Kööri

Sukupolvien vaihtuminen näkyy aaltomaisena liikkeenä. Mummola on niin kauan mummola, kun mummo on elossa. Siellä tehdään salaa kiellettyjä asioita piilossa mummon ja ukin katseilta. Ujostellaan omaa isää ja äitiä, kun elämän ja ohjeet elää jokainen on kyllä saanut, mutta ei ole painanut mieleen. Kaikkea kielettyä pitää kokeilla ja jää koukkuun kasvamatta ajatuksiltaan aikuisiksi. 

Kahdeksan sisaruksen kehityskaari ei päättynyt korkealle henkisen kaaren tasolle. Kehityskaari seuraa fyysisen kaaren muotoa ensiksi nousevana ja sitten alaspäin kasvavana kuin lehmänhäntä. Tulee keskinäinen kilpailu sukuun naitujen lipoessa kieltään myötäjäisten (kesämökkitonttien) toivossa. 

Näin jälkeenpäin arvelen, kuinka monen kesämökkitontin väärtti minä olin. 
Serkkutytön muistutus, kuinka oli sokerivedellä minua pitänyt hengissä vuorokausien ajan, kun vanhemmat veivät isosiskoa epidemiasairaalaan. 
8 vuotta vieraissa nurkissa ylioppilaslakin tähden, 
virkatodistuksessa 22 vuotta rasti ruudussa; elää avioliitossa. Eihän sitä voi yksin elää edes avioliitossa. 
10 vuotta (54 miestyövuotta) omaishoitajalippiksen tähden. 
15 vuotta StoraEnson mustaan kotsaan ja 
YEAT 2 vuotta oppisopimusaikaa nelikulmainen, amerikkalainen unelmahattu. 

Lainlaatijan lopputulema arvonimenä neljän hatun Varhennettu Vanhus. Hatut eivät taanneet minulle puolustamatta osaani vanhemmilta saatuun lahjakirjaan 1/8 lapsuuskodista. Jokainen sai oman osansa ja minulle jäi loput perintömiljoonista. Nyt on pöly laskeutunut. Tilalle on tullut hoitava hiljaisuus sisarusten taholta. On aika oikaista yhteiskunnan tekemät vääryydet. Meidän sisarusten lapset ovat syyttömiä vanhempiensa järjestämään perinnönjakoon pidemmän kaavan mukaan. 

Toivon 3. polven serkusköörin muistavan mummolassa vietetyt kesät ja lomat sukuviirin viestittäessä, että perinne elää Kiikkukalliolla. Se on vaatinut lunnaansa. 90 vuotta sitten kuoli isän veli 29-vuotiaana 12.7.1918 nälkään ja sairauteen palattuaan vankileiriltä. Heinäkuun päivät 9. ja 11. hääpäivänä ja syntymäpäivinä raastoi isäni tuntemuksia ajalta, jolloin hän 12-vuotiaana koki sodan ja kapinan kauhut. Hääkuvissa ei isää näy, on vain anopin(hampaat) onni poikansa puolesta.