Kun
usko sammui. Hyväksikäyttöä, henkistä väkivaltaa, suvusta ja ystävistä
erottamista. Kaikkea tätä esiintyy monissa uskonnollisissa yhteisöissä.
Nyt uskontojen uhrit puhuvat koskettavat tarinansa auki. O: Peter
Wallenius
sunnuntai 28. huhtikuuta 2019
lauantai 27. huhtikuuta 2019
27.4.2019 kutsuvieraille
Kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuus
Veteraanipäivän pääjuhla järjestetään tänä vuonna Kuopion Musiikkikeskuksessa. Musiikkiohjelmasta vastaa Kuopion kaupunginorkesteri ylikapellimestari Jaakko Kuusiston johdolla. Juhlan juontaa Tiina Naumanen.
Lapsuuden laulut
Olen pikku urheilija
Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita.
Kärki: Olen pikku urheilija (Pikku Tapani, laulu ja Decca-orkesteri/Toivo Kärki).
Kansansäv.: Suutarinemännän kehtolaulu .
Kärki: Olen pikku urheilija (Pikku Tapani, laulu ja Decca-orkesteri/Toivo Kärki).
Kansansäv.: Suutarinemännän kehtolaulu .
tiistai 23. huhtikuuta 2019
Tavallinen tiistai pääsiäisen jälkeen
Aamuhartaus 23.4.2019 piispa Kaarlo Kalliala, Turku
Virsi 94:1,3. Virsi alkaa sanoin "Nyt kansat kaikki laulakaamme". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).
Virsi 94:1,3. Virsi alkaa sanoin "Nyt kansat kaikki laulakaamme". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).
maanantai 22. huhtikuuta 2019
Jumalanpalvelus Kaikki päivät
Jumalanpalvelus Alavan kirkosta Kuopiosta
Saarnaajana ja liturgina nuorisopastori Oona Huttunen. Kanttoreina Ossi Jauhiainen ja Anna Antikainen. Kuoro: Haapaniemen koulun musiikkiluokat. Muut muusikot Haapaniemen puhallinorkesteri. Virret: 745, 88, 339:1-2, 932. Kuoron laulut: Palmusunnuntai, Kiirastorstai, Pitkäperjantai, Lauantai, Kaikki päivät, (Laulujen säv. Kaija Eerola, san. Marja-Liisa Kuitunen). Alkusoitto: alkusoitto virteen 745. Päätösmusiikki: O Happy Day (säv. Edwin Hawkins, sov. Kirk Franklin).
Saarnaajana ja liturgina nuorisopastori Oona Huttunen. Kanttoreina Ossi Jauhiainen ja Anna Antikainen. Kuoro: Haapaniemen koulun musiikkiluokat. Muut muusikot Haapaniemen puhallinorkesteri. Virret: 745, 88, 339:1-2, 932. Kuoron laulut: Palmusunnuntai, Kiirastorstai, Pitkäperjantai, Lauantai, Kaikki päivät, (Laulujen säv. Kaija Eerola, san. Marja-Liisa Kuitunen). Alkusoitto: alkusoitto virteen 745. Päätösmusiikki: O Happy Day (säv. Edwin Hawkins, sov. Kirk Franklin).
Runotarha
Ensimmäinen kevätpäivä
Runotarhassa kuullaan lempeää musiikkia ja suomalaista runoutta. Lukijoina toimivat Maaria Holma ja Juha Salomaa. Toimittajana Salla Matusiak.
Ohjelmassa käytetty runous:
1. Saima Harmaja: Ensimmäinen kevätpäivä
2. Jaakko Juteini: Laulu elämän nautinnosta
3. Eino Leino: Hymni tulelle
4. Saima Harmaja: Laulu pienestä enkelistä
5. Juhani Siljo: Kalkki
6. Uuno Kailas: Ihmisen määrä
7. Kaarlo Sarkia Älä elämää pelkää
8. Uuno Kailas: Karavaani
9. Alpo Noponen: Minä aikana ihminen kaunein on?
Ohjelmassa käytetty musiikki:
1. O. Merikanto: Valse lente (Tapani Valsta, piano).
2. Schumann: Märchenbilder (Satukuvia) alttoviululle ja pianolle (Paul Neubauer ja Juho Pohjonen).
3. Melartin: Hiljainen metsä (Risto Kyrö, piano).
4. Kuula: Satu illasta (Jäniksen sävellys) (Eriikka Nylund, alttoviulu, ja Niina Uggeldahl, piano).
5. Madetoja: Konserttialkusoitto (RSO/John Storgårds).
Runotarhassa kuullaan lempeää musiikkia ja suomalaista runoutta. Lukijoina toimivat Maaria Holma ja Juha Salomaa. Toimittajana Salla Matusiak.
Ohjelmassa käytetty runous:
1. Saima Harmaja: Ensimmäinen kevätpäivä
2. Jaakko Juteini: Laulu elämän nautinnosta
3. Eino Leino: Hymni tulelle
4. Saima Harmaja: Laulu pienestä enkelistä
5. Juhani Siljo: Kalkki
6. Uuno Kailas: Ihmisen määrä
7. Kaarlo Sarkia Älä elämää pelkää
8. Uuno Kailas: Karavaani
9. Alpo Noponen: Minä aikana ihminen kaunein on?
Ohjelmassa käytetty musiikki:
1. O. Merikanto: Valse lente (Tapani Valsta, piano).
2. Schumann: Märchenbilder (Satukuvia) alttoviululle ja pianolle (Paul Neubauer ja Juho Pohjonen).
3. Melartin: Hiljainen metsä (Risto Kyrö, piano).
4. Kuula: Satu illasta (Jäniksen sävellys) (Eriikka Nylund, alttoviulu, ja Niina Uggeldahl, piano).
5. Madetoja: Konserttialkusoitto (RSO/John Storgårds).
sunnuntai 21. huhtikuuta 2019
Säästösyistä
Jumalanpalvelus la 20.4.2019
Ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia Valamon luostarin Kristuksen kirkastumisen pääkirkossa. Palveluksen toimittaa arkkipiispa Leo yhdessä papiston ja kuoron kanssa. Uusinta vuodelta 2014. 3 h 30 min la 20.4.2019 29 pv 5083 katselua (kesto 211 min)
Jumalanpalvelukset radiossa
Ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkosta Turusta 2 h 10 min 6 pv 882 kuuntelua
Palveluksen toimittaa kirkkoherra Ion Durac. Turun ortodoksisen kirkon kuoroa johtaa kanttori Pasi Torhamo.
Ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia Valamon luostarin Kristuksen kirkastumisen pääkirkossa. Palveluksen toimittaa arkkipiispa Leo yhdessä papiston ja kuoron kanssa. Uusinta vuodelta 2014. 3 h 30 min la 20.4.2019 29 pv 5083 katselua (kesto 211 min)
Ortodoksinen pääsiäisyön aamupalvelus ja liturgia Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkosta Turusta 2 h 10 min 6 pv 882 kuuntelua
Palveluksen toimittaa kirkkoherra Ion Durac. Turun ortodoksisen kirkon kuoroa johtaa kanttori Pasi Torhamo.
lauantai 20. huhtikuuta 2019
Lapsuuden laulut
Niin puhtoisin valkosiivin
Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita.
Tuntematon: Niin puhtoisin valkosiivin (Aila Nyman, laulu ja Seppo Lindellin yhtye).
Lindahl: Vanha holvikirkko (Eero Raittinen).
Tuntematon: Niin puhtoisin valkosiivin (Aila Nyman, laulu ja Seppo Lindellin yhtye).
Lindahl: Vanha holvikirkko (Eero Raittinen).
Irja Askola
Itse asiassa kuultuna Jakso 3: Irja Askola
Irja Askola oli ensimmäinen suomalainen naispuolinen piispa. Kuinka vaikeaa hänen oli ottaa paikkansa? Hän sai piispanvuosinaan välillä törkeääkin palautetta. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala.
Kun naispappeus tuli mahdolliseksi vuonna 1988, Askola vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa ensimmäisten naisten joukossa.
1990-luvun Askola vietti kansainvälisissä tehtävissä, ja hän sai nähdä rautaesiripun repeämisen ja sen miten kirkot itäisessä Euroopassa rakentuivat uudelleen.
Kaksi vuotta myöhemmin 2010 tilanne oli toinen. Irja Askola vihittiin Suomen luterilaisen kirkon ensimmäiseksi naispiispaksi Helsingin hiippakuntaan. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle lokakuussa 2017.
Askola pitää välttämättömänä, että naisia nähdään vastedeskin piispan tehtävissä. Sitä hän ei kuitenkaan uskalla veikata, milloin Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on ensimmäinen naispuolinen arkkipiispa.
Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa Askolaa haastattelee toimittaja Juho-Pekka Rantala.
Irja Askola oli ensimmäinen suomalainen naispuolinen piispa. Kuinka vaikeaa hänen oli ottaa paikkansa? Hän sai piispanvuosinaan välillä törkeääkin palautetta. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala.
Ensimmäisiä naispappeja
Askola opiskeli 1970-luvulla, jolloin edes pappisvihkimys ei ollut naisille mahdollinen – tämän hän koki suurena epäoikeudenmukaisuutena.Kun naispappeus tuli mahdolliseksi vuonna 1988, Askola vihittiin papiksi Helsingin tuomiokirkossa ensimmäisten naisten joukossa.
1990-luvun Askola vietti kansainvälisissä tehtävissä, ja hän sai nähdä rautaesiripun repeämisen ja sen miten kirkot itäisessä Euroopassa rakentuivat uudelleen.
Milloin nainen arkkipiispaksi?
Irja Askola oli mukana Mikkelin piispanvaalissa vuonna 2008, mutta silloin aika ei vielä ollut kypsä naispiispan valitsemiseen.Kaksi vuotta myöhemmin 2010 tilanne oli toinen. Irja Askola vihittiin Suomen luterilaisen kirkon ensimmäiseksi naispiispaksi Helsingin hiippakuntaan. Tästä tehtävästä hän jäi eläkkeelle lokakuussa 2017.
Askola pitää välttämättömänä, että naisia nähdään vastedeskin piispan tehtävissä. Sitä hän ei kuitenkaan uskalla veikata, milloin Suomen evankelisluterilaisella kirkolla on ensimmäinen naispuolinen arkkipiispa.
Itse asiassa kuultuna -ohjelmassa Askolaa haastattelee toimittaja Juho-Pekka Rantala.
perjantai 19. huhtikuuta 2019
Pitkäperjantai
Jumalanpalvelus Imatran Tainionkosken kirkosta
Saarnaajana ja liturgina pastori Sanna Kiiveri-Kihlanki. Kanttorina Johannes Vesterinen. Tekstinlukijana Heikki Laine. Kuoro Sonus Borealis. Kuoronjohtaja Johannes Vesterinen. Virret: 67, 63, 78. Kuoron laulut: Ah, suru suur (Vuoden 1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen). Psalmi (gregoriaaninen sävelmä). Moitteet - Improperia (säv. Osmo Vatanen). O Puhdas Jumalan Caritza (Vuoden 1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen). Alkumusiikki: Ah, suru suur (Vuoden 1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen. Päätösmusiikki: O Puhdas Jumalan Caritza (1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen).
Saarnaajana ja liturgina pastori Sanna Kiiveri-Kihlanki. Kanttorina Johannes Vesterinen. Tekstinlukijana Heikki Laine. Kuoro Sonus Borealis. Kuoronjohtaja Johannes Vesterinen. Virret: 67, 63, 78. Kuoron laulut: Ah, suru suur (Vuoden 1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen). Psalmi (gregoriaaninen sävelmä). Moitteet - Improperia (säv. Osmo Vatanen). O Puhdas Jumalan Caritza (Vuoden 1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen). Alkumusiikki: Ah, suru suur (Vuoden 1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen. Päätösmusiikki: O Puhdas Jumalan Caritza (1701 virsikirjasta, sov. Johannes Vesterinen).
Hiljaisen viikon torstai
Katolinen kiirastorstain piispanmessu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä
Messun viettää piispa Teemu Sippo SCJ seurakunnan papiston avustamana. Urkurina Marko Pitkäniemi. Lauluyhtye Verbi Dei Sono, joht. Markus Mäkelä.
Aamuhartaus 18.4.2019 Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Rukoushetkessä kiirastorstain aamuna puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa.
Virsi 956 alkaa sanoin "Tämä on... meille luvataan". Kamarikuoro kaamos, Visa Yrjölä (joht.).
Rukoushetken lauluissa avustavat Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
Messun viettää piispa Teemu Sippo SCJ seurakunnan papiston avustamana. Urkurina Marko Pitkäniemi. Lauluyhtye Verbi Dei Sono, joht. Markus Mäkelä.
Aamuhartaus 18.4.2019 Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Rukoushetkessä kiirastorstain aamuna puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa.
Virsi 956 alkaa sanoin "Tämä on... meille luvataan". Kamarikuoro kaamos, Visa Yrjölä (joht.).
Rukoushetken lauluissa avustavat Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
keskiviikko 17. huhtikuuta 2019
Hiljaisen viikon keskiviikko
Aamuhartaus 17.4.2019 Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Rukoushetkessä hiljaisen viikon keskiviikkoaamuna puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Virsi 918 alkaa sanoin "Rauhan Herra, suo rauha". Lauluyhtye Viisveisaa, Laura Airola (viulu), Mikko Iivanainen (kitara), Markku Perttilä (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (lyömäsoittimet), Sami Koskela (lyömäsoittimet).
Rukoushetkien lauluissa avustavat Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
Rukoushetkessä hiljaisen viikon keskiviikkoaamuna puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Virsi 918 alkaa sanoin "Rauhan Herra, suo rauha". Lauluyhtye Viisveisaa, Laura Airola (viulu), Mikko Iivanainen (kitara), Markku Perttilä (kitara), Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (lyömäsoittimet), Sami Koskela (lyömäsoittimet).
Rukoushetkien lauluissa avustavat Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
tiistai 16. huhtikuuta 2019
Hiljaisen viikon tiistai
Aamuhartaus 16.4.2019 Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Rukoushetkessä hiljaisen viikon tiistaiaamuna puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa.
Virsi 919 alkaa sanoin "Jeesus, Jeesus, kuule rukoukseni". Laulyhtye Viisveisaa, Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (marimba), Sami Koskela (vibrafoni).
Rukoushetken lauluissa avustavat Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
Rukoushetkessä hiljaisen viikon tiistaiaamuna puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa.
Virsi 919 alkaa sanoin "Jeesus, Jeesus, kuule rukoukseni". Laulyhtye Viisveisaa, Hannu Rantanen (basso), Pekka Nyman (marimba), Sami Koskela (vibrafoni).
Rukoushetken lauluissa avustavat Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
maanantai 15. huhtikuuta 2019
Hiljaisen viikon maanantai
Kuinka saisin rikki kookospähkinän
Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita.
Valkola-Laine: Kissanpoikien saunamatka (Tupu Savunen, laulu ja Mikko von Deringerin yhtye).
Heatherton: Kuinka saisin rikki kookospähkinän (Kipparikvartetti).
Chydenius: Magdaleena (Kristiina Halkola, ja yhtye).
Aamuhartaus 15.4.2019 Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Rukoushetkessä hiljaisen viikon alkaessa puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa.
Hartauden musiikkina Taizé-laulu "Valvomaan ja rukoilemaan" (säv. Jacques Berthier, san. Taizé-yhteisö). Rukoushetken lauluissa avustaa Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita.
Valkola-Laine: Kissanpoikien saunamatka (Tupu Savunen, laulu ja Mikko von Deringerin yhtye).
Heatherton: Kuinka saisin rikki kookospähkinän (Kipparikvartetti).
Chydenius: Magdaleena (Kristiina Halkola, ja yhtye).
Aamuhartaus 15.4.2019 Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa
Rukoushetkessä hiljaisen viikon alkaessa puhuu Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa.
Hartauden musiikkina Taizé-laulu "Valvomaan ja rukoilemaan" (säv. Jacques Berthier, san. Taizé-yhteisö). Rukoushetken lauluissa avustaa Hiljaa Ensemble ja Titta Lampela (esilaulu, joht.).
keskiviikko 10. huhtikuuta 2019
Vaalikauden päätös -juhlallisuudet
Toistettavaa mediaa ei löytynyt
Seuraa eduskunnan vaalikauden päättäjäiset suorana Yleltä.
Köyhäksi on käynyt vaalikauden päättäjäisjuhlallisuuksien välittäminen tavalliselle kansalle. Television välityksellä on saanut osallistua aiemmin juhlallisuuksiin alusta loppuun noudattamatta pukukoodia. Areena on vienyt katsomiset yksityisiksi monien ihmisten ulottumattomiin. Muuta hömpää tarjotaan tilalle.
Linnan juhlille toivon samaa lähetystapaa. Viisi ensimmäistä käteltävää näytetään, sitten loput uudelle maksulliselle kanavalle.
Seuraa eduskunnan vaalikauden päättäjäiset suorana Yleltä.
Köyhäksi on käynyt vaalikauden päättäjäisjuhlallisuuksien välittäminen tavalliselle kansalle. Television välityksellä on saanut osallistua aiemmin juhlallisuuksiin alusta loppuun noudattamatta pukukoodia. Areena on vienyt katsomiset yksityisiksi monien ihmisten ulottumattomiin. Muuta hömpää tarjotaan tilalle.
Linnan juhlille toivon samaa lähetystapaa. Viisi ensimmäistä käteltävää näytetään, sitten loput uudelle maksulliselle kanavalle.
Oma elämä kristittynä
Aamuhartaus 10.4.2019 kirjailija Pia Perkiö, Helsinki
Keskiviikon aamuhartauksissa muistellaan omaa elämää kristittynä.
Kirjailija Pia Perkiö, Helsinki
Virsi 382:2, 4. Virsi alkaa sanoin "Sinuhun turvaan, Jumala". Soile Isokoski (sopraano), Marita Viitasalo (piano).
Kiitollisuus Hänen käsittämättömästä kärsivällisyydestään minua kohtaan. Hän on kestänyt epäilyni, epäuskoni, kiukutteluni ja vastaanhangoitteluni, jaksanut antaa minulle, vikuroivalle lapselleen, armoa ja siunausta, kääntänyt vaikeat ja kipeätkin asiat kohti hyvää, kieltäytynyt hylkäämästä minua. Sellainen Jumala minulla on, meillä on. Enkö kiittäisi!
Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta,
jota elinaikanani olen saanut tuntea.
Kiitos sulle kirkkahista keväisistä päivistä,
Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä.
Olen aina rakastanut syksyä enemmän kuin kevättä, syksyn lapsi kun olen.
Kevään valo on vuosien mittaan kirkastunut, alkanut merkitä, niin kuin laulussa, päiviä ja syksyn pimeys vain hetkiä. Riippumatta siitä, miten raskaita asioita vuodet ovat elettäviksi tuoneet. Jumala on sytyttänyt toivon valon pimeisiinkin hetkiin. Lähettänyt ihmisen – vai enkelinkö – vastaan juuri oikeaan aikaan kysymään, mitä sinulle kuuluu. Ja kulkemaan hetkeksi vierellä, jakamaan mieltä painavia asioita. Silloin päivästä on tullut kirkas kevätpäivä, vaikka olisi ollut synkein syyssää.
Täysin minusta riippumatta Jumalan hoito toimii. Hänen aikataulunsa on pettämätön. Jos en muuten uskoisi, niin sen kokeneena en voi olla uskomatta. Jumala todella on ja toimii, hoitaa ja johdattaa, siunaa ja armahtaa. Kuulee rukoukset ja vastaa. Ei tietenkään aina heti eikä läheskään aina niin kuin toivon ja pyydän tai luulen tietäväni itselleni olevan parasta. Mutta aina oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Sen alkaa nähdä ja vähän ehkä ymmärtääkin, kun ikää tulee. Jumala tietää aina paremmin kuin minä, mitä tarvitsen ja milloin.
Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä.
Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä.
Kiitos, kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi.
Kiitos, että synneistäni vapahtavi Poikasi.
Kun kauan sitten jäin vapaaksi toimittajaksi ja kirjailijaksi, se oli kuin hyppy tuntemattomaan. Jumala oli valmistanut minua siihen, sytyttänyt minuun levottomuuden, halun heittäytyä sen luovuuden varaan, jonka koin saaneeni Jumalalta ikään kuin tehtäväksi. Ihana perheeni tuki minua ja uskalsin.
Samalla menetinkin paljon: hyvän työyhteyden ja työtoverit Suomen Lähetysseurassa, kiinnostavan työn, säännöllisen palkan.
Jumala piti minua jonkin aikaa hyllyllä, ei antanut vinkkiäkään siitä, mitä nyt - saisinko koskaan mitään työtä ja palkkaa. Aloin, tietysti, epäillä Jumalan johdatusta – olinko kuvitellut kaiken johdatukseksi, tehnyt virheen hyppäämällä vapaaehtoisesti pois niin sanotusta normaalityöstä? Toki perhe ja koti täyttivät päiväni ja se totta kai toi iloa, mutta halusin myös työtä ja tarvitsin palkkaa.
Jumala opetti minulle silloin läksyn, jota olen opetellut siitä asti, minä malttamaton: Luota, odota.
Kiitos sulle jokaisesta elämäni hetkestä.
Kiitos päivän paistehesta niin kuin pimeydestä.
Kiitos sulle taisteluista, rististäkin, Jumalain.
Kiitos, että aina muistat, autat mua tuskissain.
Aikanaan Jumala avasi oven, ovia. Vahvisti uskoani Hänen suunnitelmiinsa ja aikatauluihinsa. Hän rohkaisi astumaan avaamistaan ovista ja antoi kaiken, mitä tarvittiin.
Silloinkin, kun elämässä eteen tuli todella rankkoja aikoja ja asioita, Herra luotsasi karikoiden läpi, antoi toivon valon loistaa.
Miksi en siis kiittäisi Häntä! Ja uskoisi Häneen!
Tämän päivän muistolauseena tahdon pitää mielessäni Raamatun jakeen Paavalin kirjeestä roomalaisille: Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. ( Room. 9:16)
Tämä jae on ollut minulle tärkeä elämän ruuhkavuosina ja on yhä nyt, kun elämä on noista vuosista tyyntynyt. Ainahan kuitenkin on jotain, joka täytyy tehdä, ehtiä, hoitaa, muistaa … ja niin helposti siinä pyörityksessä unohtuu se, mikä on ratkaisevan tärkeää – Jumala ja Hänen armonsa, jonka varassa elän.
Olkoon siis rukouksenani tänään kiitosvirsi.
Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen.
Kaikesta oi Herra sulle annan ikikiitoksen.
Keskiviikon aamuhartauksissa muistellaan omaa elämää kristittynä.
Kirjailija Pia Perkiö, Helsinki
Virsi 382:2, 4. Virsi alkaa sanoin "Sinuhun turvaan, Jumala". Soile Isokoski (sopraano), Marita Viitasalo (piano).
Aamuhartaus
06.04.2019
Elämäni kristittynä / Kiitollisuus
Kun katson jo pitkää elämääni, mielen täyttää syvä kiitollisuus – kiitollisuus ja ilo Jumalan hoidossa olemisesta.Kiitollisuus Hänen käsittämättömästä kärsivällisyydestään minua kohtaan. Hän on kestänyt epäilyni, epäuskoni, kiukutteluni ja vastaanhangoitteluni, jaksanut antaa minulle, vikuroivalle lapselleen, armoa ja siunausta, kääntänyt vaikeat ja kipeätkin asiat kohti hyvää, kieltäytynyt hylkäämästä minua. Sellainen Jumala minulla on, meillä on. Enkö kiittäisi!
Kiitos sulle, Jumalani, armostasi kaikesta,
jota elinaikanani olen saanut tuntea.
Kiitos sulle kirkkahista keväisistä päivistä,
Kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä.
Olen aina rakastanut syksyä enemmän kuin kevättä, syksyn lapsi kun olen.
Kevään valo on vuosien mittaan kirkastunut, alkanut merkitä, niin kuin laulussa, päiviä ja syksyn pimeys vain hetkiä. Riippumatta siitä, miten raskaita asioita vuodet ovat elettäviksi tuoneet. Jumala on sytyttänyt toivon valon pimeisiinkin hetkiin. Lähettänyt ihmisen – vai enkelinkö – vastaan juuri oikeaan aikaan kysymään, mitä sinulle kuuluu. Ja kulkemaan hetkeksi vierellä, jakamaan mieltä painavia asioita. Silloin päivästä on tullut kirkas kevätpäivä, vaikka olisi ollut synkein syyssää.
Täysin minusta riippumatta Jumalan hoito toimii. Hänen aikataulunsa on pettämätön. Jos en muuten uskoisi, niin sen kokeneena en voi olla uskomatta. Jumala todella on ja toimii, hoitaa ja johdattaa, siunaa ja armahtaa. Kuulee rukoukset ja vastaa. Ei tietenkään aina heti eikä läheskään aina niin kuin toivon ja pyydän tai luulen tietäväni itselleni olevan parasta. Mutta aina oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. Sen alkaa nähdä ja vähän ehkä ymmärtääkin, kun ikää tulee. Jumala tietää aina paremmin kuin minä, mitä tarvitsen ja milloin.
Kiitos, että rukoukset monet, monet kuulit sä.
Kiitos, että pyynnöt toiset eivät saaneet täyttyä.
Kiitos, kun mä hädässäni avun saan sun kauttasi.
Kiitos, että synneistäni vapahtavi Poikasi.
Kun kauan sitten jäin vapaaksi toimittajaksi ja kirjailijaksi, se oli kuin hyppy tuntemattomaan. Jumala oli valmistanut minua siihen, sytyttänyt minuun levottomuuden, halun heittäytyä sen luovuuden varaan, jonka koin saaneeni Jumalalta ikään kuin tehtäväksi. Ihana perheeni tuki minua ja uskalsin.
Samalla menetinkin paljon: hyvän työyhteyden ja työtoverit Suomen Lähetysseurassa, kiinnostavan työn, säännöllisen palkan.
Jumala piti minua jonkin aikaa hyllyllä, ei antanut vinkkiäkään siitä, mitä nyt - saisinko koskaan mitään työtä ja palkkaa. Aloin, tietysti, epäillä Jumalan johdatusta – olinko kuvitellut kaiken johdatukseksi, tehnyt virheen hyppäämällä vapaaehtoisesti pois niin sanotusta normaalityöstä? Toki perhe ja koti täyttivät päiväni ja se totta kai toi iloa, mutta halusin myös työtä ja tarvitsin palkkaa.
Jumala opetti minulle silloin läksyn, jota olen opetellut siitä asti, minä malttamaton: Luota, odota.
Kiitos sulle jokaisesta elämäni hetkestä.
Kiitos päivän paistehesta niin kuin pimeydestä.
Kiitos sulle taisteluista, rististäkin, Jumalain.
Kiitos, että aina muistat, autat mua tuskissain.
Aikanaan Jumala avasi oven, ovia. Vahvisti uskoani Hänen suunnitelmiinsa ja aikatauluihinsa. Hän rohkaisi astumaan avaamistaan ovista ja antoi kaiken, mitä tarvittiin.
Silloinkin, kun elämässä eteen tuli todella rankkoja aikoja ja asioita, Herra luotsasi karikoiden läpi, antoi toivon valon loistaa.
Miksi en siis kiittäisi Häntä! Ja uskoisi Häneen!
Tämän päivän muistolauseena tahdon pitää mielessäni Raamatun jakeen Paavalin kirjeestä roomalaisille: Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa. ( Room. 9:16)
Tämä jae on ollut minulle tärkeä elämän ruuhkavuosina ja on yhä nyt, kun elämä on noista vuosista tyyntynyt. Ainahan kuitenkin on jotain, joka täytyy tehdä, ehtiä, hoitaa, muistaa … ja niin helposti siinä pyörityksessä unohtuu se, mikä on ratkaisevan tärkeää – Jumala ja Hänen armonsa, jonka varassa elän.
Olkoon siis rukouksenani tänään kiitosvirsi.
Kiitos sulle kukkasista, jotka teilläin kukoisti.
Kiitos myöskin ohdakkeista, jotka mua haavoitti.
Kiitos, että tahdot mulle elon antaa iäisen.
Kaikesta oi Herra sulle annan ikikiitoksen.
maanantai 8. huhtikuuta 2019
Hartaita säveliä
Koraalitoisinto: Kiitos olkoon Jumalalle (Martti Talvela, basso, ja Pentti Savolainen, urut).
I. Krohn: Psalmi 13 (Leppävaaran Kirkon Kamarikuoro/Kullervo Latvanen, ja Pauliina Hyry, urut).
Tuntematon: Sinua, Jeesus, odotan (Lilli Paasikivi, mezzosopraano, ja Kati Pirttimaa, urut).
Hartaita säveliä 07.10
Andersson: Oi, katsohan lintua oksalla puun (Joose Vähäsöyrinki, baritoni, ja Vesa Kajava, urut).
Aamuhartaus 8.4.2019 kappalainen Jarkko Siekkinen, Kurikka
Kappalainen Jarkko Siekkinen, Kurikka
Virsi 931 alkaa sanoin "Joskus sisimpäämme kasvaa ilon kukkamaa". Hämeenkylän seurakunnan lapsikuoro Nomparellit, Hannu-Pekka Heikkilä (joht.), Miikka Lehtoaho (piano)
Joskus on rukoiltava rukkaset kädessä ilon kukkamaata. Tänään 8.4.2019 on sellainen päivä, kouluajalta muistan yhden ja omaishoitoajalta joka aamu katsoin lintua oksalla puun, kun riensi keittämään isälle aamukahvia.
Valon ja varjon lauluja -yhteislaulukonsertti Oulun tuomiokirkosta
Laulun voima
-yhteislauluillassa lauletaan yhdessä lauluja, jotka kertovat elämisen
iloista, peloista ja vaivoista, rakkaudesta, askelten horjumisesta,
valosta ja toivosta.
Lauluja lauletaan Oulun tuomiokirkossa ma 8.5. klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja kaikki ovat tervetulleita.
Osallistujia laulattavat 13-16-vuotiaista laulajista koostuva Pohjankartanon yläasteen kuoro, vuonna 2014 perustettu Oulun tuomiokirkon kamarikuoro ja Oulunsalo ensemble -orkesteri, joka tahdittaa illan kulkua puhaltimilla vahvistettuna jousiorkesterina.
Yhteislauluillan juontaa Yle Radio 1:n kuuluttaja Maaria Holma.
Yhdessä lauletaan:
Kesäpäivä Kangasalla
Olkoon ylläsi kirkas taivas
Lapin äidin kehtolaulu
Kahden maan kansalainen
Vanha virsi Taalainmaalta
Nousta sain aamuun
Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän
Nyt pelko pois
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
Laulut on valittu Yle Radio 1:n järjestämän nettiäänestyksen perusteella. Lauluilta radioidaan suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä.
Lauluja lauletaan Oulun tuomiokirkossa ma 8.5. klo 18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja kaikki ovat tervetulleita.
Osallistujia laulattavat 13-16-vuotiaista laulajista koostuva Pohjankartanon yläasteen kuoro, vuonna 2014 perustettu Oulun tuomiokirkon kamarikuoro ja Oulunsalo ensemble -orkesteri, joka tahdittaa illan kulkua puhaltimilla vahvistettuna jousiorkesterina.
Yhteislauluillan juontaa Yle Radio 1:n kuuluttaja Maaria Holma.
Yhdessä lauletaan:
Kesäpäivä Kangasalla
Olkoon ylläsi kirkas taivas
Lapin äidin kehtolaulu
Kahden maan kansalainen
Vanha virsi Taalainmaalta
Nousta sain aamuun
Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän
Nyt pelko pois
Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
Laulut on valittu Yle Radio 1:n järjestämän nettiäänestyksen perusteella. Lauluilta radioidaan suorana lähetyksenä Yle Radio 1:ssä.
lauantai 6. huhtikuuta 2019
Kurjat
Les Misérables - Kurjat
Victor Hugon romaanin odotettu uusintasovitus on katsottavissa 1.7.2019 asti
Brecht
Brecht Jakso 1: Rakkaus kestää...
Uusi sarja 1/4. Rakkaus kestää... Heinrich Breloerin minisarja näytelmäkirjailijasta, jonka tapa hahmottaa maailmaa oli moderni ja ennakkoluuloton, mutta myös ehdoton. Tarina alkaa Brechtin vanhuudesta, josta palataan muistoissa vuosikymmenien taa, nuoruuteen, jonka viattomuuden ensimmäinen maailmansota runtelee.
