Karkauspäivä joka neljäs vuosi Mantelipuumetsikön vihreälle papukaijaparille on päivä päivien joukossa. Niin minullekin. Mutta joka neljäs vuosi eduskuntavaalit on kuin sambakarnevaalit etukäteisjärjestelyineen. Kuinka paljon niistä koituu maksettavaa meille kaduntallaajille, sen voin tarkistaa roskiin heitetyistä tilinylitystositteista ja uudesta pankista otetusta mittavasta lainasta. Kadunmies saa lautasellisen hernekeittoa joka neljäs vuosi. Antaa palautteen kiitosta kerjäävälle ehdokkaalle:
- On se liian harvoin syödä lämmin ruoka torilla vain joka neljäs vuosi.
Olen kulkenut tieni lakien viitoittamaalla tavalla. Kaikki minulle luvatut bonukset olen maksanut moninkertaisesti etukäteen. Yrittäjäeläkevakuutus Kansa-yhtiössä päättyi mittavaan konkurssiin. Isäni maksama osuusmaksu jäi saamatta. Laskettiin ostohyvityksiä lippu lipulta vuodesta toiseen. Kirjanpito oli alkutekijöissään E-kaupoissa. Vastakirja pyydettiin pääpaikalle tarkastettavaksi. Loppusaldo tuhansia markkoja pienempi kuin ennen tarkastusta. Nyt Verottaja ja Kela pitävät kiinni meille kertyneestä mammonasta. Loppujen lopuksi he kysyvät:
- Mistä lopun saa noutaa?
Pitää ottaa mummon sukanvarsi käyttöön ja elää suruttomasti huolehtimatta, mitä söisi, mitä pukisi päällensä tässä veronmaksajien kustanuksella järjestetyssä vaalihuumassa vaalien välilläkin. Luin näköpiiristä häipyvän auton takaikkunaaan kiinnitetystä tarrasta vapaasti ajateltuna.
"Kuka pyydystää viimeisen kalan, kuka kaataa viimeisen puun, kuka taittaa viimeisen kukan, hänenkään ei pidä enää elää."
Tänään 29.2.2008 ollaan tässä tilanteessa. Missä ollaan neljän vuoden kuluttua, kun raha imuroidaan itselle? Keneltä ostatte ostopalveluna kaikkea, että saisitte elämästä kylliksenne. Minulle riittää, enkä pelasta maailmaa, vaikka minut vaiennetaan. Suur-Suomen rajajoki häämöttää tai onkin siirtynyt länteen, että Svea-mammakin saa pelätä muotojensa kadottamisen puolesta. Suomi-neito on jo stailattu myyntikuntoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti