Nämä neljä pääainetta olivat jo hyvässä harjoituksessa, kun hain ammattiinvalmistumiskoulutukseen. Olin 29-vuotias osallistuessani testitilaisuuteen, tulisiko minusta sairaanhoitaja. Ei tullut vanhapiikarehtorin mielestä. Hän olisi voinut sen ilmoittaa menemättä henkilökohtaisuuksiin.
Saman sävyn kohtasi tyttäreni samalta rehtorilta. Jukolan Johannalla oli sana hallussa ja hän antoi palutteen. Itse en ollut uskaltanut aikanaan, olihan minua talutettu korvasta kansliaan. Kaikki opiskelijat olivat Johannan puolella äänekkäästi rehtoria vastaan. Ei tullut opettajaa, kun vanhatpiiat olivat asettaneet vaatimukset. Naisten metsäpäivässä palasin aikaan, jolloin itse olin yrittänyt selvitä käsityökoulun lukuvuodesta. Sienivärjäystä opetti samaisen laitoksen tohtoriksi väitellyt opettaja. Hän tiesi nuo vaatimukset. Käsityönopettajan pitää pysyä naimattomana. Työsarkaa on minulle riittänyt äitinä, minulla on äidinsydän. Tienviitat ovat osoittaneet oikeaan suuntaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti