetä ketä hän rukoilee; kaukaista Jumalaansa vai kaukaista rakastettuaan.

Katso, kun vielä ehdit. 

Metropolitan: Kaukainen rakkaus

Kaija Saariahon ooppera Kaukainen rakkaus New Yorkin Metropolitan-oopperassa v. 2016. Robert Lepagen ohjaaman tuotannon päärooleissa laulavat Eric Owens, Susanna Phillips ja Tamara Mumford. Orkesteria johtaa Susanna Mälkki. 

Ich komme - lopusta aikuun. Sen pituinen se.
  

 

perjantai 13. marraskuuta 2020

Ismo Alanko 40/60

Yle Live

Ismo Alanko 40/60

Yli 40 vuotta musiikkia ja 60-vuotissynttärit. Lauluntekijä Ismo Alanko konsertoi 60-vuotispäivänään Helsingin Tavastia-klubilla ja juhlii ilman paikalla olevaa yleisöä. Illan aikana kuultiin mm. kappaleet Kun Suomi putos puusta, Peltirumpu ja Harsoinen teräs. Kuva: Anne Hämäläinen / Yle 

sunnuntai 8. marraskuuta 2020

Isän 114. syntymäpäivä 9.11.2020

Särkyneille

  Hengelliset Runot & Ajatelmat.

Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin jotka eivät lyö,
kuin tuuli joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö.

Särkyneitä on kuunneltava hiljaa ei mielin kovin, ankarin,
vaan katsein vastaanottavaisin ja kasvoin hellin, avoimin.

Särkyneille on olemassa suoja, jonka varaan kaikki kannetaan.
Ja vierellä on avun tuoja, Hän murtui eestä kaiken maan.

Särkyneelle soi Jumalamme tuuli niin hellin, herkin sävelin.
Hän kaikki huokaukset kuuli. Hän hoitaa käsin siunaavin.

Anna-Mari Kaskinen

maanantai 2. marraskuuta 2020

Päivän mietelause

Hartaudet tuottaa Kirkon viestinnän Ohjelmapalvelut-yksikkö. Hartauksien pitäjät päättävät tekstinsä julkaisusta. En näe mitään syytä kieltää tekstin julkaisua. Kirjoitan sen itselleni muistiin kuin SUURIA SANOJA pieniä askelia on käynyt toteen.

Aamuhartaus 2.11.2020 pastori Marjaana Toiviainen, Helsinki

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Näin totesi ihmisenä maailmassa astellut Jumala, meidän aamunkoittomme, hämmentäjämme ja kaiken armollisuuden lähde.

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä, sanoi hän, joka käytti tuota valtaa kummallisesti. Ensiksi syntyessään puolustuskyvyttömänä vauvana. Sitten elääkseen haavoittuvaisenana ja rajallisena. Ja lopulta tyhjentyäkseen täysin, antaakseen itsensä kokonaan ja luopuakseen mieluummin kaikesta voimastaan kuin rakkaudesta.

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Tätä suurta toteamusta kuulostelen tänään, kun meidän luterilaisen kirkkomme kirkolliskokous aloitta työskentelyviikkonsa Turussa. Tuon päätöksentekijöiden joukon tehtävänä on pohtia sitä että, mitä tarkoittaa kaikki valta on Kristuksen, ei ihmisen, ei eturyhmän eikä joukon. Meitä kaikkia kutsutaan tuohon samaan työhön, mutta se on vaikeaa.

Paavali on osuvasti todennut, ettei ihminen luonnostaan ota vastaan Jumalan hengen puhetta. Kyllä se on hänen mielestään hulluutta. Siksi onkin niin haastavaa säilyttää kaikkea sitä korvaamatonta, mitä tämä kapitalistinen, materialistinen, yksilökeskeinen maailmamme yrittää meidän elämässämme muuttaa.

Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Jos kaikki valta on Kristuksen, niin kuinka meidän ihmisten sitten tulisi elää omien valtapyrkimyksiemme ja vallankäyttömme äärellä.

Mitä Jeesus sanoisi meille vallasta tänään? Ehkä Hän voisi sanoa vaikka, että Jumalan valtakunta kätkeytyy sinne, missä kuliisit revitään lempeällä voimalla alas. Varmuuttaan helisevät egot riisutaan niin alastomiksi, etteivät ne kykene pätemään enää pihaustakaan. Totuuteen havahdutaan hämmentävässä heikkoudessa. 

Valta on vaarallista, koska se korruptoi. Vinoutuneesta vääryyden ja julmuuden rakenteiden pönkittämisestä täytyy tehdä parannusta yksin ja yhdessä. Raha, kabinetit, herrakerhot, imagokampanjat, ahtaat ihmisyydenlaatikot ja ostoskeskuskarkelot ovat houkuttavia mutta vaarallisia. Ihmisten valtakunta häpeää Jumalan hulluja ja pienuutta. Jumalan valtakunta kääntää kaikki pudotuspelimme ylösalaisin.

Jeesus voisi sanoa että ihminen, sinä palvelet sekä Jumalaa että mammonaa ja se vie päin helvettiä. Älä huku tyhjyyteen, vaan suo minun rakastaa sinun maailmasi nurin. Uskalla katsoa sitä kohtaa itsessäsi, joka ei kykene edes hengittämään ilman toiseutta, ilman muuta ja kaikkeutta. Olla olemassa tarkoittaa, olla kietoutuneena ihan kaikkeen olevaan. Älä pelkää sitä. Päästä irti. Uskalla luopua.

Jeesus voisi sanoa, että Jumalan valtakunnan salaisuus on nöyryys ja hiljaisuus. Ihminen, minä en tahdo hallita voimalla enkä väkivallalla. Miksi sinä teet niin?

Ihminen, anna valta tanssiville lapsille, usvaisille metsälammille, koillistaivaalla  loistavalle tähdelle, arpeutuneille haavoille, tuoksuville soille, kirousten muodossa rukoileville sorretuille, joilta on viety kaikki muu paitsi tahto ja itseyden riekaleet.

Anna valta levottomille sieluille, haltioituneille yöperhosille, lihaville morsiamille, sanattomalle musiikille, kotikatunsa kadottaneille syyrialaisille taiteilijoillle, yksinäisille erakkoisoäideille, soperretuille rukouksille, viisaille hirville. Sille mikä maailmassa on heikkoa, vähäpätöistä, halveksuttavaa. Sille, mikä ei ole yhtään mitään.

Jeesus voisi sanoa, minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ja sinulle ihminen on annettu kaikki valta olla vallaton.

Voit liittyä rukoukseen.

Jumalamme, Sinä olit rikas, mutta tulit köyhäksi meidän vuoksemme. Auta meitä rakastamaan vain Sinun köyhyydestäsi. Jumala, Sinä valitsit hulluuden ja saatat viisauden häpeään. Kiitos siitä, että voimme siksi jättäytyä Sinun rakkautesi varaan ja kaikki ylpeytemme käy turhaksi. Kiitos, että teet meistä vallattomia. Aamen.

Ote Helinä Siikalan kirjasta Voiman ja ilon käsikirja

Lääkäri ja kirjailija Helinä Siikala pohtii kotia ja kodittomuutta teoksessaan Voiman ja ilon käsikirja. Päivän mietelauseen on valinnut Riikka Kaihovaara. Lukijana on kuuluttaja Jari Aula. 

sunnuntai 1. marraskuuta 2020

Tummien tarinoiden yö alkaa

 Edgar Allan Poe: Punaisen surman naamio

Punaisen surman naamiosta voi löytyä yhtymäkohtia tähän päivään - kuinka kulkutauti tavoittaa myös ne hyväosaiset, jotka pyrkivät siltä kaikin tavoin suojautumaan. 

Suomentanut Eino Kaltimo. Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta 1926. Lukija Juha Salomaa. Toimittaja Teemu Sipilä. Työryhmässä mukana myös: Salla Matusiak ja Anna Simojoki. 

Ohjelman musiikit: 1) Berlioz: Uni noitien sapatista (New Yorkin filharmoninen orkesteri, joht. Leonard Bernstein) 

2) Saint-Saëns: Danse macabre (Minnesotan ork./Eiji Oue). 

3) Rahmaninov: Preludi g-molli (Svjatoslav Richter, piano). 4) Musorgski (sov. Ravel): Maahinen sarj. Näyttelykuvia (Chicagon sinfoniaorkesteri/Fritz Reiner).

 

Tarinatarha

Alphonse Daudet: Cucugnanin kirkkoherra

Ranskalaisnovellisti Alphonse Daudet´n kertomus Cucugnanin kirkkoherra on kepeä ja hauska tarina, joka sijoittuu menneiden vuosisatojen Ranskaan, kyläyhteisöön, jonka sieluja sinnikäs kirkkoherra yrittää saada pelastetuiksi.  

Sävel on vapaa

 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa / 09 - 144 800

Ohjelmassa soitettu musiikki: Eero Erkkilä: Pienen iltarukous Reisjärven kristillisen opiston kuoro, joht. Susanna Pöyhtäri Franz Schubert: Am Tage Aller Seelen Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni ja Gerald Moore, piano 

Jaakko Löytty: Pidä minusta kiinni Kuopion tuomiokirkon kamarikuoro, joht. Pertti Rusanen 

Tekla Badarzewska-Baranowska: Neidon rukous op. 4 Lars Roos, piano 

Juha Holma: Psalmi 23 Cantores Minores Ensemble, joht. Filip Häyrynen 

Jean Sibelius: Salem Rituaalimusiikista op. 113 Kalevi Kiviniemi, urut (Lapuan tuomiokirkko) 

Henry William Monk: Abide with me Bryn Terfel, baritoni, London Voices ja Lontoon sinfoniorkesteri, joht. Barry Wordsworth 

Ernst Rüdiger Lüders - Tapani Rautasuo: Anna meille rauhasi Kuusankosken kirkon nuorisokuoro, joht. Tapani Rautasuo 

Arvo Pärt: Da pacem, Domine Polyphony, joht. Stephen Layton 

Petri Laaksonen: Usvaiseen harsoonsa verhoutuu maa Eino Grön ja yhtye 

Johann Sebastian Bach - Myra Hess: Kristus, valo valkeuden Kantaatista nro 147 Dinu Lipatti, piano 

Mauno Järvelä - Oscar Ahnfelt: Joka aamu on armo uus Piia Komsi, sopraano ja Zagros Ensemble 

Kansanlaulu: St. James infirmary & Gambler’s blues Louis Armstrong and The All Stars 

Artemi Vedel: Konsertto kuorolle nro 3 Ljatoshinski-kamarikuoro, joht. Viktor Ikonnik 

Joonas Kokkonen: Sinuhun turvaan Jumala oopperasta Viimeiset kiusaukset Martti Talvela, basso ja Savonlinnan Oopperakuoro ja -orkesteri, joht. Ulf Söderblom 

Yrjö Kilpinen - Ilkka Kuusisto: Psalmi 103 Soile Isokoski, sopraano ja Helsingin kaupunginorkesteri, joht. John Storgårds Koraalitoisinto Pohjois-Savosta - 

Atte Tenkanen: Ratki taivaassa Cantilene, joht. Merja Lohilahti ja Olli Kinnunen, urut 

Johann Sebastian Bach - Ferrucio Busoni: Ich ruf zu dir, Herr Jesu Christ BWV 639 Grigori Sokolov, piano 

Henry Purcell: When I am laid in earth oopperasta Dido ja Aeneas Jessye Norman, sopraano ja Englantilainen kamariorkesteri, joht. Raymond Leppard 

Ilmari Hannikainen: Hautauslaulu Säynätsalon sekakuoro, joht. Vilho Maaniemi Wolfgang Amadeus Mozart: Lacrimosa teoksesta Requiem d-molli Wienin konserttiyhdistyksen kuoro ja Berliinin filharmonikot, joht. Herbert von Karajan 

Gabriel Fauré: In Paradisum teoksesta Requiem Pariisin orkesteri ja kuoro, joht. Paavo Järvi

Kuusi kuvaa

 Kuusi kuvaa arkkipiispa Tapio Luoman elämästä

Tapio Luoma valittiin vuonna 2018 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi. Luomalla on kuitenkin ollut onni olla haaveammatissaan jo vuodesta 1987 – Radion DX-kuuntelua ja kuorolaulua harrastanut seurakuntanuori tiesi jo rippikouluikäisenä haluavansa papiksi. Tapio Luoman kanssa hänen elämänsä tärkeiden kuvien äärellä on toimittaja Jaakko Laakso.

keskiviikko 28. lokakuuta 2020

Toivoton tapausko

Taivastiellä
Jakso 1

Kausi 2, 1/8. Anna Lindman Barsk jatkaa matkojaan etsien oman taivastiensä löytäneitä ruotsalaisia. Hän tapaa luontoäitiä palvovan Margittan ja oppii tältä, miten puiden ja kivien kanssa voi puhua. (U)

Terapiaa ennen mielen sairastumista

Sairastunut mieli
Jakso 1: Espen - pakko-oireinen häiriö

Espen uhmaa pakko-oireitaan voidakseen toimia seremoniamestarina parhaan ystävänsä häissä, mutta asia aiheuttaa silti kosolti ongelmia. Ohjelman juontaja ja itsekin mielenterveysongelmista kärsinyt Cecilie Kåss Furuseth seuraa jännittyneenä, selviytyykö Espen tilanteesta. Norjalainen dokumenttisarja vakavan psyykkisen sairauden kanssa elämisestä, osa 1/6.

tiistai 27. lokakuuta 2020

Missä on itse ihminen

Voi hyvät hyssykät, sanoo matkakaverini Stephen Fly, kun pysähtyy kannellisen astian äärelle. Siellä on ollut kaksi kuukautta kuollut ihminen. Rebecalla on huono hajuaisti, niin minullakin. Voin olla kuolevien hoitajana ennen kuolemaa. Hajuihin voin palata näin jälkikäteen riippuen tuulensuunnasta. Aina on tuullut vasten kasvoja. Sitä hajua pitäisi selvittää valitusteitse, mistä haju johtuu poliittisesti päätetyistä käskyjen toteutuksista. 

Menin kotikäynnille ja siellä kohtasin hajun, jonka Stephen haistoi astian kannen aukaisun jälkeen. Kenenkä jäljiltä kehtaa kotiin tallustella pää kainalossa tai päättömänä. Terveydenhoidossa lääkäripalveluja odotetaan niin kauan, että pää on kainalossa. Avustajat ovat puoskarin luutarhan alimmalla portaalla jonoja järjestellessään. Pankkitiskin takana punastuvat korviaan myöten, kun olen sanonut sanottavani asiakaspalvelusta. 

En ole painanut vielä. Tee hyvä ihminen asiat loppuun, mutta en arvannut, että pitäisi vuoroaan odottaa perimmäisessä nurkassa istuen tuolilla. Ketään ei ollut ennen minua, mutta olin keskeyttänyt työpaikkajuoruilun palvelupisteessä ottamalla seuraavan vuoronumeron. 

Jäin seisomaan lähelle ja tiskin takaa tuulee. Onko ollut huono päivä? Ei, meitä on vain kehoitettu pankkipalveluissa varjelemaan pankkisalaisuutta. Kaksi kassaneitiä keskustelee sairauksistaan samassa välikössä. Olen töissä, vaikka minulla on norovirus. Kädet mättävät ruokatavaroita hihnalla. Ajattelen ääneen ja toinen nainen menee omalle paikalleen. 

Onko minulla moraalinen velvollisuus ottaa rokote, että toiset saavat pistää taudit kiertämään kuin kupan Töölössä. Ruumistarhassa tutkitaan kuoleman jälkeen kulunutta aikaa. Siinäpä meillä tutkimuspaikka yksinäisyyteen kuolleitten kotona suomalaisittain, kun kukaan ei välitä. Onko hän ihan viisas, kun on asunut koko ikänsä samoissa maisemissa? 

Olen yksinkertainen intialaisittain, kun krisnayhteisö tuntuu kovin tutulta. On hyvä antaa ilmaiseksi ajattelematta, että voisi myydäkin. Sitä tekee yhteiskunta joka käänteessä julkisesti tai piilossa, kun hullut ei huomaa eikä viisaat virka mittää. Munkkiklubilla on sähköaita ympärillä. Uutta testamenttiä olen kirjoittanut pienimmässä julkaisumuodossa. Onko aikakausilehtipainos lehdenkokoinen, siihen pitää tutustua. 

PS. Edelläkävijänä Uusi testamentti pienimmässä julkaisumuodossa on kännykkäkädessä nykykielelle käännettynä 26.10.2020. Blogger harhautti minua lukiessani vanhoja postauksia siirtämällä ne tähän päivään ajalta, jolloin vasta harjoittelin blogin kirjoittamista 2009.

Totuuskomissio ja armahduslautakunta

Kiehtova maailma avautui eteeni amerikkalaisen unelman huippuna. Sillä on meidän poliittisiin päätöksiin yhteyttä. Armahduslautakuntaan kuului vain kolme jäsentä. Meillä kaikkia päätöksiä tekemään on liian vähän ihmisiä. Näistä viimeisin sitten eläkepäätöksen on lääkäriajan varaaminen. Vangeilla on paremmin, jopa niin hyvin, että saadakseen täysylöspidon kylmäksi ajaksi on valmis uuteen rikokseen. Byrokratiassa laillisesti on täystyöllisyys pysyä piilossa paperipinojen takana tai jopa hautautuneena niiden alle. 

Mäntyniemessä on asiat toisin, yksi presidentti kerrallaan. Syrjäytetty luopuu pitkin hampain pehmeästä petistä ja katetusta pöydästä. Mitä sitä tietää ajasta, minkä veteraani vietti rintamalla. Presidentti vetosi omaisiin huolehtia veteraaneista, kun kuntoutusrahat olivat riittämättömiä. Heiltä kerättiin rahaa rahastoihin, joista mopet jakavat rahat kuin omansa veteraanien kuoltua. 

Kun noopeli räpsähti kohdalle pyytämättä ilman rauhantekoja, eipä seuraaja saanut kutsua juhliin. Se kertoo jotakin jääneen hampaankoloon 6.2.2000 tapahtuneessa vallanvaihdossa. Nyt on kilpeä kirkastettu ja asetuttu ehdolle korkeaan EU-virkaan. Se ei ole minulta pois eikä tuo mitään lisäarvoa, siitä hän on pitänyt itse huolen minun tietoisuuteni ajan. Ikä ehdoton 64 v. ja koulutusrahastoa koskeva laki, mikä on työtä ja mikä ei. 

Eduskunta on ihmeellinen työpaikka, sieltä voi siirtyä eläkkeelle 4-kymppisenä muhkean eläkkeen turvin kuin yritysjohtaja optioineen. Sekään ei ole minulta pois, elinhän eläkeyhtiöni Kansan konkurssin veronmaksajien pelastaessa, mitä pelastettavissa oli. 

Olen kulkenut ahtaan portin kautta kuin kameli neulansilmän läpi. Arvonimestä "Varhennettu Vanhus" maksan osamaksulla varhennusvähennystä joka kuukausi kuolemaani asti. Kunta on perintörannassani kynsin hampain kiinni ja uhoaa: Maaoikeushan sen viimekädessä päättää, kenelle se loppujen lopuksi kuuluu. On saatu aikaan kärhämä Tiekartta Länsirannalla. Kaiken tämän mahdollistaa kansanedustajien joukko, että itselle ja ystäville jää enemmän. 

Totuuskomissioni kolme jäsentä on painoarvoltaan enemmän kuin koko maailman rauhantekijät Nato-joukkoineen yhteensä. Suomalaisena Suomessa vaakakupissa on vastakkain kahden aika ennen ja jälkeen 6.2.2000. Minulle kuningas on kuollut, eläköön uusi kuningatar. Kun päämiehen vallanvaihto ei perustunut perimykseen, edeltäjä poistui takavasemmalle saaden eläkkeen ja optiot kuuden vuoden pestistä. Minä hyvästelin paimenpojan paimentamaan Tuonelan karjaa 10 vuoden kotonahoitamisen jälkeen. 

Silloin vielä laskettiin omaishoitajan tekemä työ 5,4 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuosiksi. Minulle kertyi 54 työvuotta. En ollut sopiva vertaistukiryhmän vetäjä yhdistystasolla, olihan takana saman puulaakin puheenjohtaja ja kirkko. Viimeisen silauksen vahvisti presidentti. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Sitä karttuu vain palkkatyöstä ja palkkioista, vaalirahoista ja optioista. 

Olen palannut yhteiskuntaan kirjoittamalla, kun opin verkkokirjoitustaidon. Aasialaisille opetetaan vasta kalligrafiaa, kaunokirjoitusta, jota ei enää kukaan taida. Koneet meillä suorittavat yksinkertaisetkin laskutoimitukset. Kuka näkee vähän pidemmälle asioita, hänellä on joku syndrooma. Loput ovat mielenterveysihmisiä taistelemassa olemassaolonoikeudesta. Piiri pieni pyörii, kuka siinä hyörii. sormet sanoo soo, soo, soo, kengänkanat koo, koo, koo.