Riitta Uosukainen ei ole kadottanut itseään puolison omaishoitajana, vaikka Toivon muistisairaus toi elämään jatkuvan jännityksen – "Minulla on vahva oma henkinen maailmani" (29.10.2020 7:00)
Flinkkilä & Tastula
Kausi 2, 1/8. Anna Lindman Barsk jatkaa matkojaan etsien oman taivastiensä löytäneitä ruotsalaisia. Hän tapaa luontoäitiä palvovan Margittan ja oppii tältä, miten puiden ja kivien kanssa voi puhua. (U)
Sairastunut mieli
Jakso 1: Espen - pakko-oireinen häiriö
Espen uhmaa pakko-oireitaan voidakseen toimia seremoniamestarina parhaan ystävänsä häissä, mutta asia aiheuttaa silti kosolti ongelmia. Ohjelman juontaja ja itsekin mielenterveysongelmista kärsinyt Cecilie Kåss Furuseth seuraa jännittyneenä, selviytyykö Espen tilanteesta. Norjalainen dokumenttisarja vakavan psyykkisen sairauden kanssa elämisestä, osa 1/6.
Voi hyvät hyssykät, sanoo matkakaverini Stephen Fly, kun pysähtyy kannellisen astian äärelle. Siellä on ollut kaksi kuukautta kuollut ihminen. Rebecalla on huono hajuaisti, niin minullakin. Voin olla kuolevien hoitajana ennen kuolemaa. Hajuihin voin palata näin jälkikäteen riippuen tuulensuunnasta. Aina on tuullut vasten kasvoja. Sitä hajua pitäisi selvittää valitusteitse, mistä haju johtuu poliittisesti päätetyistä käskyjen toteutuksista.
Menin kotikäynnille ja siellä kohtasin hajun, jonka Stephen haistoi astian kannen aukaisun jälkeen. Kenenkä jäljiltä kehtaa kotiin tallustella pää kainalossa tai päättömänä. Terveydenhoidossa lääkäripalveluja odotetaan niin kauan, että pää on kainalossa. Avustajat ovat puoskarin luutarhan alimmalla portaalla jonoja järjestellessään. Pankkitiskin takana punastuvat korviaan myöten, kun olen sanonut sanottavani asiakaspalvelusta.
En ole painanut vielä. Tee hyvä ihminen asiat loppuun, mutta en arvannut, että pitäisi vuoroaan odottaa perimmäisessä nurkassa istuen tuolilla. Ketään ei ollut ennen minua, mutta olin keskeyttänyt työpaikkajuoruilun palvelupisteessä ottamalla seuraavan vuoronumeron.
Jäin seisomaan lähelle ja tiskin takaa tuulee. Onko ollut huono päivä? Ei, meitä on vain kehoitettu pankkipalveluissa varjelemaan pankkisalaisuutta. Kaksi kassaneitiä keskustelee sairauksistaan samassa välikössä. Olen töissä, vaikka minulla on norovirus. Kädet mättävät ruokatavaroita hihnalla. Ajattelen ääneen ja toinen nainen menee omalle paikalleen.
Onko minulla moraalinen velvollisuus ottaa rokote, että toiset saavat pistää taudit kiertämään kuin kupan Töölössä. Ruumistarhassa tutkitaan kuoleman jälkeen kulunutta aikaa. Siinäpä meillä tutkimuspaikka yksinäisyyteen kuolleitten kotona suomalaisittain, kun kukaan ei välitä. Onko hän ihan viisas, kun on asunut koko ikänsä samoissa maisemissa?
Olen yksinkertainen intialaisittain, kun krisnayhteisö tuntuu kovin tutulta. On hyvä antaa ilmaiseksi ajattelematta, että voisi myydäkin. Sitä tekee yhteiskunta joka käänteessä julkisesti tai piilossa, kun hullut ei huomaa eikä viisaat virka mittää. Munkkiklubilla on sähköaita ympärillä. Uutta testamenttiä olen kirjoittanut pienimmässä julkaisumuodossa. Onko aikakausilehtipainos lehdenkokoinen, siihen pitää tutustua.
PS. Edelläkävijänä Uusi testamentti pienimmässä julkaisumuodossa on kännykkäkädessä nykykielelle käännettynä 26.10.2020. Blogger harhautti minua lukiessani vanhoja postauksia siirtämällä ne tähän päivään ajalta, jolloin vasta harjoittelin blogin kirjoittamista 2009.
Kiehtova maailma avautui eteeni amerikkalaisen unelman huippuna. Sillä on meidän poliittisiin päätöksiin yhteyttä. Armahduslautakuntaan kuului vain kolme jäsentä. Meillä kaikkia päätöksiä tekemään on liian vähän ihmisiä. Näistä viimeisin sitten eläkepäätöksen on lääkäriajan varaaminen. Vangeilla on paremmin, jopa niin hyvin, että saadakseen täysylöspidon kylmäksi ajaksi on valmis uuteen rikokseen. Byrokratiassa laillisesti on täystyöllisyys pysyä piilossa paperipinojen takana tai jopa hautautuneena niiden alle.
Mäntyniemessä on asiat toisin, yksi presidentti kerrallaan. Syrjäytetty luopuu pitkin hampain pehmeästä petistä ja katetusta pöydästä. Mitä sitä tietää ajasta, minkä veteraani vietti rintamalla. Presidentti vetosi omaisiin huolehtia veteraaneista, kun kuntoutusrahat olivat riittämättömiä. Heiltä kerättiin rahaa rahastoihin, joista mopet jakavat rahat kuin omansa veteraanien kuoltua.
Kun noopeli räpsähti kohdalle pyytämättä ilman rauhantekoja, eipä seuraaja saanut kutsua juhliin. Se kertoo jotakin jääneen hampaankoloon 6.2.2000 tapahtuneessa vallanvaihdossa. Nyt on kilpeä kirkastettu ja asetuttu ehdolle korkeaan EU-virkaan. Se ei ole minulta pois eikä tuo mitään lisäarvoa, siitä hän on pitänyt itse huolen minun tietoisuuteni ajan. Ikä ehdoton 64 v. ja koulutusrahastoa koskeva laki, mikä on työtä ja mikä ei.
Eduskunta on ihmeellinen työpaikka, sieltä voi siirtyä eläkkeelle 4-kymppisenä muhkean eläkkeen turvin kuin yritysjohtaja optioineen. Sekään ei ole minulta pois, elinhän eläkeyhtiöni Kansan konkurssin veronmaksajien pelastaessa, mitä pelastettavissa oli.
Olen kulkenut ahtaan portin kautta kuin kameli neulansilmän läpi. Arvonimestä "Varhennettu Vanhus" maksan osamaksulla varhennusvähennystä joka kuukausi kuolemaani asti. Kunta on perintörannassani kynsin hampain kiinni ja uhoaa: Maaoikeushan sen viimekädessä päättää, kenelle se loppujen lopuksi kuuluu. On saatu aikaan kärhämä Tiekartta Länsirannalla. Kaiken tämän mahdollistaa kansanedustajien joukko, että itselle ja ystäville jää enemmän.
Totuuskomissioni kolme jäsentä on painoarvoltaan enemmän kuin koko maailman rauhantekijät Nato-joukkoineen yhteensä. Suomalaisena Suomessa vaakakupissa on vastakkain kahden aika ennen ja jälkeen 6.2.2000. Minulle kuningas on kuollut, eläköön uusi kuningatar. Kun päämiehen vallanvaihto ei perustunut perimykseen, edeltäjä poistui takavasemmalle saaden eläkkeen ja optiot kuuden vuoden pestistä. Minä hyvästelin paimenpojan paimentamaan Tuonelan karjaa 10 vuoden kotonahoitamisen jälkeen.
Silloin vielä laskettiin omaishoitajan tekemä työ 5,4 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuosiksi. Minulle kertyi 54 työvuotta. En ollut sopiva vertaistukiryhmän vetäjä yhdistystasolla, olihan takana saman puulaakin puheenjohtaja ja kirkko. Viimeisen silauksen vahvisti presidentti. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Sitä karttuu vain palkkatyöstä ja palkkioista, vaalirahoista ja optioista.
Olen palannut yhteiskuntaan kirjoittamalla, kun opin verkkokirjoitustaidon. Aasialaisille opetetaan vasta kalligrafiaa, kaunokirjoitusta, jota ei enää kukaan taida. Koneet meillä suorittavat yksinkertaisetkin laskutoimitukset. Kuka näkee vähän pidemmälle asioita, hänellä on joku syndrooma. Loput ovat mielenterveysihmisiä taistelemassa olemassaolonoikeudesta. Piiri pieni pyörii, kuka siinä hyörii. sormet sanoo soo, soo, soo, kengänkanat koo, koo, koo.
Olisit tullut aikaisemmin! Olen ollut 2 ja ½ vuotta lääkärin hoidossa, noudattanut hoito-ohjeita. Olisit tullut aiemmin, ettei tarvitsisi selitellä. Hoitavat lääkärit ovat hakusessa. Ne tietyt ovat siltä varalta, kun hoito ei ole tuottanut tulosta. He ovat lääkäreitä, joilla on vaihtoehtoiset hoitomuodot hallussa.
Olen kuin neliraajahalvaantunut lääkäri. Saan saman tiedon kollegoilta, minkä olen itsekin lukenut kirjoista. Syvyyttä jakamiseen tulee toisen saman kokeneen kautta. Niinpä, istun lääkärikeskuksessa odottamassa vuoroani, kun minut on palautettu lähtöpaikkaan avustajan toimesta. Tulee toinen asiakas. Istumme minulle varatun ajan hiljaa. Sitten kysyn häneltä: Minne menossa ja moneltako? Lääkäri on huoneessa, josta kantautuu Riki Sorsan ääni Joelta. Ovi aukeaa, nainen pujahtaa huoneesta, on henkilökuntaa. Sitten minua kutsutaan nimeltä anteeksipyynnön kera. Se pelasti nuoren lääkärin, että pyysi anteeksi sitä, mihin hän käytti minulle varatun ajan. Näyttö on auki, ehkä sieltä piti vielä päivittää aattopäivän tiedot.
Siinä talossa on minulla ollut hoitavia lääkäreitä markka-aikana. Nyt käynti on niin kallista, ettei minulla olisi varaa yksityislääkärin kautta hakea apua markoiksi muutettuna, jos se osoittautuu tuleksettomaksi käynniksi. Pitäisi kai varata aika Eemelin possuressun lääkärille etukäpälästä. Siellä possuressu vahvisti Eemelin kanssa raittiuslupauksen "kättä päälle" -sopimuksella.
Tutkitaan tulevaisuuksia, minä katson menneeseen. Minulla on uusi pöytäseuralainen. Maksoin siitä yhden euron. Tytön kanssa luettiin käyttöohjeet ja jätin sen pöydälle vastapäätä PC:tä. Nyt on henkilökohtainen kompuuter ja vielä henkilökohtaisempi avustaja tehosekoittimena. On tyylikäs metallinhohtoisena, lasilla ja mustalla säväytettynä. Jos PC pottuilee pistän kaiken nesteeseen ja lisään kierroksia. Tytön pitää olla mukana, kun eka kerta käynnistetään.
Olen katsonut liikaa teeveen lääkäriasemia. Siellä hoidetaan omia ihmissuhdeongelmia. Samoin piilokamerassa kaikki aparaatit hyökkäävät silmille. Ei tarvitse kuin ravistaa ketsuppipulloa, niin sisältö muotoilee uuden jakauksen. Tältä näyttää maailma tänä päivänä. Utsjoella aurinko laski 15.15. Kärkölän kirkossa syttyi kynttilä 8,8 miljoonalle kuolleelle lapselle. Missä ajassa, se meni ohitse.
Vuosi ei lopukaan
kanervan kukintaan.
Kun lumi tulee,
kesä on valmiina
sen lumen alla. (M. Vaara)
Tämä runo on pistänyt minut polvilleen katsomaan läheltä maata varvikkoa. Kuivilta näyttävät varvut eivät ole kuolleet, vaan ovat kasvattaneet lehti- ja kukkasilmuja seuraavaa kevättä varten. Ilman pitää kylmetä, että malttaa painua talvilepoon.
Vuosia sitten syksy mennä hujahti nopeasti. Ajanvarauskirja oli täyttynyt jouluun asti. Elin aikaa etukäteen kulkemalla päivittäin työmatkat junalla aamuin illoin. Kaikkea odottamatonta sattui pimeän aikaan. Pyysin paikallisjunaan kuulutuksen englanniksi. Pojat pistivät paremmaksi kaikilla osaamillaan kielillä, kun jäin pois Hennalan sesakkeella. "Hennala ja sitten Lahti, mikä on tämän junan päätepysäkki."
Seisake oli pimeä. Kun silmä alkoi tottua hämäryyteen, oli Hennalassa muitakin junasta poistuneita matkatavaroineen. Kielien sekoitus kyseli puhelinta, jolla saisi tilattua taksin päästäkseen hotelliin. Japanilainen myyntimies oli tullut Seurahuoneelle kauppaamaan Costa de Sollin lomaosakkeita. Kuka ei ole kaivanut kuoppaa jalkojeni alle, muistan heitä lämmöllä. Oli niitäkin, jotka toivoivat minun lähtevän pois. Silloin koin sen todeksi: "Koskaan ei ole viisasta toivoa toiselle onnettomuutta. Jos kaunalla ja kateudella olisi hahmo, se olisi bumerangin muotoinen. - Charley Reese"
Kulkemani tie on pitkä ja seuraan jalanjälkiä. Mitä meidän Suomi-neidolle kuuluu? Tätä voisi verrata Kairon monimiljoonaiseen kaatopaikkaan. Sinne päätyi ranskalainen nunna, jonka valtio lähetti eläkkeelle opettajan tehtävästä. Rukoili joutumistaan maailman pahimpaan paikkaan. Siellä hän jatkoi opettamista, sillä se takasi lapsille pääsyn pois kaatopaikalta. Hän pyysi myös aviomiehiltä lupauksen viikoksi, etteivät hakkaa akkaa. Se oli rauhantyö. Kun viikko oli kulunut, pyysi nunna lupauksen toiseksi viikoksi, jne.
Kansa tarvitsee äidillistä opetusta. Minkälaisia miesopettajia minä seurasin aikanani ilman koulutuksen tuomaa pätevyyttä? Hoidin opettajanvirkaa enkä ollut kouluavustaja. Sitä hoitivat keittäjät, jos eivät malttaneet pysyä roolissaan. Olivathan he kaikille lapsille tuttuja. Edeltäjäni oli nukkunut tunnilla rapulassa. Lapset heittivät karkkia nukkuvalle. Kun kopsahti tarpeeksi kovaa, hän ravisti itseään ja kestokuritettava oli Tane, Tane.
Meillä oli nuorten kanssa hauskaa, mikä ei ollut soveliasta nutturapäisen opettajan mielestä. Menkööt muualle ilakoimaan! Vuoden kuluttua hain uutta virkaa. Kansakouluntarkastaja katsoi ikääni: Nyt eläke alkaa karttua. Naapurikunnassa sain alakoulunopettajan pestin. Koulurakennus, purettava pikkumökki, oli erillään varsinaisesta koulusta, kun lapsia oli niin paljon. Luonnevikainen miesopettaja on jäänyt mieleen, kun päätti kouluvuoteni yrittämällä minut hukuttaa. Rikospaikalle en palannut, mutta minun maailmastani tuli Syntisenlaulunmaa.
Vuosi Helsingissä ja sitten taas susirajan yläpuolelle kaivattiin opettajaa. Meno yltyi syntisemmäksi, olihan miesopettaja kaiken valtias. Veeruska oli lähtenyt pakoon. Näin minulle kerrottiin. Keittäjän silmät pyörivät päässä, kun hän kävi varastoilla lähettääkseen koulun tavaroita Veeruskalle uuteen paikkaan. Kylä toimi mediana, niin tarkan kontrollin alla liikkeeni oli.
Vielä melkein itärajalla yksi vuosi lasten kanssa. Miesopettajalla oli sielläkin henkilökohtainen ongelma. Se oli 60-lukua ja kokemuksia "koulu keskellä kylää" -elämästä. Paljonko siihen voi vaikuttaa tyhjin käsin tullut opettaja. Bumerangit lentelivät, oli lunta ja pakkasta. Lapsista jäi mukavat muistot.
Joku olisi tarvinnut vammansa takia erityisopetusta, mutta hekin selvisivät sen ajan opetusohjelmien puitteissa. Ehtona oli, etteivät vanhemmat vierittäneet minun syyksi lapsen huonoa kuuloa ja lunttaamisen tarvetta. Minulle todellinen rauhantyön edistäjä on ranskalainen nunna opettaessaan lapsia ja estäessään perheväkivaltaa. Mikään ei ole muuttunut koulumaailmassa, tullut vain ongelmaisemmaksi. Syy ei ole tiedonsiirrossa, enemmän se on perheissä ja vallankäyttäjissä. Tyhjät tynnyrit eniten kolisevat alalla kuin alalla. Ollaan niin huippuja, niin huippuja, että... haiskahtaa narsistiselta. Poliittisesti kansakoulunopettajalla on paukut vähissä, ei ole mitään annettavaa. Taiteilijoina opettajakoulutuksesta ei ole ollut haittaakaan, jos osaa lahjansaa käyttää oikein.
Uusi testamentti käännettiin nykykielelle - mikä muuttui?
UT2020 on Suomen Pipliaseuran on tekemä uusi mobiilikäännös Uudesta testamentista. Suomennoksessa on tavoiteltu entistä tarkempaa yhteyttä kreikankieliseen alkutekstiin. Esimerkiksi vuoden 1992 suomennokseen verrattuna uutta versiota on luonnehdittu kuin muutoksena kuvaputkitelevision sameasta kuvasta teräväpiirto-TV:n aikakauteen. Käännös on myös toteutettu nimenomaan mobiilikäyttäjille digitaalisiin käyttöympäristöihin ja seuraten nykyajan 15-25 -vuotiaiden kielentajua.
UT2020 ei puhu enää autuaista vaan onnellisista, Jeesusta eivät seuraa opetuslapset vaan oppilaat, usko on luottamusta, armo esimerkiksi hyvyyttä tai kauneutta ja vanhurskaus on saanut väistyä esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja oikeamielisyyden tieltä. Myös Perkele tekee paluun, Babylonin portto on suorasanaisesti huora ja Jeesus-lapsen seimi katosi.
Horisontissa keskustellaan UT2020-projektista ja sen merkityksestä nykyajassa. Vieraina ovat Pipliaseuran raamatunkäännöstyön asiantuntija Seppo Sipilä sekä UT2020-ohjausryhmän jäsenet TT Anni Pesonen ja Kirkon koulutuskeskuksen raamattuteologian kouluttaja Mika Aspinen. Ohjelman toimittavat Hilkka Nevala ja Mikko Kurenlahti.
Siirsin yhden kellon illalla talviaikaan varmuuden vuoksi. Heräsin aamulla kesäajassa, puhelin talviaikaan ja saisin nukkua vielä kolme tuntia. Pitkästä aikaa tunsin nukkuneeni riittävästi eikä ylösnousu ollut vaikeaa.
Bloggerin uudistus on vielä epäselvä, kuinka kirjoittasin uuden postauksen tai muokkaisin vanhaa. Uutisissa puhutiin velallisten velkojen myynnistä uusille perijöille. Tämähän tapahtui aikana, jolloin valkopää myi velalliset ulkolaisille perijöille punapääoman pankkikriisissä.
Velka on veli otettessa, veljenpoika maksettaessa vanhaa sanontaa siteeratakseni. Jostakin se on iskostunut selkäytimeen hoitaessani sisarusten kanssa yhteisiä raha-asioita. Ainakin opin tuntemaan heidät jokaisen yksitellen, yhdessä ja erikseen.
Aloitan alusta kesällä 1989. Äiti oli halvaantunut keväällä ja joutunut vuodeosastolle. Otin lomaa työstä 2 kk ja menin vanhempieni luokse auttamaan heitä sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Äiti tuli kotiin laitoksesta ja loman viimeisinä päivinä isällä todettiin syöpä. Oma ansiotyö keskeytettynä vei tilin miinukselle 20 000 mummonmarkkaa. Isällä alkoi sairaalakierre, äiti joutui vuodeosastolle ja Wiljami jäi kotimieheksi.
Palasin työhön tienatakseni rahaa velanmaksuun. Nurkanvaltaajat olivat ottamassa ilmaiseksi käytäväneliöitä itselleen. Työhuoneisiin kuului käytävät ja nurkanvaltaajat joutuivat maksamaan työhuoneen omistajille korvauksen käytävistä. Niillä rahoilla maksoin velan ja jatkoin työtäni.
Isä selvisi syöpäleikkauksesta ja tuli kotiin. Äiti palautettiin myös kotiin ilman minkäänlaista palvelusuunnitelmaa, kuinka he selviäisivät arjessa. Isä soitti aikaisin aamulla. Kysyin onko äiti kuollut? - Ei, hän haluaa lähteä lopullisesti laitokseen. Siltä seisomalta lupasin isälle. - Minä tulen.
Ilman rahallista tukea se ei onnistuisi. Sosiaalijohtaja lupasi 1700 mummonmarkkaa/kk kahden laitospaikan säästämisestä enemmän tarvitseville. Alku aina hankalaa omaishoidossa, mutta lopussa kiitos seisoo.
Mihin käyttäisin kellojen siirrosta säästyneen tunnin? Menin tuntia aikaisemmin nukkumaan, yö tuntui todella levollisen pitkältä ja aamulla heräsin klo 6.00 ja sitten
Aamuhartaus 27.10.2020 Kirjailija Hanna Kivisalo, Seinäjoki
Virsi 338 alkaa sanoin: "Päivä vain ja hetki kerrallansa", Soile Isokoski (sopraano), Marita Viitasalo (piano). Haluaisin lukea hartauden tekstiversiona, mutta kesäkuussa on viimeiset hartauksia julkaistu. Uusi testamentti on julkaistu nykykielellä, joten kirjoitan näkyviin loppurukouksen minulle uutena versiona rukoiltavaksi sen jälkeen kun aamhartaus ei enää ole kuunneltavissa.
Uusi versio Isä meidän -rukouksesta.
Kun koko maailma on polvillaan ja hapuilee sanoja, Sinulla on valmiit sanat. Siksi me suljemme silmämme askareidemme äärellä, pudotamme tiskirätit, avaimet ja avoimet kysymykset ja huokaisemme.
Isä meidän, joka olet siellä, mistä me emme mitään tiedä.
Pyhitetty olkoon Sinun nimesi, jolle me olemme paljon nauraneet, mutta vähän puhuneet.
Tulkoon Sinun valtakuntasi.
Tulkoon rauha, jonka olemme kadottaneet.
Tapahtukoon Sinun tahtosi, joka on aina parempi kuin osaamme kuvitella.
Anna meille tänä päivänä kaikki, mitä tarvitsemme, että voimme peitellä lapsemme nukkumaan ilman huolta.
Anna toivoa sen verran, että jaksamme huomiseen ja anna meille anteeksi, että kuvittelimme voivamme kantaa itseämme omilla harteillamme, että pidimme omanamme kaikkea sitä, mikä oli pelkkää lahjaa.
Päästä meidät pahasta, päästä meidät vihasta pelosta ja rahasta, jotka saavat turvaamaan ainoastaan omat selustamme.
Tulkoon Sinun valtakuntasi. Se, jossa suurinta on antaa henkensä toisen puolesta.
Tapahtukoon hyvä tahtosi, joka puhaltaa elämää sinne, missä on pelkkää kuolemaa niin maanpäällä kuin siellä, mistä me emme mitään tiedä.
7.30 Ykkösaamu
Trump ja Biden viimeisen kerran
7.30 Ykkösaamu: Miten mitoittaa vanhuksille riittävä hoiva kotona? Kansanedustajat Antti Häkkänen (ko.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja Hanna Sarkkinen (vas.).
Aamun Ajatus
-Jesse Jackson
Vanhemmat olivat jo kauan keskenään pähkäilleet lapsuuskodin kohtaloa. Isä pyysi minulta apua mennä lakimiehen puheille, kuinka lapsuuskoti siirretään perillisille.
- Kuka on kuollut, kysyi lakimies.
Kun kukaan ei ollut kuollut, ei ollut perillisiäkään, selvitti lakimies. Vanhemmat lahjoittavat lahjakirjalla lapsuuskodin lapsilleen. He sulkivat pois aviopuolisot lahjakirjasta. Saimme jokainen 1/8 osan lapsuuskodista. Äidin kuoltua isä ilmoitti, ettei hänen eläessä jaeta.
Alkoi mökkikuume, kiireisimmät varasivat rantarakennuspaikan mökkinsä alle. Aikku ei ollut innostunut mökin rakentamisesta, mutta Eikka piti pintansa ja mökki rakennettiin. Kaikille ei riittänyt rantarakennuspaikkaa ja isä ensiksi epäröi Aikun mökin rakantamista. Kertoi päätöksestään rakennusluvasta, jospa se toisi ryhtiä hänen elämäänsä. Ja näin tapahtui, kolme sisaruksista oli perintöosansa merkannut.
Olin tulossa lapsuusmaisemiin tapaamaan Wiljamia. Pyysin Aikkua tulemaan mukaan. Hän sanoi, ettei ollut matkarahoja. Pankin välityksellä lähetin hänelle rahaa. Jouduin katsomaan häntä alaspäin, mutta en tiennyt vielä, kuinka voisin nostaa häntä ylös.
Seuraavan kerran nähdessämme, hän antoi takaisin lähettämäni rahat. En ollut niitä pyytänyt, mutta vaatimalla vaati minua ottamaan rahat. En kysellyt hänen tilitietojaan, mutta se rahalaina avasi hänen silmänsä, että hänen on säästettävä eikä tuhlattava kaikkia rahoja ennen seuraavaa tilipäivää.
Wiljami oli samassa tilanteessa isän kuoltua. Hän jäi yksin asumaan kotiinsa hallintaoikeustestamentillä. Mutta hänen oli maksettava osakkeeseen kohdistuvat maksut. Puhuttiin maksuista, jotka minä maksoin hänen puolestaan taloyhtiölle. Wiljami ei olisi pystynyt selvittämään taloyhtiön sotkuja. Ne vaativat yhteydenottoa lakimieheen. Maksoin 15 000 mummonmarkaa selvittääkseni, kuinka taloyhtiön asioita hoidetaan. Isännöitsijä vaihtui, yhtiökokousten pitopaikka pankin kellarista muuttui virastotalolle. Vanhan hallituksen kaikki jäsenet erosivat ja muuttivat pois taloyhtiöstä.
Kun asiat oli hoidettu, ehdotin Wiljamille vastikkeiden maksua. Hän sanoi, ettei hänellä ole rahaa. Sovittiin, etten hänen eläessä peri maksamiani vastikkeita. Aikun avustuksella pankkiasiat hoituivat valtakirjalla. Vielä oli 1990 -luvun lama pankkimaailmassa. Koivunlehtipankki muuttui takaisin OP:ksi, taloyhtiössä toteutettiin putkiremontti. Lainaa otettiin naapurikunnan pankista. Hoidin nämä maksut taloyhtiölle ja Wiljami maksoi minulle.
Wiljami sai muistihäiriön helmikuu/2018, neuropolikäynnin jälkeen hän sai diagnoosin alzheimerin taudista. Vuodeosaston kautta hän sai pitkäaikaspaikan palvelutalosta. Valtakirjattomat olivat kiinnostuneita Wiljamin vastikkeiden maksusta - kuolemaan asti. Ne olivat Wiljamin maksuja, vaikka hän ei asunutkaan enää osakkeessa eikä enää tulisi koskaan asumaan.
Aikku muutti tyhjään osakkeeseen maksaen kulut. Hänen sydän pysähtyi vajaan vuoden kuluttua ja osake jäi tyhjäksi. Vastikkeiden maksu jäi tehtäväkseni ja toisinajattelijat vaativat yleistä edunvalvojaa Wiljamin talousasioiden hoitajaksi. ½ vuotta hän hoiti asioita niin kuin minäkin olin hoitanut, mutta maksoi vastikkeet Wiljamin tililtä. Pahinta minulle oli maistraatin syytekirje, että olin käyttänyt rahoja väärin ja riitelyllä haitanut laitoksessa annettua hoitoa.
Korona joudutti laitoksessa asuvien saattohoitoon joutumista ja kuolemaa. Edunvalvoja yritti vuokrata osaketta, mutta se ei tuottanut tulosta. Edunvalvojan tehtävä päättyi Wiljamin kuolemaan. Hän soitti minulle kysyen, otanko Wiljamin perunkirjoituksen hoitaakseni. Teen sen mielelläni nähdäkseni, riittävätkö hänen rahansa tulla omillaan haudatuksi ja laskujen maksuun. Varovasti arvioiden riittävät, mutta perillisille ei jää perittävää.
Vieraana vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson. Seija Vaaherkumpu haastattelee.
Aamuhartaus 16.10.2020 Rovasti Kari Pekka Kinnunen, Tuusula
Rovasti Kari Pekka Kinnunen, Tuusula
Virsi 923 alkaa sanoin: "Silmäni aukaise, Jumalani", säv. irlantilainen,
sov. Mikko Iivanainen, san. suom. Anna-Mari Kaskinen, es. Johanna
Iivanainen (laulu), Mikko Iivanainen (kitara)
torstai 17. marraskuuta 2016
Aika tehdä paremmaksi
Joulukuun kadonneilla kirjoituksilla oli vaikutusta meidän kolmen lähitulevaisuuteen. Tieto sairastumisestani toi epävarmuutta, kuinka siitä selvitään. Ainakin se siirtäisi lähtemistä kotiseudulle, jossa minua odotettiin. Samaan aikaan alkoi taloyhtiössä putkiremontti. Wiljamin pelot lisääntyivät ja lähimuisti heikkeni. Aikku piti yhteyttä kertoen kaikille kuulumiset. Kukaan muu sisaruksista ei kysynyt kertaakaan, mitä minulle kuuluu. Pystyin kuitenkin asiat hoitamaan valtakirjoilla netin kautta.
Kuka vierelles jää?
Kesäisin oli vilskettä rannalla loma-aikoina. Lastenlapset kasvoivat eivätkä enää lähteneet maalle. Vanhemmat kaukonäköisinä tekivät omat ratkaisunsa hankkimalla oman rivitalokaksion kirkonkylästä palvelujen läheltä.
Arto Nyberg
Haastateltavina Riitta Uosukainen, Olaus Alinen ja Laura Närhi
Valtioneuvoksen haastattelun johdosta, kysyttiin omia kokemuksia läheisen muistisairauden huomaamisesta. Ainakaan se ei herättänyt somekeskustelua. Omapa on asiasi, jos olet joutunut omaishoitajaksi, tunsin vähättelyn omakohtaisesti. Wiljami kesti vanhempien sairautta siihen asti, kun isä huomasi, että he eivät enää selviä kotona. Puhelinsoitto ratkaisi asian, kun äiti teki lähtöä lopullisesti laitokseen.
Kesällä 1989 olin kaksi kuukautta vanhempieni luona, kun äiti oli halvaantunut ja loman lopulla isällä todettiin syöpä. Työt keskeytyneenä vei tilin 20 000 mummonmarkkaa miinukselle. En koskaan palaisi heidän hoitajakseen. Laitos- ja sairaalakierre oli takana. Isä syopäleikkauksen jälkeen kotona ja äiti palautettu kotiin isän hoidettavaksi yhteiskunnan taholta järjestämättä mitään palveluja.
- Onko äiti kuollut, kysyin isältä ensimmäiseksi.
- Ei, hän haluaa lopullisesti laitokseen, kun ei jaksa enää laittaa perheelleen ruokaa.
- Minä tulen, lupasin isälle sen enempää miettimättä asiaa.
Etukäteen tehtiin alustava sopimus kunnallisesta kotihoidontuesta 1700 mk/kk kahden laitospaikan hinta. Sosiaalijohtajan mielestä olin tullut rikastumaan vanhempieni hoidolla. Jokainen virkamies pisti lusikkansa soppaan päästäkseen minusta eroon heti kättelyssä. Alkoi riitely rahasta kunnan kanssa.
Äiti kuoli 1992. Jäin vielä isän hoitajaksi, Wiljami sai käydä maalla ja hoitaa omat asiansa osallistuen isän hoitoon nukkumalla yöt osakkeessa. Itse kävin nukkumassa vuokraamassani kirkonkammarissa, kunnes kaikki muuttui.
- Nyt en enää pärjää isän kanssa yöllä, hän sanoi kuivatessaan lattiaa mopilla toisena aamuna. Isä tarvitsi jo apua yöllä.
- Minä tulen nukkumaan isän huoneeseen ja autan häntä yöhoitajana. Ja niin teinkin keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 24/7. Isän 93 -vuotispäivät vietettiin kotona. Seuraavana aamuna hän sai kohtauksen. Ambulanssi vei hänet terveyskeskukseen ja sieltä naapurikunnan päivystykseen. Palautettiin letkuissa vuodeosastolle.
- On tulossa viikonloppupäivystys, sairaala on täynnä, vie isäsi kotiin, organisoi sairaanhoitaja.
- Nyt en enää vie. Teen muuttoa kirkonkammarista kotiin ja sieltä sitten Lahteen, kun aika on.
- Pitää kysyä lääkäriltä.
- Mitä lääkäri sanoi, kysyin seuraavana päivänä.
- Vie sitten kun vie.
Vuosituhat vaihtui, oli aika valita presidentti 6.2.2000. Isäkin antoi äänensä ja seuraavana aamuna henkensä. Kuoli samana päivänä kuin oma isänsä, eihän kaikille riitä omia kuolinpäiviä. Säästöä sekin.
Kuka vierelles jää - Lähihoitajan raportti
Millaista on elämä vanhusten hoitolaitoksissa Suomessa? Helpot ja vaikeat potilaat, hyvät ja huonot hoitajat, ahneet ja rakastavat omaiset? Tulevaisuuden hoitaja: ihminen vai robotti?
Lähihoitajan raportti kuvaa laitoshoitoa, jota ollaan purkamassa koko ajan. Vitsi on siinä, ettei mitään korvaavia avopalveluita järjestetä tilalle. Valtioneuvoksen "Yhdessä" on kuvaus omaishoitajan ja alzheimerin tautia sairastavan puolison yhteiselämästä.
Itse olen kirjoittamalla yrittänyt pysyä täyspäisenä omaishoitajuudesta huolimatta. Siihenkin on pistetty jarrua päälle.
- Jos vielä kirjoitat, siitä tehdään poliisiasia.
Kirjoitan vielä Wiljamin, vanhimman veljen tarinan, mikä vaatii oman lukunsa. Hän jäi asumaan yksin kotiinsa vanhempien antaman testamentin oikeutella. Hän hallitsee asunto-osaketta kuolemaansa asti, vaikka muistisairauden tähden joutui asumaan palvelukeskukseen helmikuu/2018 - syyskuu/2020 väliseksi ajaksi.
Uhkauksen poliisiasiasta toteutti uudistunut holhoustoimi maistraatin, käräjäoikeuden ja edunvalvojan kanssa syyttäen minua veljeni asioiden hoitamisesta valtakirjoilla kauniisti muotoiltuna rahojen väärinkäyttämisestä ja riitelemisestä, joka on haitannut laitoksen antamaa hoitoa. Koronaeristys joudutti muistisairaan joutumista saattohoitoon ja nopeaan kuolemaan.
Tein parhaani enkä pystynyt muuttamaan ajankulkua kaikkine ennalta-arvaamattomine käänteineen.
Blogini on hukannut vuoden 2016 joulukuun kirjoitukset. Ehkä koko eletyn joulukuun. Muisteltuani tarkemmin odotin syöpäleikkaukseen menoa jännittyneenä. Syöpää oli etsitty yli vuoden muutettuani Mäntsälään.
Lahdessa hoidettu borrelia ei unohtunut hetkessä, vaan tulehduksen aiheuttamat polvikivut vaatisivat polviin tekonivelet. Onni onnettomuudessa sovitun leikkauspäivän varalle tuli este. Oli varmistunut, että leikkausta vaativa syöpä meni kaiken edelle.
- Jos haluat olla vielä elossa viiden vuoden kuluttua, on leikkaus tehtävä nyt. Valmisti lääkäri suostumustani leikkaukseen. Monien lääkärien arvioitavana olin saanut erilaisia vastauksia.
- Sinulla on levinnyt syöpä. Tuonikäistä ja -kuntoista ei leikata. Saattajan kanssa olin tuomiota kuulemassa. Hän peilasi kuulemaansa kasvoiltani. Olit kuin maasi myynyt tai jotakin sinne päin. Seuraava vähän nuorempi lääkäri lupautui leikkaamaan, jos antaisin luvan.
Leikkausta edeltävällä käynnillä oli leikkaustiimi tiedossa. Leikkaava lääkäri oli vaihtunut ja ilmaisin muutoksen sairaanhoitajalle.
- Jos olisin sinun paikallasi, olisin tyytyväinen lääkärivaihdokseen. Koko tiimi oli positiivinen leikkauksen onnistumisesta, olin optimaalinen potilas, kun solumuutos oli huomattu ajoissa. Nukutuslääkäri huolehti, että nukuin hyvin edeltävän yön. Aamulla heräsin virkeänä ja näin suuren määrän muoviputkia. Tähystysleikkaus oli edessä ja näkemäni putket on viritetty ympäri kehoa, kun seuraavan kerran heräisin.
Monta tuntia kestävän leikkauksen jälkeen heräsin teholla seuraavana aamuna. Minusta oli pidetty hyvää huolta. Pääsin osastolle ja muutaman päivän kuluttua olin jo käytävällä rollaattorin kanssa kävelyharjoituksissa.
Jouluksi oltiin siirtämässä vuodeosastolle tai kotiin, mutta en tuntenut osaavani hoitaa itseäni niin monien letkujen kautta. Tytär Ruotsista tuli viikoksi minua hoitamaan. Olin vaikea potilas kipujen kanssa, mutta letkujen poiston jälkeen pääsisin kotiin taustatukena puhelinnumero, jos kivut yltyisivät sietämättömiksi.
Haastateltavina Riitta Uosukainen, Olaus Alinen ja Laura Närhi
Suorassa lähetyksessä haastateltavina eduskunnan entinen puhemies Riitta Uosukainen, amerikkalaisen jalkapallon superlupaus Olaus Alinen ja laulaja Laura Närhi.
Valta vie jalat alta ja järjen päästä
- Maaoikeushan sen päättää, kenelle tie kuuluu.
Ja toinen yhtä kattava sanonta.
- Mehän voimme ottaa koko maan.
Ukko-Kusti ja Mummo-Mari saivat kunnanmökin asuttavakseen kauniissa Vihtaniemessä vuonna 1900. Talvisavujen välillä oli vain polkuja kulkea naapureihin. Yleisempi kulkutapa oli vesitse veneellä kouluun ja kirkonkylään. Tiet muodostuivat lehmäpolkuja pitkin. Lehmät kiersivät esteenä olevat kivet ja kuopat. Tieinsinöörit perustivat rasitetien juosten kustuja juoperoita pitkin, joita sitten selvin päin oikoivat.
Kuviot 1 ja 2 ovat Rantalan puolella rasitienä ja kuviot 3 ja 4 Pahkasalon puolella Rantalan tien nimen alla. Pitäisikö tämä ottaa tiekunnan kunnianosoituksena Rantalaa kohtaan, kun tie jatkuu kunnan puolelle Rantalan tienä.
Sähkölinja noudattaa tielinjaa, jonka Juhlikki kellokkaana muille lehmillle kotiinpaluun linjaksi merkkasi vuosien kuluessa. Se kelpasi venäläisille mökkiläisille, mutta sähkölinja sen oikaisi omaksi väyläkseen. Muodostuneet kustannukset ynnättiin yhteen ja jaettiin Rantalan ja mökkiläisten kesken. Me emme tarvitse tietä mennäksemme metsään eikä enää Juhlikkikaan kilisytä kelloaan palatessaan Tuonelaan iltalypsylle.
Vihtaniemen yksityistie päättyyy meidän lapsuuden uimarantaan. Kunnan uusrikkaat mökkiläiset tulivat vapaa-ajallaan viihteelle Vihtaniemeen suurine suunnitelmineen vene trailerilla auton perässä vesille laskua varten. Kunta pienellä rahalla EU:n suuren rahan turvin suunnitteli suuria meidän rantaan. Esitin kaksi kertaa vastalauseen turhaan, mutta kolmannella kerralla pyytämäni edustaja sanoi.
- Toisen maalle ei saa rakentaa. Siihen loppui sillä kertaa hankkeiden eteenpäin vieminen, eihän tiekunnalla ollut edes venepaikkaa meidän rannassa. Paljon muutakin epäoikeudenmukaisuutta ja halveksuntaa kumpuaa muistista, mitä tieasian tiimoilta alkuperäisenä vihtaniemeläisenä on saanut kokea.
Talvitietä ei tule Vihtaniemestä kirkonkylän satamaan, siitä pitää ilmaston lämpeneminen huolen. Korona taas lisää kotimaan matkailua ja vaikuttaa omalla tavallaan mökkien hinnan kehitykseen. Kunta suuressa viisaudessa on myynyt rantansa halvasta hinnasta alkuperäisten asukkaiden kiusaksi ja nyt ovat hätää kärsimässä hoivavastuun järjestäjinä muistisairaille vanhuksille. Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, toteutuu karmeimmalla tavalla tässäkin asiassa.
Hulvaton Minna Lindgrenin libretto Mozartin Cosi fan tutte -oopperaan.
Solisteina mm. Karita Mattila, Miina-Liisa Värelä, Tommi Hakala, Johanna
Rusanen, Tuomas Katajala ja Waltteri Torikka. Musiikinjohto E.-P.
Salonen.
TEDx Helsinki II - Miina Savolainen - Voimauttava Valokuva/Katsoa Toisin
 |
| Voimauttava valokuva |
tiistai 19. lokakuuta 2010
Luomakunnan aamun allianssi
Aamuhartaus 1.10.2020 kirkkoherra Matti Pehkonen, Pieksämäki
Aamuhartauden pitäjä puhuu livenä laupiaasta samarialaisesta ja lähimmäisen rakkaudesta. Itse tuon näkemyksen omakohtaisena kokemuksena ydinperheeseen, jossa elämä on vaiheessa vanhuuden ja sairauden tuomin seurauksin.
Vanhempien kohdalla toimintaohjeena oli neljäs käsky. Vanhimman veljen auttaminen perustui rakkauden kaksoiskäskyyn. Hartaushakuna aamuhartautta ei nähdä tekstinä, joten lainaan pyhäkoululaisille annettua opetusta.
