Pohjantähteni alla vuosi vaihtuu

23.55

Hymyilevä Apollo

Ilkka Heiskanen lukee osia Eino Leinon runosta.

Kotikatsomo: Täällä Pohjantähden alla 2/2

(Suomi 2008). Elokuva 2/2. Realistinen ja humaani tarina uhrauksista joita pienet ihmiset ja tavalliset perheet joutuvat tekemään, hiekanmurusina historian rattaissa. O: Timo Koivusalo. T: Artista- Filmi Oy.

 

Seitsemän veljestä, jaksot 21 - 30

Kotomaamme koko kuva

Niin eleli hän rauhaisessa talossansa

Jakso 28: Naimattomana miehenä eli Simeoni Juhanin huoneessa

Jakso 27: Otti Juhani vaimoksensa Männistön Venlan

Jakso 26: Terve, Jukola, kasoinesi, peltoinesi, niittuinesi

Jakso 25: Tuntuupa jo sieraimissani kotonurkkien haju

Jakso 24: Jukola taas haltuun!

Jakso 23: Kaksi kuivaa, pihkaista oravankoipea!

Jakso 22: Nouskoon Impivaaran uhkea uutistalo

Jakso 21: Parolan suureen pataljoonaan loikertaa nyt tiemme

Seitsemän veljestä, jaksot 11 - 20

Jakso 20: Nyt puristamme viinan kanssa lujasti jäähyväiskättä

Jakso 19: Rupesivat nyt veljekset huvittelemaan itseänsä

Jakso 18: Me seisomme oikeuden kannalla

Jakso 17: Lyökäämme tulista kurraa vielä kerran

Jakso 16: Savupilviin peittyi harmaa Hiidenkivi

Jakso 15: Tulkoon hävityksen kauhistus

Jakso 14: Pako hiidenkivelle

Jakso 13: Veljekset metsämiehinä

Kirjoittanut: Aleksis Kivi. Ohjaus ja esilukija Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Tauno Palo. Tuomas - Holger Salin. Aapo - Tarmo Manni. Simeoni - Ekke Hämäläinen. Lauri - Martti Romppanen. Timo - Oke Tuuri. Eero - Pentti Siimes. Taula-Matti - Kaarlo Halttunen.
Uusinta vuodelta 1954
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä

Tämän 30-osaisen sarjan osat 14-30 lähetetään ensisyksynä, alkaen 3.syyskuuta.

 

Jakso 12: Jukolaan kuin noidannuolet halki yön

Jakso 11: Veljekset kotiutuvat Impivaaraan

Seitsemän veljestä, jaksot 1 - 10

Jakso 10: Tarinan kalveasta immestä kertoi nyt Aapo veljillensä

Jakso 9: Jää hyvästi, koto!

Jakso 8: Rovastin ankara kosto uhkaa

Jakso 7: Ja kauas kuului saunasta vihtain vinha mätkinä

Jakso 6: Sonnimäen harjulla

Jakso 5: Veljekset jämäävät aapistoa 

Kirjoittanut: Aleksis Kivi. Ohjaus ja esilukija Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Tauno Palo. Tuomas - Holger Salin. Aapo - Tarmo Manni. Simeoni - Ekke Hämäläinen. Timo - Oke Tuuri. Lauri - Martti Romppanen. Eero - Pentti Siimes. Lukkari - Uuno Laakso.
Uusinta vuodelta 1954.
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä.

 

Jakso 4: Tappelu toukolaisten kanssa

Kirjoittanut: Aleksis Kivi. Ohjaus ja esilukija Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Tauno Palo. Tuomas - Holger Salin. Aapo - Tarmo Manni. Simeoni - Ekke Hämäläinen. Timo - Oke Tuuri. Lauri - Martti Romppanen. Eero - Pentti Siimes.
Uusinta vuodelta 1954.
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä.

 

Jakso 3: Veljesten kosioretki

Kirjoittanut: Aleksis Kivi. Ohjaus ja esilukija: Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Tauno Palo. Tuomas - Holger Salin. Aapo - Tarmo Manni.
Simeoni - Ekke Hämäläinen. Lauri - Martti Romppanen. Timo - Oke Tuuri.
Eero - Pentti Siimes.
Uusinta vuodelta 1954.
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä.

 

Jakso 2: Ajat muuttuvat
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin 30-osaisen klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus Jukolan veljesten vallattomista edesottamuksista. Suomalaisen kirjallisuuden suurteoksiin lukeutuva romaani on poukkoileva tarina nuorten miesten onnettomista kouluyritelmistä, epäonnistuneista kosiomatkoista, loisteliaista ryyppyretkistä ja yrityksistä löytää koti. Veljekset päätyvät pinteestä pinteeseen, mutta pitävät yhtä viimeiseen asti.
Kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä. Juhanina oli alun kahdessa osassa Eino Kaipainen, siitä eteenpäin Tauno Palo - tarina ei kerro, miksi.
Sarjasta lähetetään 13 jaksoa sunnuntaisin 26.3.2017 saakka ja loput 17 jaksoa, samalla paikalla syksyllä 3.9.2017 lähtien.
Ohjaus ja esilukija: Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Eino Kaipainen
Tuomas - Holger Salin
Aapo - Tarmo Manni
Simeoni - Ekke Hämäläinen
Lauri - Martti Romppanen
Timo - Oke Tuuri
Eero - Pentti Siimes
_______
Sarjan jakso 1/30 oli vuosikymmenten mittaan kadonnut, ja se tehtiin uudelleen v. 2016 ja lähetettiin 1.1.2017. Rooleissa Jouko Turkan legendaarisen tv-filmatisoinnin veljekset. Kuuntele täältä.
 

Jakso 1: Avausjakso vuodelta 2016
30-osainen kuunnelmasarja vuodelta 1954. Ensimmäinen osa vuodelta 2016 - rooleissa Jouko Turkan legendaarisen tv-filmatisoinnin veljekset.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus Jukolan veljesten vallattomista edesottamuksista. Suomalaisen kirjallisuuden suurteoksiin lukeutuva romaani on poukkoileva tarina nuorten miesten onnettomista kouluyritelmistä, epäonnistuneista kosiomatkoista, loisteliaista ryyppyretkistä ja yrityksistä löytää koti. Veljekset päätyvät pinteestä pinteeseen, mutta pitävät yhtä viimeiseen asti.
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä. Juhanina oli 2 ensimmäistä osaa Eino Kaipainen, siitä eteenpäin Tauno Palo - tarina ei kerro, miksi.
Kuunnelmasarjan ensimmäinen osa on vuosien myötä kadonnut ja nyt sarja saa uuden avausjakson, jossa esiintyvät Jouko Turkan legendaarisen tv-filmatisoinnin veljekset: Kai Lehtinen, Jarmo Mäkinen, Martti Suosalo, Jari Pehkonen, Taisto Reimaluoto, Pertti Koivula ja Tero Jartti. Jakson on ohjannut Jarmo Lampela. Äänisuunnittelijana Ari Mursula. Tuottaja: Pekka Savolainen.
Jakson 1/30 dokumentaariset osat ovat peräisin Markku Paksuniemen ja Timo Jokisen vuonna 1989 ohjaamasta elokuvasta Läpi harmaan kiven sekä Mari Lukkarin marraskuussa 2016 tekemästä haastattelusta kuunnelman äänitysten yhteydessä.

Osasta 2/30 alkaen:
Ohjaus ja esilukija: Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Eino Kaipainen / Tauno Palo
Tuomas - Holger Salin
Aapo - Tarmo Manni.
Simeoni - Ekke Hämäläinen
Lauri - Martti Romppanen
Timo - Oke Tuuri.
Eero - Pentti Siimes.

Jakso 1: Veljesten lapsuus, avausjakso vuodelta 1954

Kauan kateissa ollut ensimmäinen osa Wilho Ilmarin ohjaamasta sarjasta on löytynyt arkiston kätköistä.
Veljesten lapsuus. Kansallisteatterin näyttelijät esittävät
ensimmäisen jakson Aleksis Kiven "Seitsemästä veljeksestä".
Esilukija ja ohjaus:
Wilho Ilmari.
Henkilöt:
Juhani - Eino Kaipainen
Tuomas - Holger Salin.
Aapo - Tarmo Manni.
Simeoni - Ekke Hämäläinen.
Lauri - Martti Romppanen.
Timo - Oke Tuuri.
Eero - Pentti Siimes.

 

Rauha talossa

Niin eleli hän rauhaisessa talossansa

Kirjoittanut: Aleksis Kivi. Ohjaus ja esilukija Wilho Ilmari.
Lauri - Martti Romppanen.
Uusinta vuodelta 1955.
Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Radioteatteri uusii Wilho Ilmarin klassikkotulkinnan Seitsemästä veljeksestä. 30-osainen kuunnelmasarja äänitettiin vuonna 1954 aikansa rakastetuilla tähtinäyttelijöillä

Vuoden viimeinen

Iltahartaus 30.12.2017 kirkkoherra Mirva Ahola, Pyhäjärvi
Lauantai-illan rukoushetkessä puhuu kirkkoherra Mirva Ahola, Pyhäjärvi.
Rukoushetken musiikissa avustaa Hilja Ensemble, joht. Titta Lampela.
Virsi 38 alkaa sanoin: "Oi kuule, Herra, huutomme", Vox Cantorum (sekakuoro), Heikki Seppänen (joht), Markku Mäkinen (urut).

23.12.2017 Jukolan veljesten joulusauna

Päivän mietelause
Aleksis Kiven runo Jukolan veljesten joulusauna teoksesta Seitsemän veljestä. Runo löytyy myös kirjasta Runo on vapaa. Toim. Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava 1996. (Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi 25.12.2017 klo 11.00)

85 vuotta

Radioateljee: Jouluna - perinteinen ohjelma 22.12.2017
- perinteinen ohjelma
Joulu on siitä ihmeellinen juhla, että kaikki keskittyy lapsuuteen. Jouluna lapset viihtyvät ja aikuiset yleensä palaavat omaan lapsuuteensa - muistellen ja tarinoiden. Aikuisilla on myös hyvin usein käsitys, että heidän omassa lapsuudessaan joulu oli "vielä joulu". Silloin oli enemmän lunta, kaupallisuus ei rehottanut niin räikeästi, joululaulutkin olivat parempia. Joulu on lapsuuden kulta-aikaa.
Radioateljee on tehnyt tältä pohjalta ohjelman, jossa ei taatusti kuulla mitään mikä poikkeaisi "oikeasta joulusta". Klassikon ovat toteuttaneet Harri Huhtamäki, Pekka Lappi ja Tom Wentzel.
 

Aamuhartaus 15.12.2017 pastori Kai Sadinmaa, Helsinki
Radiohartaudet täyttävät 85 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi tällä viikolla aamuhartauksissa kuullaan kuuntelijoiden toivehartauksia arkistosta sekä toivepuhujia.
Aamuhartaus
Pastori Kai Sadinmaa, Helsinki
Toiveuusinta, ensilähetys 13.9.2012. 

Radioateljee 15.12.2017
Maustettua ihraa - matka vironvenäläisyyteen
Vironvenäläisen kulttuurin kiinnekohdat ovat vähemmän tunnettuja suomalaisille: Lasnamäen suuri lähiö ja sen viereinen Maardun kaupunki, vanhastaan huonomaineinen Kopli, Paldiskin satama, idän keskittymä Narva ja entinen suljettu kaupunki Sillamäe.
Kirjailija Ville Hytönen on asunut neljä vuotta vironvenäläisellä asuinalueella Tallinnassa. Hän päätti tutustua muihinkin vironvenäläisiin alueisiin ja oppia niistä jotain.
Hytönen sukeltaa ateljee-ohjelmassaan venäläismiesten autotallien, rukoushuoneiden, yleisten saunojen ja kauppatorien maailmaan. Hän analysoi vironvenäläistä tyyliä, matkustaa Itä-Viron kaupungeissa ja työntää lastaan Koplinpuistossa. Hän kysyy virolaisvenäläiseltä kirjailija Andrei Hvostovilta, mikä hänen kohtalonsa on.
Käsikirjoitus: Ville Hytönen. Ohjaus ja äänimaisemamusiikki: Harri Huhtamäki. Kertoja: Eero Saarinen. Tekninen toteutus: Pekka Lappi. Tuottaja: Harri Huhtamäki.
 

15.12.2017 klo 5.15

Pienet töppösten jäljet lumessa näin
- kaksi tonttua kulki käsikkäin
- Ohi on kiire tonttujen
- nyt on aika rauhan ja rakkauden.

Rukouksen kielioppi

Aamuhartaus 13.12.2017 professori Heikki Kotila, Helsinki
Professori Heikki Kotila, Helsinki.
Hartauden musiikki: Bedrich Janacek (urut) soittaa Johann Sebastian Bachin Concert in Gmajor, Allegro. Lopussa virsi 208: 9. säkeistö. Virsi alkaa sanoin "Oi taivaallinen Isämme". Radion kamarikuoro, Timo Nuoranne (joht.), Harri Viitanen(urut).
Toiveuusinta, ensilähetys 14.7.2009

Nobel 2017 ja rajojen siirto

Aamun ajatus 12.12.2017 
Jokaisessa meistä on alueita,
joissa emme ole koskaan käyneet.
Vain siirtämällä omia rajojasi
voit löytää ne. -Joyce Brothers

Radio 1:n erikoislähetykset:
Jouluinen yhteislauluilta Musiikkitalossa
Yleisöä laulattavat KaMu-kuorot Kaarinasta johtajanaan Pekka Nebelung. Juontajana Inari Tilli. Suora lähetys Musiikkitalosta. 

Nobel 2017: Palkintojenjako
Nobelin palkintoseremonian Tukholman Konserttitalossa juontaa Thomas von Heijne. Suora lähetys 10.12.2017. Tuotanto: Nobel Media Ab ja SVT, 2017.
 
Nobel 2017: Juhlaillallinen
Cecilia Gralde ja Gustav Källstrand kertovat juhlaillallisen tapahtumista. Jessika Gedin ja Victoria Dyring tapaavat vuoden nobelisteja ja keskustelevat heidän saavutuksistaan muiden vieraiden kanssa. Anne Lundberg vieraineen arvioi juhlallisuuksia, pukuja, ruokia ja koruja. Suora lähetys Tukholman kaupungintalolta 10.12 2017. Tuotanto: Nobel Media Ab och SVT, 2017

Suomi 100 henkilöhistoriassa

Tirkkosia ennen itsenäistymistä

Vihtaniemellä 

 

Aamun ajatus 
Useimmat taidot vaativat pitkää harjoittelua,
mutta niistä hyödyllisin, palvelun taito,
vaatii vain halua siihen.

Fb tulee avuksi ja herättää muistot joulusta 1990 - jouluun 1999. Tuuspelto taloyhtiönä harjoitteli, kuinka saisi minut lopettamaan vanhempieni omaishoitamisen. Olin tullut vapaaehtoisesti ja palvelun taito vahvistui isän kuolemaan asti. Silloiset asukkaat ovat muuttaneet pois tai kuolleet, Wiljami alkuperäisenä asukkaana elää kotonaan.
 

Suomi-neidon muotipuku kautta aikojen

76 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)

1941: Suomen eduskunta liitti Moskovan rauhan vuoksi 1940 luovutetut alueet Suomeen (ilman kansainvälistä tunnustusta).

Suomi-neidon monet vaiheet

Kuva: Museovirasto

Kansallinen symboli voi saada myös henkilön hahmon, kuten äiti-Venäjä ja Svea-mamma. Näistä äitihahmoista poiketen Suomella on Suomi-neito. Pitäisikö sata vuotta täyttävän itsenäisen valtion henkilöitymän vähitellen aikuistua ja saada äidillisiä piirteitä? Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti Tuomas Tepora on oikea henkilö kertomaan miten Suomi-neito syntyi. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén.
 

Arkisto: Kansallispukujen vaiheita
Suomessa naisten kansallispukujen historia on poikkeuksellisen rikas ja värikäs. Millaista historiaa kansanperinnettä pukuihin liittyy - ja millaista on koristeellisten pukujen kieli?
Arkisto-ohjelmassa "Kansallispukujen vaiheita" haastateltavina ovat opettaja Hilda Kuronen, rouva Kyllikki Vikström ja maisteri Sylvi Kauhanen. Toimittajana on Asta Heickell, ja ohjelma on vuodelta 1964.

Nuohoustodistus

Aamuhartaus 4.122017. tiedottaja Eva Wäljas, Tampere
tiedottaja Eva Wäljas, Tampere
Virsi 954 alkaa sanoin: "Lahjoillasi meitä siunaat", säv. san. Jaakko Löytty, sov. Pekka Suikkanen, es. Simo Mäkinen (laulu), Mikko Iivanainen (sähkökitara), Pekka Suikkanen (urut)

Entinen lotta

Kirjakerho: Juha Hurme ja teos Niemi voitti Finlandia-palkinnon
Juha Hurmeen Niemi on melkein kuin Suomi. Niemellä asuu outoa kieltä puhuva kansa, jonka tarina-aarteisto on säilynyt kuin pakastettuna. Juha Hurme kertoo niemeläisten mielenmaisemasta käyttäen karttana kansanrunoutta. Hän aloittaa alkuräjähdyksestä ja päätyy 1800-luvun alkuun, jolloin alue siirtyy osaksi Venäjää.
Näytelmäkirjailija Hurme löytää Niemen villit tarinat ja tarjoilee Ruotsi-Suomen valtataistelut Shakespearen draamoja värikkäämpinä. Niemi on eristynyt kolkka, mutta aatteet ja ajatukset ovat huuhtoutuneet Niemen rannoille. Ja lopulta kaikkihan on vain lainaa. Kirjakerhossa Juha Hurme kertoo omintakeisesta Niemen historiasta.
Toimittajana Anna-Liisa Haavikko.
 

Salosen soundit

Entinen lotta Kaarina Peltola toivoo arvostusta tavallisten ihmisten työlle
Lähes 80 vuotta sitten evakkomatkalle lähtenyt Kaarina Peltola on entinen lotta ja aina avulias sotaveteraani.  - Melkein kaikki oli pakko jättää, kun lähdimme evakkomatkalle Koivistosta, kertaa 92-vuotias Kaarina Peltola tilannetta talvisodan kynnyksellä vuonna 1939.  Kaarinan silmäkulmaan nousee kyynel, kun hän muistelee miten eläimet piti hyvästellä. Isä kaivoi päättäväisesti kodin tavaroita kuoppaan piiloon ja äiti leipoi leipää taipaleelle. Aamukoitteessa lähdettiin matkaan.
Kaarinan perheeseen kuului kuusi lasta sekä isomummu vanhempien lisäksi. Veli meni armeijaan, äiti ja nuoremmat lapset lähtivät matkaan Koiviston rannasta proomulla ja isä lähti hevosella. - Kauhein muisto on se, kun tulimme nälkäisinä Oriveden asemalle itsenäisyyspäivänä vuonna 1939, eikä meille annettu ruokaa. Saimme laskiämpärin, johon päälle kaadettiin vettä!
Vain 13-vuotias Kaarina sekä hänen isosiskonsa Marjatta toimivat pikkulottina. Kaarina kertoo vaiheistaan muonitus- ja ilmailulottana sekä muissa arkiaskareissa ja ajasta, jolloin hän hoiti potilaita lääninsairaalassa. Mieluisia lottahommia oli leipominen. – Teimme mm. rusupiirakkaa, joka on karjalainen perinneruoka. Siihen tulee perunaa, lanttua ja siankylkeä. Yleisin ruoka oli hernekeittoa, johon laitettiin lihaa silloin kun sitä oli tarjolla.
Sodan jälkeen Kaarina pääsi töihin Turun Vanuun, missä nähtävyytenä olivat Turun ensimmäiset rullaportaat.  – Me työntekijätkin tykkäsimme ajaa niillä.  – Turun Vanua johti Aline Grönberg eli Vanu-Mamma, joka oli hyvä esimies. Hän kannusti meitä, mutta muistutti samalla, että hameen piti ylettyä polven yli, kertoo Kaarina.
Turussa Kaarina kävi iltakoulua ja urheili. Erityisesti hän piti voimistelusta ja pyöräilystä. – Olin varsinainen urheiluhullu.
Kaarina Peltola toivoo, että Suomessa arvostettaisiin tavallisen ihmisen työntekoa.  – Toivon myös, että osaaminen pysyy Suomessa, ja että ihmiset olisivat kiitollisia tästä hyvästä maasta, joka meillä on. Haluan olla ainakin esikuvana poikieni perheille, sanoo sotaveteraanityössä edelleen mukana toimiva entinen lotta.
Kaarina Peltolan kuuteen kuvaan johdattaa Rita Trötschkes.