torstai 28. heinäkuuta 2016

Maailmansodista tähän päivään.

102 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Osapuolet sodan alkaessa
Henkilöhistoriani on sotahistoriaa. Historian opetus perustui vuosilukuihin. Tämän tietämyksen valossa on vuosi 1914 äitini syntymävuosi. Mitä kauemmaksi edetään tästä päivästä vuosituhannen alkupuolelle, sitä pysyvämmin vuosiluvut ovat mielessä. 
  ympärysvallat
  keskusvallat
  liittoutumattomat

maanantai 11. heinäkuuta 2016

Sodan julistus Ruotsille

 
Liian monta kokkia tässä sote-sopassa.
Kunta teki itseään tunnetuksi velattomana kuntana ja houkutteli sijoittajia halvoilla mökkiplänteillä rannoilleen. Kuinka paljon siihen liittyykään hämäräpuuhia. Ehkä hankkeiden viivästyminen ydinvoimalan ja länsimetron rakentamisessa ovat tämän päivän jäävuoren huippu. 

Itse tein toisin vastatessani isän hätääntyneeseen soittoon.
- Minä tulen.
Omaishoito sai kohdallani uusia nimikkeitä. Kun lääkäri lopetti kivun hoitamisen, muuttuivat viimeiset vuodet kohdallani "kuolintodistuksen odottamiseksi". Toisaalta 3 viimeistä kuukautta laitoksessa voisi olla "kitumalla kuolemista". Tässä uudet nimet suomalaiselle saattohoidolle vuosituhannen vaihtuessa.

Vielä tähän tullessa ei kohdalleni ole osunut sopivaa projektia tehdä sukupolven vaihdos vuodesta 1900 tiettäväksi tulleeseen sukutarinaan. Monta onnenonkijaa ja oksanottajaa liittyy Vihtaniemen karttalehteen. Minulla oli unelma, josta vihjasin Tammivalkamassa syntyneelle omaishoitajaryhmälle. Pärnussa näkemäni Mutaravilan toimintamalli voisi toimia meidänkin oloissa.

Pettymykseni purkautui kaikkiin vastustajiin, jotka lakeja säätämällä kiristävät aina ahtaammalle yrittämisen, itsensä työllistämisen. Viimeöinen terrori-isku Nizzan kadulla todistaa ajan muuttuneen yhä sotaisemmaksi. Sama toteutui lapsuuskodin uimarannassa. Kunnan pienellä ja EU:n suurella rahalla saatiin aikaan muukalaisten hautausmaa 2000 -vuotisen esimerkin mukaan.  

Kunnista vähenee kymmeniä tuhansia työpaikkoja - Keva

Kuinka käy pienen kutistuvan kunnan, kun viimeisetkin työpaikat loppuvat?

Sote-selvitystä johtanut ruotsalaisprofessori ... - Helsingin Sanomat

Ihan tältä istumalta voin kirjoittaa, mitä on tulossa hyvinvointivaltion kaatopaikalle. Odotan tutkimusta, jonka esteenä on henkilökuntapula. Palkatut tutkijat viettävät ansaittua kesälomaa. Yksi sai paremman työtarjouksen ja vaihtoi työpaikkaa. 
Tämä on tuttua vuosien takaa koskien hammas- ja silmälääkärin palveluja. "Ei vastaanottoa, ei uusia potilaita" ilmoitukset kertoivat lääkärivajeesta. Nyt tämä koskee kuihtuvien kuntien lääkäripalvelujen puutetta ja päivystyssairaaloita. Lääkäri Kiminkinen hoitaa potilaitaan lastaussilloilla ja kotikäynneillä tarpeen mukaan. 

Olen kasvattanut ilmajuuret kuin orkidea ja joutsenkaulaa odottelen, jos odotusaika jonossa kestää viikosta viikkoon. 

228 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1788: Venäjän keisarinna Katariina II Suuri julisi sodan Ruotsille. Tämä johti myöhemmin Suomen menetykseen ja liittämiseen Venäjään Suuriruhtinaskunnaksi.

Päivän mietelause

Ajatuksia 900-luvulla kirjoitetusta Puhtauden veljien epistolasta
Puhtauden veljet: Eläinten oikeudenkäynti. Suom. Janne Mattila, Basam Books 2015.
Lukijana kuuluttaja Marja Vehkanen. 


keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Pisara la 4.7.2016

Pisara
Jakso 32

Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Kun Torsti Lehtinen oli nelivuotias, hänen isänsä kuoli ja äiti joutui vankilaan. (2. Moos. 12:20) 

  tiistai 11. tammikuuta 2011 

Kirkosta erotettu syystä, että 

En ole tullut enkä mennyt, olen aina ollut. 
Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askeleet!

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Äijätervehdys ja luunappi

Radioateljee
58 min 28 pv 214 kuuntelua

Juhannus 

Radioateljee esittää: Juhannus - akustinen kulta-aika
Ohjelma on tulossa kuunneltavaksi 24.6.2016 klo 22.05 

"Radioateljeen Juhannusta tarjoaa kuulijoille perinteistä kesänautintoa runojen ja musiikin kera. Ohjelmassa kuultavat runot ovat suomalaisen lyriikan klassikkoja - tekijöinä Leino, Hellaakoski, Larin-Kyösti - mutta osaa näistä runoista on radiossa harvemmin kuultu.
Ohjelman musiikki sitä vastoin ei ole ikävää klassista, vaan kevyen musiikin nostalgiaa, mikä läheisesti liittyy suomalaiseen juhannukseen. Ohjelmassa on myös hieman tietoa juhannustaioista, jos joku kuuntelija olisi niitä jo unohtanut.
Ohjelman on tehnyt Harri Huhtamäki, tekninen toteutus Pekka Lappi ja kertoja Tom Wentzel."

Äijätervehdys ja luunappi 24.6.2016 tulevat mieleen kevään ministereiden tervehdysten vaihtamisesta. SSS nyrkkien paukuttelu pudotti yhden Ässän pois. Tilalle tuli Orpo, joka tervehti mikkiään ensikerran kassavahtina poikamaisesti meille kaikille tutulla luunapilla. Sehän on vitsi, mutta kertoo jotakin Orpon lupauksesta, ettei rikkaista puhuta mitään. 

Opetusministeri veti ässän hihasta (5.7.2016 2:03)
Kirjasin juhannusmuistioon opetusministerin vaatimukset varhaiskasvatuksesta. Hyvä niin että ministerin pieni tyttö kuuluu edunsaajien piiriin. Stubbin henkilökohtaisena avustajana aloittanut vastaa paljosta opetusministerinä.
Sama tunnetila ympäröi kuulijat omaishoitajien tapaamisessa eduskunnan auditoriossa. Kuntaliiton lakimies tunnusti olevansa iloinen sosiaalihuollon asiakas, kun hänen pieni tyttärensä sai kunnallisen päivähoidon. Molemmat vanhemmat saivat käydä työssä ja luoda uraa täyspäiväisesti.  

Blogger oli juhannustuulella ja kaikki kirjoitukset hävisivät. Eduskunta kutsuttiin koolle kesken kesäloman kuulemaan pääministerin ilmoitusta Brexitistä. Enää ei ollut tarvetta roolittaa Radioateljee Juhannus ilman akustista kulta-aikaa. Se oli ja meni, sitten saatiin Putin Kultarantaan Presidentti Niinistön kutsusta vaihtamaan kuulumisia.

Eloranta Eeva-Johanna
  • Minä avaan syömmeni selälleen 
  • ja annan päivän paistaa.
  • Minä tahdon kylpeä joka veen
  • ja joka marjan maistaa.
  • Minun mielessäni on juhannus 
  • ja juhla ja mittumaari
  • ja jos mä illoin itkenkin 
  • niin siellä on sateekaari.
Grahn-Laasonen
  • Täst on kulta kulkenunna
  • täst on mennyt mielitietty
  • tästä armas astununna
  • valkia vaeltanunna.
  • Tässä on astunut aholla
  • tuossa istunut kivellä
  • kivi on paljon kirkkahampi
  • paasi toista parempi
  • kangas kahta kaunihimpi
  • lehto viittä leppiämpi
  • korpi kuutta kukkahampi
  • koko metsä mieluisampi
  • tuon on kultani kulusta
  • armahani astunnasta.
Niinistö Ville
  • Miten mieletön
  • voi olla ihmissydän - 
  • että silloinkin
  • kun olemme yhdessä
  • on ikävä sinua! 
Orpo Petteri
  • Minne mun matkani johtaakaan
  • kahta en unhoita milloinkaan
  • riippakoivun valkean
  • valkoruusupensahan
  • muistan aina synnyinsaaren rannalla.
  • Riipakoivun alla usein istuttiin
  • tyttöseni kanssa kuuta katseltiin
  • ja luotansa taas poistussain
  • sain hältä valkoruusun rintahain.

  • Minne mun matkani johtaakaan
  • kahta en unhoita milloinkaan
  • tyttöseni hymyä
  • eronhetkenkyyneltä
  • näitä kahta muistan aina lämmöllä.
  • iloisena aina näin mä armahain
  • hymyhuulin ain mua riensi vastahan
  • vaan hyvästit kun jätettiin
  • se hänen silmänsä sai kyyneliin.
 Tanus Sari
  • Oisi mulla vallan miekka,
  • vallan miekka, vallan valta,
  • vallan valkea hevonen
  • ajaisin ma neitimaalle
  • naisin sieltä neittä kolme
  • yhen nuoren, toisen vanhan, kolmannen kasatun piian.
  • Kasatulla työt tekisin
  • vanhan neuvona pitäisin
  • itse nuorta naurattaisin.
Grahn-Laasonen
  • Halausta lintuseni,
  • halausta kultaseni
  • halausta nyt, minun oma armahani.
  • Suuta, suuta lintuseni
  • suuta, suuta kultaseni
  • suuta, suuta nyt, minun oma armahani. 
Kiljunen Anneli
  • Heilani on kuin helluntai
  • ja oraspellon kukka
  • Sillä on silmät kuin sametista
  • ja poski kuin nurmen nukka.
  • Sillä on käynti ketterä
  • kuin kotivirran juoksu
  • sillä on nauru hilpeä
  • kuin kesäheinän tuoksu.
  • Kirkolla ja kyläntiellä kelpaa sitä näyttää
  • Pertun päivän tienohissa 16 se täyttää.
  • Ei oo rahaa kummallakaan
  • mutta on nuori mieli
  • joka korven komerossa on oma ovenpieli.
  • Älä sinä kultani sitä sure jos köyhänä naida pitää
  • köyhänkin pelto se kuokkien kasvaa
  • ja köyhänkin jyvä itää. 
Grahn-Laasonen
  • Jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
  • sen rytmin ain kaikkialla huomaa
  • jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
  • sen rytmiin voi huolet unhoittaa.

  • "Turha on surra jos ei oo sulla heilaa
  • pistä nokkas puuteriin ja otsatukkas peilaa
  • jazz-tyttö, jazzi-tyttö jazaa sinä vaan
  • humpankin jytke meidät vallattomaks saa." x2
Pekonen Aino-Kaisa
  • Jos mun tuttuni tulisi
  • ennen-nähtyni näkyisi
  • sille kättä käppejäisin
  • vaikk' ois käärme kämmenpäässä
  • sille suuta suikkajaisin
  • vaikk' ois suu suden veressä
  • vielä kaulahan kapuisin
  • vaikk' ois kalma kaulan päällä.
Grahn-Laasonen
  • Onpa tietty tietyssäni
  • Materikko mielessäni
  • Mies pieni, punainen poski
  • Valkia kiherätukka
  • Puolahattu, saapasjalka
  • Verkavästi, silkkihuivi
  • Voi, kun mie mokoman saisin
  • Joka päivä pään pesisin
  • Joka ilta saunan saisin
  • Ve'et, vastat laittelisin
  • Veen virrasta vetäisin
  • Vastat varvikkometsästä
  • Puut kokoisin korpiloista
  • Vaikka viien virstan päästä
  • Voi, kun mie mokoman saisin
  • Saisin sitten pienen pojan
  • Käsi kehreä vetäisi
  • Jalka lasta liekuttaisi.
Nylander Mikaela
  • Tyttö nukkui aitassa
  • oli aitan ovi lukossa
  • Tuulia tuu.
  • Ai'on luokse tylleröisen
  • sinisilmä lylleröisen
  • Tuulia tuu.
  • (kertosäe)
    Kesäyöll' ol' lemmentaika
  • lupausten kulta-aika
  • varo, ettei sydäntäsi vie
  • tuo Tuulia, Tuulia tuu.

  • Tyttö kuiskas oven takaa
  • ovessa ei ole hakaa
  • Tuulia tuu
  • Lukko aivan rempallansa
  • pihtipielet kallellansa
  • Tuulia tuu.
  • (kertosäe)

  • Istuin sängyn laidalla
  • oli tyttö mulla polvella
  • Tuulia tuu.
  • Kuulin käen kukahdukset
  • meille tuli nukahdukset
  • Tuulia tuu
  • (kertosäe)

  • Saapui sitten syksyn myrskyt
  • satehet ja rannan tyrskyt
  • Tuulia tuu
  • mutta meillä oli kesä
  • pienen pieni oma pesä
  • Tuulia tuu
  • (kertosäe)

  • Kätkyt sitten ostettihin
  • kapalotkin ommeltihin
  • Tuulia tuu
  • Tyttö sitten ristittihin
  • Tuuliaksi pistettihin
  • Tuulia tuu.
  • Kesäyöll' on lemmentaika
  • lupausten kulta-aika
  • Tuulia sen sydämesi vei
  • Pikku Tuulia, Tuulia tuu. 
Grahn-Laasonen
  • Sua vain yli kaiken mä rakastan
  • Sinä taivaani päällä maan
  • "Minä maiset murheeni unohdan
  • sinisilmiis kun katsoa saan." kertosäe

  • Ylin riemuni oot mitä toivoisin
  • Sä kun istut mun vierrelläin
  • Olet kaikkeni, aarteeni, kallehin
  • Olet onneni unelmain.

  • Oi sallithan että suutelen
  • Sinisilmiäs armahain
  • "Mä jos kauas sun luotasi joutunen
  • Kuvas seuraa mun matkallain." kertosäe
Saarikko Annika
  • Joku rakastaa koko maailmaa
  • kuin riepumattoa kirjavaa
  • Taas toisen rakkaus on valinnan tulos
  • Yks' sisään ja muut kaikki ulos.

  • Joku rakastaa silmää, kätöstä somaa
  • Joku himoansa omaa
  • Joku rakastaa kaikkensa uhraten
  • Joku kaiken säkkinsä sulloen

  • Ja useimpa lienee rakkaus
  • kai näistäkin vielä sekoitus. 
Rehula
  • Minun pieni armaani!
  • Luulen, että tällä kohdalla
  • ovat lyhtypylväät sikin sokin
  • Luulen, että katukivet kaikki
  • ovat poissa säädetyltä paikaltaan.
  • Ja talotkin, katsohan.
  • On Herra vihassaan pannut kyljelleen.
  • Olen sinun kanssasi ensimmäistä kertaa kahden.
  • Minun pieni armaani.
  • Ja ajatusteni tietä kulkee usvainen mies
  • Joka näkyy kokonaan lävitse
  • kuin lasimestarin ikkuna
  • Näethän sinäkin sen miehen lävitse
  • kuinka tyhmä hän on
  • Näethän kuinka hän haluaisi sanoa sinulle
  • että hän tahtoisi kuolla tähtesi.
  • Ah, minun pieni armaani.
  • Älä lyö naurusi nyrkeillä häntä vallan puhki katukiviin.
Niinistö Ville
  • Kova on kun kannikan korvesta koppaa
  • Hiki siinä souvissa paitahan toppaa.
  • "Hiluvilu vei ja halitulihai
  • se on sellainen jätkällä lauantai." kertosäe
  •  
  • Ei jouda jätkällä solmio kaulaan
  • Vaan se on heitetty kotimökin naulaan. kertosäe

  • Sauna on jätkälle autuutta tuimaa
  • vastojen läiske jo heikkoja huimaa. kertosäe
  •  
  • Kuutamo kultaansa hangelle heittää
  • Nukkuvan kämpän jo uupumus peittää. kertosäe

  • "Pakkanen kairalla paukkaa ja ruskaa
  • Kuorsaus täynnä on elämän tuskaa
  • "Hiluvilu vei ja halituli hai
  • se on sellainen jätkällä lauantai."
Grahn-Laasonen
  • Kell' onni on, se onnen kätkeköön.
  • kell' aarre on, se aarteen peittäköön,
  • ja olkoon onnellinen onnestaan
  • ja rikas riemustansa yksin vaan.

  • Ei onni kärsi katseit' ihmisten.
  • Kell' onni on, se käyköön korpehen
  • ja eläköön hiljaa vaan,
  • ja hiljaa iloitkohon onnestaan.
Lindtman
Juhannussaunan jälkeen kylpijä ottaa vihdan mukaansa ja kiipeää alastonna saunan katolle, istuutuu täällä katonharjalle vihta kainalossa selkä aurinkoon päin. Nyt pitäisi kylpijän nähdä tulevan puolisonsa saapuvan tietä myöten. 

Sipilä
Kun juoksee alasti saunasta tullessaan ruisvainion ojia niin yhdeksännessä ojassa morsian vastaan tulee. 

Andersson Li
Tavallista oli että kuuntelu tapahtui tuossa 12 aikaan yöllä. Kuuntelijan tuli olla aivan äänettömänä. Silloin saattoi helposti nähdä sulhasensa astuvan ohi. Mutta ei ainostaan silmillänsä, vaan korvillansakin saattoi havaita asioita, jotka tulevaisuutta ennustivat. Jos katolla istuja kuuli soittoa, pääsi kuulija pian naimisiin. Jos taas kuului lautojen läiskettä, tuli pian kuolema.

Rehula
Jos juhannus yönä menee kolmentienristeykseen alastomana ja alkaa lakaista, näkee tulevan miehensä haamun menevän ohi.

 Mäntylä
Juhannusaattona pukivat tytöt parhaat vaatteet ylleen ja lähtivät joelle. Joelle mentäessä heitettiin vaatekappale toisensa jälkeen tien oheen ja joenpartaalla riisuttiin loput, jotta oltiin aivan alasti. Kun vihdoin kasvot oli pesty joessa, odotettiin tulevan sulhasen ilmestyvän joen toiselle rannalle.

(Nuoruudessa juhannustaikojen tekijät joutuivat suljetulle osastolle loppuiäksi. Kunta otti kuitenkin 1990 -luvulla omaikäiseni asumaan vanhustentaloon. Sinne oltiin minuakin sijoittamassa omaishoitajana. Nämä ovat niitä rankkoja kokemuksia. Siksi olen muuttanut viettämään 15. juhannusta maan päälle Mäntsälään.)


 Guzenina
  • Mimmi on niin pulska likka, toista ei oo vertaa
  • Mimmin kyökissä naapurissa kävin monta kertaa.
  • Mimmi keitti korviketta ja se kahvilta maistui.
  • Haastellessamme, leivinuunissa pullat mustiksi paistui.
  • Kun loisti yli lahden kuutamo elokuun
  • ja me istuimme kahden, unohdimme kaiken muun.
  • Sitten mentiin Mimmin kanssa aamutuimaan uimaan
  • Aa-aa, aa-aa, aa-aamutuimaan

  • Mimmin muhkeet muotoviivat sai mun tunteeni soimaan
  • Kahlatessamme kaislikossa puli-puli-pulikoimaan.
  • Mimmi ui vain käsipohjaa, minä koiraa huiskin
  • Mimmi kirkui, kun hänen päälleen vähän vettä ruiskin.

  • Aurinko oli noussut lämmin jo oli niin
  • kun sitten uimahousut lepikossa kuivattiin.
  • Noita hetkiä muistellessa ihan päätäni huimaa
  • Aa-aa, aa-aa, aa-aamutuimaan.
Berner Anne
Erinomaista lemmenjuomaa saa, kun polttaa sammakon uunissa niin ettei kuule sen vinkunaa, kokoaa luut, jauhaa hienoksi, syöttää tai juottaa henkilölle, jonka tahtoo saada rakastumaan itseensä.

Alanko-Kahiluoto
Naisen saa suostumaan itseensä, jos ottaa sukupuolielimistään karvoja ja pienentää ne hyvin hienoksi ja antaa naiselle naiselle vehnäleivässä tai karamellissä.

Rehula
  • Oletteko käyneet Ellin boksissa toisella linjalla
  • ei puuteria ollut poskilla, oli varsi kuin liljalla
  • ja hänen tummanpunaiset huulensa ne hurmasivat mun
  • ja ne hurmaa huumaa ja juovuttaa ja tunteita kuohuttaa.

  • Oli boksissa vieraita paljonkin mutta Elli oli ihanin
  • hän tanssimaan oli parahin, oli joukosta lihavin
  • ja hän kuiskasi heleällä äänellä tule tänne poika hoi
  • voi kuule millä äänellä nuo viulut ja banjot soi.

  • En muista sun oikeata nimeäs siksi kirjettä multa et saa
  • en muista porrasta ovea enkä paljon muutakaan
  • oi terve teille kaikille jotka boksissa riemuitsee
  • minä menneitä aikoja haikailen ja Elliä muistelen. (Tarkistin 2/8 2011 ja ilmoitin osoitteen) Tein keväällä muuttoilmoituksen päättömälle, nimettömälle tiekunnan puheenjohtajalle muistaen hänen kysymyksensä "Missä sinä sitten asut?" Sain kuulla, että hän on muuttanut pois taloyhtiöstä kesämökille ja mööbelit on sijoitettu varastoon odottamaan uutta osoitetta. Enoni totesi pitkällisen kädenväänön jälkeen, että asiat olisi pitänyt mennä toisin. Nämä ovat niitä suvussa käytäviä kahinoita, vaikka enolla ja pojalla ei ollut sama sukunimi. Se on kova paikka syntyä aviottomana Kokkolan komean talon tyttärelle.
Essayah
  • Tuli kaikkien äänien takaa
  • yhä ihme ja ihme uus
  • ja viimeisimpänä vakaa
  • tuli hiljaisuus.
  • Sen lävitse purosen voin
  • vain aavistaa solinoin.
  • Vesi viileä on, ja puu
  • yli sen kuvastuu.
  • Puro solisee lehvien alla
  • vesi onnellinen
  • vie kuplaa kannattamalla
  • varovasti kuultoa sen
  • sivu sammalen kasteisen,
  • ali puun, yli maan,
  • ohi kelloa kilkkavan haan.
  • Olen onnellinen.
  • Olen kupla muuta en.
  • Olen tyhjä muuta en
  • vaan kuvastajana
  • olen, kuuntelijana,
  • vain kupla pysyi kesti
  • ja ylisti ikuisesti.
Grahn - Laasonen

  • Hauki makas kaislikossa
  • alla sinilaen
  • hautuvan kuumassa kaislikossa
  • päivää paistattaen.
  • Päivä se porotti, laine se lipla
  • laiskana makas hauki
  • niin kuin vanha uponnut ruuhi
  • toinen silmä vain auki.
  • - Tuolla on punaista ahvenen vatsaa
  • särkeä salakanpoikaa
  • mutta en viitsi evää kääntää.
  • Ystävät hyvästi voikaa!
  • Ystäväkullat, rakastan teitä
  • saatte jos huovata soutaa
  • tänään tämän ihana illan tähden!
  • Voi tätä päivää ja poutaa!
  • Särjet ne katseli tyhmin silmin
  • laiskana keinui hauki
  • suloisen kuumassa ruohon rinnassa
  • toinen silmä vain auki.
Sarkomaa

  • Piäni polku metsän halki viä
  • alle korpikuusien.
  • Mulle ollut on se onnen tie kesäöisten hommien.
  • Siellä ennen ain virtasi kirkas,
  • kuudan loisti ja pulputti niin
  • lähde kaunis tuo, siinsi kaukaa virran vuo.

  • Niinpä ennen etäs sitten nyt
  • kaikkialla vaanitaan.
  • Aikain mennenkaikk' on kääntynyt,
  • suru päähän nousee vaan.
  • Pakko jälleen on laitteita siirtää
  • evakuoitava kaikki on taas
  • Korpimaata riittää vieläkin
  • onni oottaa sielläkin.

  • Pieni polku mettän halki vie
  • aina kauemmas se käy.
  • Mulla ollu onnea taas lie,
  • esivaltaa täällä ei näy
  • tässä istun mä kuutamon kanssa,
  • oma kuutamo harvalla on.
  • Korpikuusi kuiskii kynelöin
  • mulle aamuin illoin öin.
Rehula

  • Kuten huomaat, Lindblad, tänään jo lehmänkielot kukkivat
  • ja pihlajat ja pihlajat,
  • joten soita Lindblad soita sävelet riemukkaat
  • joten Lindblad anna tulla, ota oktaavia alempaa
  • ala hilpeästi lurittaa, hei, harmoharmonikan
  • vedä palkeita minkäs saat soita kulkurinvalssi, 
  • joten soita kulkurin valssi

  • joten soita veisu iloinen, joten soita linnoissa kreivien
  • kuten huomaat Lindblad tänään on tunnelmalliset häät.
  • Joten Lindblad anna tulla, noin nyt ne tanssii linnoissaan
  • ota bassoa metsän huminaan
  • ota fortea Lindblad piano
  • on morsian kruunattu pää.
  • Joten kukkivat lehmänkielot ja pihlajat, on juhannus
  • miten traagillinen rakkaus on leimahtanut 
  • Lindblad sinun rintaas polttavaan
  • joten veisus loppuu Lindblad
  • joten pane vierees soittopelis siis 
  • lyö sulku tyhjiis unalmiis
  • nyt on murheellinen ehtoo
  • mene pirttiis nukkumaan.
Henriksson på svenska
  • Tämäkin kuten äskeinen laulu
  • on laulu Lindbladin
  • Hän menee järvelle kerran
  • käy kokemassa merran
  • Saa hauen ja kaksikin
  • ja kävellen niitusta rantaan
  • hän haukia vitsassa kantaa
  • oi aamua sunnuntain!

  • Oi aamua! Lindblad kulkee
  • Miten kaislikko tuoksuukaan!
  • Hän astuu kiven ääreen 
  • ja uppoo puolisääreen
  • ja jatkaa vaellustaan
  • ja saapas litkuu ja lotkuu
  • ja Lindbladin lanne notkuu-
  • oi aamua sunnuntain!

  • Oi aamua pellon luona
  • on pehko tuomien-
  • oi haju huumaavainen
  • oi kauneus kaikki mainen
  • on yllä pehkon sen!
  • Nyt Lindblad tertun taittaa
  • ja rinnan koreaks laittaa-
  • oi aamua sunnuntain.

  • Oi aamua Lindbladin terttu
  • on aivan suloinen.
  • Ei kertoa voi kieli
  • miten hyvä on Lindbladin mieli!
  • Hän kulkee laulaen
  • yli pehmeän ruohomaton.
  • Oi onni kuvamaton!
  • Oi aamua sunnuntain.
Rehula
    • Muistatko vielä illan, oi, tyttö armas kun sinut näin.
    • Muistatko kauniin virran ja pienen sillan, oi, ystäväin.
    • Sillalla sä seisoit veteen katsellen,
    • venhe pitkin virtaa kulki hiljalleen.
    • Sulle tyttö armas silloin lauloin näin.

    • Oi, Alaskan sä tyttö tumma, 
    • kuin Pohjan yö sun silmäs hurmaa.
    • Vaikk' minne maailmassa kuljenkaan 
    • sua mä muistan vaan.

    • "Oi, Alaskan sä tyttö tumma,
    • kuin Pohjan yö sun silmäs hurmaa.
    • Sä olet neito kauniin, kylmän Pohjolan
    • sua kaipaan vain." x2
     Mäntylä
    • Veri vetää, järki on vastainen mutt myönnyn käyköön niin
    • Minä hommaan jostakin sormuksen ja menennään naimisiin
    • Me ostamme osakehuoneuston, ne on halpoja nykyisin
    • Näät etelän puoleen akkuna on, näet pienen alkovin
    • Ei hätiä mitiä kunhan vain minut kyyhkyksi kesytät
    • Me arkeen auomme sunnuntain joss' on ilot hempeät
    • Runovärssyjä pannussa paistellaan ja kahviksi keitetään
    • Ja me laakerinlehtiä paiskataan joka rokkaan kitkerään
    • Minä olen Eerikka-kuningas sinä Kaarinani mun, 
    • minä halailen sun polvias ja syliis unohdun 
    • Oi kotinen kananen kultainen kun tahdot käyköön niin
    • Hoi, pappi mustatakkinen, me mennään naimisiin. 
    Henriksson
      • Silmät tummat niin kuin syksyinen yö
      • koskaan rauhaa mulle ei suo
      • Vaikka kuljen ääriin maailmojen
      • näen aina silmäs nuo.

      • "Ne täynnä kyyneleitä katsoo syyttäen
      • ma niitä koskaan unhoittaa voi en.

      • Silmät tummat niin kuin syksyinen yö
      • aina seuraa sielussain." x2
      Mäntylä
      • Minä metsän polkuja kuljen
      • kesäillalla aatteissain
      • ja riemusta rintani paisuu
      • ja ma laulelen, laulelen vaan.
      • (Pieni polku mettä halki vie)
      • Tuolla lehdossa vaaran alla
      • oli outoa äskettäin
      • niin vienoa ihmeelistä
      • all' lehvien vehreäin!
      • (lähde kaunis, Tippalähde tuo)
      • Minä miekkonen vain sen tiedän
      • minä vain sekä muuan muu
      • ja lehden lempivä kerttu
      • ja tuoksuva tuomipuu 
      • (niinpä ennen, entäs sitten nyt?) 
      Ihalainen
      • Kaiu, kaiu, lauluni
      • kaiu korkealle
      • aamu koittaa aalto käy jo
      • rannan raidan alle.

      • Nuku nuori sydämein
      • nuku nuorta unta
      • katso kuinka havajaa 
      • koko luomakunta.

      • Lennä, lennä lempeni
      • lennä yli vuorten
      • ei ne estä vuoretkaan 
      • lempimistä nuorten.
      Rehula

        • Iitin Tiltu, se nätti likka, pani pani poikia hyppäämään. "Silmillänsä kun sirkutteli, niin rupeshan ne sällit tykkäämään." x2

        • Sepänsälli se opin oli käynyt Saimaan kanavalla vaan, ja
        • "siell' oli tyttöjen sydämiä totutellut takomaan." x2
        •  
        • Sälli se söi sen silakan ja leivän ja tiun, tiun, tiun kananmunia.
        • "ja Tiltu se silloin aitassansa näki rakkauden unia." x2 

        • Sälli se antoi Tiltullensa rakkauden kukkaset.
        • "Tiltu se antoi sällilensä koirankarvarukkaset." x2

        • Iitin Tiltu se kosken sillalla pureskeli putken juuria,
        • "kun ei tullut poikia ei pieniä eikä suuria." x2

        • Iitin Tiltu se nätti likka, pani pani poikia hyppäämään.
        • "Silmillänsä kun sirkutteli, niin rupeshan ne sällit tykkäämään." x2
        Arhinmäki
        • Lapissa kaikki kukkii nopeasti,
        • maa, ruoho, ohra, vaivaiskoivutkin.
        • Tuot' olen aatellut ma useasti,
        • kun katson kansan tämän vaiheisiin.
        •  
        • Miksi meillä kaikki kaunis tahtoo kuolta 
        • ja suuri surkastua alhaiseen?
        • Miksi meillä niin on monta mielipuolta?
        • Miksi vähän käyttäjiä kanteleen?
        Rehula
        • Puusepät sangen tärkeät on yhteiskunnassa
        • ei yksin maailmassa
        • vaan myöskin taivaassa
        • ei mitään voida aikaansaada ilman heitä
        • sen tahdon tässä todistella ilman leikkiä.
        • Jos elää kuolla aijotoaan
        • puuseppää silloin tarvitaan
        • jos katsees minne kääntänet
        • puusepän töitä aina näet.
        •  
        • Puusepän rouva voipi olla onnellinen
        • vapaana huolistaan
        • nauttia onnestaan.
        • Häll' lastuja ja roskia on aina kotonaan
        • ei kahvipuita tarvis mennä kaukaa hakemaan
        • vaan rouva jos ei lasta saa
        • surrur se puusta sorvataan.
        • Ei se itke eikä telmikään
        • eikä tahraa papan pöksyjä.

        • Kun sallimus sun kutsuupi
        • pois täältä päältä maan.
        • sinä vaivut kuolemaan
        • matkustat manalaan.
        • Äl' luule että kelpaat sinne arkikamppeissa
        • leveissä sarkahousuissa
        • ja karvalakissa
        • Puuseppää silloin tarvitaan
        • matkale miestä laittamaan.
        • Laudoista takki päälle vaan
        • näin sitten kelpaat manalaan.
        Sipilä
        • Laula lintunen lehvältäs
        • mulle laulusi lempein
        • hienoin, herkin ja hellimpäs
        • helkaheileistä hempein!
        • Miksi murheinen? Laulu on 
        • lapsi taivahan auringon
        • niin kuin valkea varjoton
        • yö on Pohjolan mailla.
        • ------
        • (Helkä, haaveeni, haudastas
        • vielä virtesi ankein
        • että kukkisi kummullain
        • virpi viitani sankein!
        • Miksi murheinen? Mulle syys
        • on sun leikkisi lemmettyys
        • kun sa kutsut mun syleilyys -
        • kuolen laineiden lailla.) ei kuulu joukkoon.
        Biaudet
        Kesäillan valssi

        Rehula
        Romanssi 
         
        Kalmari
        Romanssi 
         
        Toivakka
        Radioateljee esittää ja minä kuuntelen kirjoittaen.

        Vuosi sitten vietin Juhannusta Vistan seurassa ja nyt Windows 10:llä. Tein saman huomion kuin 10 vuotta sitten. Omalla vanhalla koneella kirjoitettu teksti ei vastannut koulun uudemmilla versioilla tehtyjä töitä. Koneella on koneen mahti ja henki.

        Mikko Antero 17. kesäkuuta kello 8:36 ·  Rami Aaltonen jakoi kuvan Twitterissä, ajatuksenaan, että neuvolakortti kävisi hyvin vielä aikuisillekin. Itse asiassa mitään ei tarvitsisi muuttaa.
        Pidähän neuvolakorttisi tallessa, tarvitset sitä elämäsi loppupäässä todistaaksesi, mitkä olivat lähtökohdat.