perjantai 23. toukokuuta 2008

Elämä yllättää

Tulemme rantaan. Vaihdamme kipparia. Paatti on jäänyt kunnostamatta. On vesilastissa. Vesi pitäisi äyskäröidä pois. Kippari asettelee tappia tuhtojen alle ja siellä se pysyy. Jos menemme oikein lujaa, niin vesi poistuu tapinreijästä. 
Odottelemme muita tulijoita. Notkea tekstiiliurheilija mustavihreässä trikoossa nousee linja-autoon. Hän valitsee toisen kulkureitin maitse. Emme pääse lähtemään vesille. Huomasin rahojen kadonneen matkalla. 

Olemme Amazon-joella. Rannat läpipääsemätöntä sademetsää. Olen saanut uuden perheen, 1 veli ja sen 10 siskoa. Näin ratkesi tämäkin ongelma, kun alkuperheeni sisarukset etääntyivät perunkirjoituksen jälkeen. Joenpenkalla on kirkkaanpunainen kupu. Nostan sitä ja sen alta löytyy yksi kasvi. Siinä ei ollut mitään erikoista. Muoto erottui selvästi. Vihreät lehdet punertavat lehtiruodot. Se pääsi päivänvaloon. Suostuvatko he olemaan sisaruksiani? En saa unenjuonesta kiinni. Se jää minua vaivaamaan.

Ei kommentteja: