Älä tule meitä opettamaan

Tämän varoituksen kuulin vanhempieni omaishoitajana NL:n aikana. Olin kuitenkin tervetullut Pärnun museokouluun, kun NL:n miehitys oli ohi. Ollaan vähemmistöjä siellä ja täällä, kun vallankäyttäjät ovat ottaneet ohjat omiin käsiin. Käytiin Irakin sota ja Jugoslaviasta kuului kummia ensimmäisistä yhteenotoista. Nyt olemme viisaampia, kun historia toistaa itseään. 

Kirjoittamiseen on käytetty hanhensulkaa. Luukku on täynnä roskapostia. Kehoittaa ostamaan lisätilaa 10,2 Mt:n varaston lisäksi. 2 x 1 500 000 putellin varasto riittää. Joku ehti päivätä lähetyksensä aikaa sitten 31.5.2008. Se on vihonviimeinen punaisena hehkuvassa luukussa. Käsinkirjoitetut kirjeet ovat harvinaista herkkua. Kohtelias puhuttelu kaunokielellä vielä harvinaisempaa. Miksi seppä käyttää pihtejä, siksi minä käytän patalappuja kirjanmerkkinä lukiessani keskitysleirikokemuksia ja pankkikriisissä ulkolaisten perinnänkohteeksi myytyjen selviämistarinoita. 

Olipa kerran elämä minullakin. Pienen kunnan pieni kyläkoulu oli vailla opettajaa. Edeltäjälläni oli henkilökohtainen ongelma. Nukkui tunnilla juovuksissa. Pojat heittivät karkkia opettajanpöydälle. Tane, Tane oli aina sijaiskärsijä, jos opettaja ei ollut ihan sammunut, vaan lapset häiritsivät hänen torkkujaan. Sain va. yläkoulun opettajanviran. Lapset osasivat lukea ja laskea. Tuli vastaan ongelmia. 
Poika, joka änkytti, suuttuessaan puhui selkeästi. Oliko se sisuhormoonin, adrenaliinilisäyksen ansiota. 
Tyttö, joka kirjoitti kertotaulun viivottimeen kokeita varten, tuli vuosia myöhemmin vastaan sattumalta. Oli menossa kuulontutkimukseen. Kun rankaisin silloin lunttaamisesta, syy olikin minun ilkeydessä eikä tytön huonossa kuulossa, kun ei pysynyt mukana. 
Opintokerhon pitäminen herätti uskovaisessa rouva opettajassa närää. Hän oli lähettämässä meitä pois: "Menkööt muuanne ilakoimaan!" 

Silloin aistin sen ajan kahtiajaon - herrat/narrit - omistajat/työläiset - ja heidän lapsensa. Lapset pitivät opettajastaan ja opettaja lapsistaan. Siltä vuodelta ei eläkettä vielä karttunut, luin eläkepäätöksestä. En ollut vielä eläkeiässä. Ja kuukausi iän saavutettua oli liian lyhyt jakso eläkkeenkarttumiseksi. 
Toinen vuosi Öllin isän sukulaiskunnassa oli kolmen opettajan koulussa Suomen suurimmassa saaressa. Johtajaope miesräähkä, oli ollut lukioaikaan maanvaivaksi asti ikkunan takan apinoimassa, asuinhan tyttötalossa leskirouvan luona. Kouluna purettava mökki. Kokoonnuimme opintokerhoiltoina, puhuimme "Täällä Pohjantähden alla" kirjasta ja nuorista. 
Vuosi päättyi kannaltani surkeasti. Suutari-Jussin poika ja johtajaopettaja riistivät humalassa vapauteni ja heittivät lampeen. Onneksi ei säkissä kuin tapettavia kissoja, joten uitettuna ja itkien muistelen sen lukuvuoden saldoa. 
Vuosi Helsingissä tilkkutieteen ylioppilaana käsityökoulussa on oma lukunsa. Jatkoa ei tullut onneksi, minulle elämä antoi muuta. 
Kouluvuosi susirajan yläpuolella keskellä "ei mitään". Keittäjä haikaili edeltäjää, johtajaopen salarakasta, joka ei kestänyt ja jaksanut, vaan jätti virkansa uudelle uhrille. Jäniksen takajalkaa jyrsien laulutaitoinen johtaja tarjoutui oopperalaulajaksi, mutta selvinpäin ei päässyt perille. Hän kokeili minun suhteen onneansa. Istui lattialla ja soperteli: 
- Rikotko rillit, jos käyn kimppuusi? Tein työtä käskettyä ja häädin hänet pois. Vielä vuosi itärajalla, syyslukukausi päättyi joululapseen, vaikka ryhdyimme leipomaan joulupipareita. Sielläkin keittäjä hallitsi, olihan hän kylästä ja opettajilla oli ongelmansa. 

Näistä vuosista huhuja leviteltiin ja varoiteltiin: Älä tule meitä opettamaan. Minusta oli tullut pelättävä esimerkki syntisenlaulunmaassa lapsia opettaessani ilman opettajakoulutusta. Käsityökoulu antoi lyhyen sijaisuuden käsityönopettajana kansanopistossa, sisäoppilaitoksen tyttöjen valvojana. Haettiin neitiä, mutta rouvasuus ei ollut este, kun suostui asumaan opistolla. Hauskaa oli opettaminen, mutta työpaikan ihmissuhteet olivat kireät. Pääsin niistä lopullisesti eroon, kun ryhdyin yrittäjäksi. 

Asiakas on tiennyt tullessaan, mihinkä hän on tilannut ajan ja minä olen tiennyt ammattitutkinnon suorittaneena, mitä minä teen. Olin merkitty lääkintöhallituksen rekisteriin laillistettuna hierojana muiden laillistettujen ammattien joukossa, lääkärit ja fysioterapeutit mukaan lukien. Edunvalvojana lääkäri, hautausurakoitsija ja kansanedustaja ovat tehneet parhaansa hääriessään hierojien leirissä. Hierojista huoria, huorista salarakkaita. Edustavat kovinta ammattitaitoa päivän politiikan suunnannäyttäjinä, missä on renginkaapinpaikka. Minusta tuli kasvissyöjä Munkkiklubille, kun luostarit eivät ole vanhainkoteja. Sinne pitää mennä kilvoittelemaan lihanhimoja vastaan, ennenkuin himot heräävät. Väärä seksuaalikasvatus sai jotkut naapurin nuoret tytöt sekoamaan. Viettivät saman ajan laitoksissa, minkä itse yritin pitää puoleni tyttönä, naisena ja äitinä miesten käpälöimässä maailmassa. Mistä löytyisi tervettä luontoa, joka tikanpojat puuhun vetää. Prinsessasaduilla on onnelliset alkunsa ja loppunsa.