maanantai 31. maaliskuuta 2008

Minä olen

Olen ottanut käyttöön kaikki mahdollisuudet, jotka PC tuo kotiini. Enää en tarvitse lähteä pankkiin maksamaan vuokraa todistaakseni itselleni, että olen elossa. Se on niin uskomaton tunne kuin kuolleista herääminen. Siitä olen kuullut aamuhartauksissa, onhan juuri kolmas päivä ollut ajankohtainen. Hukkuvalle löytyi netistä oljenkorsi, joka sanoi: 
- Minä olen tämän projektin manageri. Antoi näin luvan kirjoittaa omaishoidosta kokemuksena, kun siitä on poliittisesti tehty elämysmatkailua, jolla yhteiskunta rahastaa ja ihailee saavutettuja säästöjä. 

Minulla on Skype, jolla pidän yhteyttä läheisiini. Olen saanut yhteyspyyntöjä kuvien kera. Kun sitten vastaan soittoon, ei yhteistä kieltä löydykään. Mutta aasilla ratsastava italialainen sai jäädä listalle. Suomipoika puhuu ja puhuu avioerostaan, kuinka naiset ovat vieneet kodin, lapset ja rahat. Alkaa kuulostaa kovin tutulta vaikerrukselta. Miksi hän otti minuun yhteyttä. On tulossa eikä ole kortteeria. Minä olen julkisesti tavoitettavissa, mutta sellaista majoituspalvelua ei minulla ole. 

On pitkä tauko, sitten pitää kysyä, jäikö jotakin epäselväksi välillemme. Siellä onkin poliisi, joka puhuu hänen puolestaan. Lupaa tulla itse, kun hänelle sopii. Onko poliisinkin mielenkiinto muuttunut yksityisestä yleiseen. Minä laillistettuna hierojana olen maineeni arkkitehti, eikä minua saa tekemään vastoin parempaa tietoani kuin säteilyttäminen tai kiinniotettuna huumaaminen. Tämä on viihdettä, nauttia väkivallasta. Skype-kuvat kertovat, minkä lajin bisnesmiehistä on kyse. Ase-, huume- ja naiskauppa on rahakasta puuhaa. Näitä suojellaan mafialla ja pieni ihminen on vain kärpäsen päästö isossa meressä.

Ei kommentteja: