"Älä vääntele niitä käsiä, ettei veri rupea juoksemaan", oli pienen tytön varoitus, kun hänet noudettiin päiväkodista äidin sijaiskotiin. "Mikä se niin vähävoimaiseksi teki, että piti käydä sairaalassa?" Lapsi esitti oikeita kysymyksiä poliklinikakäynniltä palaavalle potilaalle. Hän sanoi katsovansa salaa lääkärikirjaa. Olin ollut mukana toimenpidehuoneessa. Apuhoitaja kylvetti äitini jalat ja jutteli niitä näitä. Odotamme kauan lääkärin tuloa. Sitten hän tuli. Kurkotti kädet selän takana katsomaan jalkoja, sairaanhoitaja kirjoitti paperille ne muutamat sanat, jotka siinä lääkäriltä kuuli. Taas puutuin asiaan.
- Eikö lääkäri voisi katsoa omassa terveyskeskuksessa, kun äitini on huonossa kunnossa. Tuskin pysyy istumassa, kun päätä pyörryttää.
Hän saa yliherkkyysreaktion puudutusaineesta, että haavaa voi hoitaa. Matkaa kaupunkiin on 60 km. Pitää tulla uudestaan näyttämään, miten parantuminen on edistynyt. Voi, sitä rahantuhlausta. Taksilla oli kulta-aika. Joka mummo erikseen käytiin hakemassa ja tuotiin yksikseen takaisin. Äiti viipyi vuodeosastolla yli äitienpäivän.
Kolmoshuoneesta oli muut potilaat kotilomalla. Tulen illalla katsomaan, huone on tyhjä. Mihinkä äitini on joutunut? Hänet on siirretty neloseen ylipaikalle. Jokaisella potilaalla on yhdestä kolmeen vierasta. Äitini ei tiedä, missä hän on. Yksi potilaista pesee nenäliinoja huoneen pesualtaassa. On pyykkipäivä. Menen kotiin ja soitaan sairaalaan kysyäkseni järjestelyistä. Saan kipakan vastauksen. Seuran vuoksi hänet sinne siirrettiin, ettei ole yksin. Asumme kotona jo niin ahtaasti, etteikö äiti saisi olla rauhassa vaikka yksin kolmoshuoneessa äitienpäivänä.
Siirto tapahtui, istuin monta tuntia hänen luonaan. Hän nukkui levollisesti. Tuli vielä kotiin muutamaksi viikoksi ja vein hänet sairaalaan kuolemaan, kun oli niin kovat kivut. Ne loppuivat keskiyön jälkeen 4.6.1992 kaikkien laatikoiden keskellä toimenpidehuoneessa. Sairaalassa oli sähkökatkos, vettä ei tullut. Sinne hänet jätimme odottamaan aamua ja hampaat kalisten tulimme Peltotielle, missä oli tavaroiden ja sängynpaikka. Kylmä karsi selkää kuoleman vieraillessa.
Kyrsiminen kertoo jostakin tekstiviestihömpästä politiikassa eroottiselle tanssijalle. Onko kyse samasta asiasta vai viimemainitusta vahvemmasta kyrsimisestä, kun kyrsitty liikuttui kyyneliin, sitä miettiessään. Ja aiheuttaja jäi sairauslomalle. Isän suru oli mielestään suurempi, kun 57 vuotta kestänyt yhteiselo loppui. Minulla ei ollut syytä surra tyttärenä, sainhan pitää äidin 50 vuotta, vaikka saman Rouva Äidin kuolema oli tosiasia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti