Historiansa kaikella

Psykopatian kirjava historia
Antiikin kreikassa psykopatia tarkoitti sielun kärsimystä. Vaikka käsitykset psykopatian luonteesta ja olemuksesta ovat muuttuneet paljon vuosisatojen aikana, on tämä kärsimyksen ajatus säilynyt siinä meidän päiviimme asti. Nykyäänkin ajatellaan että psykopatia aiheuttaa kärsimystä joko yksilölle itselleen tai yhteiskunnalle tai usein jopa molemmille.
Psykopatia on aina ollut hyvin yhteiskunnallinen termi, sanoo tutkija Katariina Parhi. Se on vetänyt rajaa normaalin ja sairaan ihmisen välille.
Suomessa psykopatian käyttö diagnoosien terminä lopetettiin vuonna 1968. Psykopatia-termin tieteellisyyttä alettiin kyseenalaistaa jo 1940-luvulla. Monet psykiatrit pitivät psykopatia-diagnooseja potilaita leimaavina tai hyödyttöminä.
Psykopatiaa käytettiin psykiatriassa joskus ”kaatoluokkana”, johon heitettiin kaikki potilaat, joihin eivät muut diagnoosit päteneet. Toisaalta usein psykopatialle annettiin myös hyvin tarkkarajaiset määritykset.
Vaikka psykopatia on poistunut tautiluokituksena, termi elää edelleen sekä kansan suussa että asiantuntijapuheessa.
Tutkija Katariina Parhi on perehtynyt psykopatian historiaan. Hän nyt Kalle Haatasen vieraana.

Ruumis vaihtoon

Jules Payotin ajatuksia ihmiskehosta
Ranskalaisen Jules Payotin ajatuksia ihmiskehosta, teoksesta Ikuisia ajatuksia, WSOY 1953. Suomentanut Martti Haavio.
Lukijana Juha Salomaa. 

Luen mietelauseeksi tänään ranskalaisen kasvatustieteilijän Jules Payotin ajatuksia
peloittavan mutkikkaasta koneistosta eli ihmisen kehosta.
Peloittavan mutkikas koneisto, kuinka kauhistuisimmekaan, jos meidän samoin kuin ostamme uuden koneen olisi jonakin hetkenä vaihdettava ruumista ja ostettava uusi. Kuinka pelkäisimmekään katsellessamme niin haurasta ja niin kuulumattoman monimutkaista koneistoa.
Aivoissamme on ½ miljardia solua ja neljättä miljardia hermoväylää.
Ruumista tukee ja liikuttaa 160 luuta ja 368 lihasta.
2 miljoonaa hikirauhasta säätelee ruumiin lämpötilaa ja avautuu ihon pinnalle kanavin, jotka perättäin asetettuina olisivat yhteensä ehkä 15 km.
Sydän kuljettaa tunnissa 400 litraa verta valtasuonissa, jotka päättyvät hienompina kuin hiuskarva. Jokainen tällainen kanava, jonka repeämisestä kuolema on seurauksena, kestää 36 miljoonaa tykähdystä vuodessa ja vuorokaudessa toistasataatuhatta. Koko tämä peloittavan mutkikas koneisto on suljettu kuin pallo ihon sisään ja veitsen haava tai vähäinenkin kolaus, kärpäsen pistokin voi saattaa sen mätänemistilaan.
Huolimatta kaikesta tämä merkillinen kone käy kuin ainaisen ihmeen vaikutuksesta.

Vitas - Lucia Di Lammermoor / Opera #2 (Australia 2019)

Veitsen haava, vähäinenkin kolaus ja kärpäsen pisto enteilee hidasta ruumiin vaihdon tarvetta. Sydänpysähdys aiheuttaa ketjureaktion, jonka lopputulos mahtuu tuhkauurnaan.

Tämän päivän isoisät sodan jälkeen

Sotavanki-isoisää etsimässä: "Ei löydykään mitä toivoo, vaan mitä pelkää"

Lapsuuden jälkinäytös

Jos tutkit sota-aikana eläneen ihmisen tarinaa, saatat törmätä pahuuteen, raiskauksiin, tappamiseen. -Ira Vihreälehto

Tiedot kannattaisi kirjata ennen kuin on liian myöhäistä. -Ira Vihreälehto

 

Vinkeä rahan ja rakkauden jakomuoto

Dokumenttiprojekti Perintö
Perintö on vinkeä rahan ja rakkauden jakomuoto. Se saa ihan kunnolliset kansalaiset käyttäytymään hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Miten tilanteen näkevät pesänjakajat, joiden tavoitteena on sovinto? O: Nina Stenros. (U)

Kuinka teet toisen hulluksi?

Kuinka teet toisen hulluksi, haastattelussa Claes Andersson (1937-2019)

Tiedeykkönen palaa ajassa taaksepäin ja hiljattain edesmenneen psykiatri ja kirjailija Claes Anderssonin kanssa vuonna 2003 tehtyyn ohjelmaan: ”Miten teen toisen hulluksi?”.
Haluatko tieten tahtoen tehdä heilasi hulluksi - vai toimitko tiedostamattasi? Ristiriitaiset viestit, piiloaggressiivisuus ja marttyyrin rooli saavat kanssaihmiset hämmentymää ja ärsyyntymään, joskus jopa raivon partaalle. Syyllistämällä hallitseminen sopii ehkä kuusivuotiaalle, mutta ei aikuisen ihmisen elämäntavaksi.
Ihmisillä on varastoissaan yllättävän monta tapaa syyllistää toisiaan ja käydä toistensa hermoille. Toisaalta, mitä jäisi jäljelle maailmankirjallisuudesta ja teatterista ym., jos sairastuttava ja ristiriitainen kommunikaatio sekä läheisiään syyllistävät marttyyrit siivottaisiin pois? Hermoille käymisen konsteista kertoo psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson Leena Mattilan toimittamassa ohjelmassa.
Ohjelma on uusinta vuodelta 2003, jolloin psykiatrian erikoislääkäri Claes Andersson sai Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin Kulttuuripalkinnon.
(Kuva: Markku-Ojala / All Over Press)

Tasa-arvon puolustaja

Ärhäkkä feministi Juha Hurme puolustaa tasa-arvoa, eikä suostu vihaamaan ketään.

Kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme Maarit Tastulan vieraana. 

Kuusi kuvaa

Kuusi kuvaa kirjailija Virpi Hämeen-Anttilan elämästä

Kirjailija ja tutkija Virpi Hämeen-Anttila on kokenut elämänsä aikana monenlaista kasvutarinaa. Vaikenevasta ja ujosta tytöstä tuli sanojen käytön mestari. Itseään vihaavasta teinistä tuli ilon ja rakkauden puolestapuhuja.Erakkoelämää viettäneestä tutkijasta tuli esiintymiskykyinen ja sosiaalinen vaikuttaja. Pelokkaana hiirenä itseään pitäneestä tytöstä kasvoi rohkeasti Intian ihmispaljoudessa liikkuva nainen, joka ei myöskään pelkää enää vastoinkäymisiä, vaan näkee ne eteensä tulleina ratkottavina haasteina.
Virpi Hämeen-Anttila on julkaissut lukuisia romaaneja ja tekee parhaillaan Helsingin yliopistoon väitöskirjaa vanhan intialaisen kertomakirjallisuuden teoriasta. Hänet tapasi valokuvien katselemisen merkeissä toimittaja Sari Valto.

Jakso 6

Tiettömän taipaleen takana

Kausi 11, 6/6. Lisa ja Steinar päättivät jatkaa suvun perinteitä ja jäädä asumaan Finnmarkin ylängölle. Seuraavalle sukupolvelle siellä ei välttämättä ole enää tulevaisuutta. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.

Väärän käden maailma

Ote Pierre-Michel Bertrandin kirjasta Väärän käden maailma - vasenkätisten kulttuurihistoriaa

Aamun Ajatus

Anna menneiden olla. Tänään on uusi
päivä, jolla voit tehdä mitä ikinä
haluat. Kuulitko, mitä ikinä haluat.
Tänään.

Tiettömän taipaleen takana

Jakso 5
Kausi 11, 5/6. Norvald Bukkestein on elänyt pitkän ja paikoin yksinäisen elämän syrjäisellä perhetilalla vuonon rannalla. Vuodet ovat opettaneet hänelle erikoisia taitoja. Sarjassa tutustutaan syrjäseuduilla asuviin norjalaisiin.