Brecht Jakso 2: ...tai sitten se ei kestä
2/4. ...tai sitten se ei kestä. Joskus ensirakkaus kuolee, mutta uusia tulee tilalle. Vahvoilla naisilla on paljon annettavaa Brechtille. Voidaan kysyä, olisiko hänestä tullut samanlainen suuruus ilman heitä?
Uusi sarja 1/4. Rakkaus kestää... Heinrich Breloerin minisarja näytelmäkirjailijasta, jonka tapa hahmottaa maailmaa oli moderni ja ennakkoluuloton, mutta myös ehdoton. Tarina alkaa Brechtin vanhuudesta, josta palataan muistoissa vuosikymmenien taa, nuoruuteen, jonka viattomuuden ensimmäinen maailmansota runtelee.
Brecht Jakso 2: ...tai sitten se ei kestä
2/4. ...tai sitten se ei kestä. Joskus ensirakkaus kuolee, mutta uusia tulee tilalle. Vahvoilla naisilla on paljon annettavaa Brechtille. Voidaan kysyä, olisiko hänestä tullut samanlainen suuruus ilman heitä?
Brecht Jakso 3: Berliner Ensemble
3/4. Berliner Ensemble. Vietettyään vuosia maanpaossa Yhdysvalloissa, Brecht joutuu kommunistisyytösten kohteeksi. Sen seurauksena hän päättää palata jaettuun Berliiniin, jonne perustetaan teatteri Brechtin teoksien esityspaikaksi. Syntyy klassikoita, joilla on sanomaa.
Brecht Jakso 4: Proletariaatin diktatuuri
4/4. Proletariaatin diktatuuri. Mikä oli Brechtin käsitys siitä, millainen on hyvä poliittinen järjestelmä? Naisia tuli ja meni, ja kaikki he jättivät jäljen näytelmäkirjailijaan. Palkintoja sateli, mutta ikä ja rapistuva terveys mursivat lopulta Brechtin.
3/4. Berliner Ensemble. Vietettyään vuosia maanpaossa Yhdysvalloissa, Brecht joutuu kommunistisyytösten kohteeksi. Sen seurauksena hän päättää palata jaettuun Berliiniin, jonne perustetaan teatteri Brechtin teoksien esityspaikaksi. Syntyy klassikoita, joilla on sanomaa.
Brecht Jakso 4: Proletariaatin diktatuuri
4/4. Proletariaatin diktatuuri. Mikä oli Brechtin käsitys siitä, millainen on hyvä poliittinen järjestelmä? Naisia tuli ja meni, ja kaikki he jättivät jäljen näytelmäkirjailijaan. Palkintoja sateli, mutta ikä ja rapistuva terveys mursivat lopulta Brechtin.
Huhtikuu
Hip hap huu, nyt on huhtikuu
Lapsuuden laulut -ohjelmassa kuullaan toivemusiikkia sekä kuuntelijoiden omia muistikuvia ja tarinoita.
P. J. Hannikainen: Huhtikuun laulu (Laulavat Turuset).
Melartin: Leivo (Taru Valjakka, sopraano ja Ilkka Kuusiston ork.)
Rae: Viipurin Vihtori (Matti Jurva ja Columbia-ork.).
P. J. Hannikainen: Huhtikuun laulu (Laulavat Turuset).
Melartin: Leivo (Taru Valjakka, sopraano ja Ilkka Kuusiston ork.)
Rae: Viipurin Vihtori (Matti Jurva ja Columbia-ork.).
Viljamille, Onnea!
Jaakko Valvanne puhuu hyvän vanhuuden puolesta
Kuusi kuvaa geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanteen elämästä
Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.
Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.
Kuusi kuvaa geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanteen elämästä
Geriatrian professori, emeritus, Jaakko Valvanne on koko uransa puhunut vanhusten itsemääräämisoikeuden puolesta. Hänen mielestään kotihoitoa pitäisi kehittää niin hyväksi, että iäkkäät ihmiset voivat halutessaan asua loppuun asti kotona ja elää siellä oman rytminsä mukaan. Hyvän vanhuuden reseptistä liikunnalla on hänen mielestään olennaisen iso osuus.
Alun perin Jaakko Valvanteesta ei pitänyt tulla vanhuusikään erikoistunutta lääkäriä vaan psykoanalyytikko, mutta vähitellen haaveet hiipuivat. Terveyskeskuslääkärinä Valvannetta häiritsi, ettei hän ymmärtänyt, mistä iäkkäiden oireilussa oli kyse. Kiinnostus geriatriaa kohtaan kasvoi. Lapsuuden kesät Keski-Suomessa yhdessä mumman kanssa olivat opettaneet hänelle luontaisia taitoja olla ikäihmisten seurassa. Toimittaja on Sari Valto.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
