Äitienpäivän edellä entinen kulttuuriministeri sai mummoluukin lyhentämällä hiuksensa ja kovalla silmämeikillä kymmenen vuotta vanhemman naisen ilmeen. Kortin taivaalla liitelijällä on mummotukka ja tukisukka. Saukonpoika opetti shindoa rentoutusmenetelmäksi. Protestoin hankalaa asentoa lattialla tämänikäinen hoitamassa pariaan istuen jalkojen päällä. Veri hyytyi tulpaksi asti ja marevanlääke aloitettiin. Ollako vai eikö olla. Sitä puntaroidessa on hyvä suhtautua itseensä kevyesti. Samalla saa etäisyyttä ja ilmaa siiven alle. Siipeensä saanut ei paljon murehdi aikanaan, mutta eletty elämä vilahtaa mielessä ja tunnetilat vaihtelevat laidasta laitaan. Äidin eläessä olin kuin länteen loikannut viulisti Viktoria Mullova. Kertoi kuulumisia kotiin NL:n ajan Venäjälle, mutta ei voinut kertoa, kuinka paljon tavaroita voi vapaasti ostaa. Minulle oli kynnyskysymys:
- Kuinka Rouva Äitinne voi enkä voinut välittää lähetettyjä terveisiä kunnioitusta herättävillä sanoilla. Ne olivat ennen kuulumattomia. Nyt itse mielelläni muistelen Rouva Äitinä terveisten lähettäjää, olihan hänellä kulttuuritausta ruotsinkieliseltä alueelta. Hän lähti maalle veljensä kanssa päät puliksi ajeltuina, mutta Rouva Äidillä oli valkea röyhelökaulus aina kesävaatteissakin. Kasvojenkohotusta joka päivä oli hiusten nostaminen nutturalle. Minun oman ponnarin katkaisu vei ikävuosista 10 pois. Se on juhlalook tulevaa Getsemanen puutarhajuhlaa varten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti