Juudaksen evankeliumin kertaus avaa asioita uudelleen. Koskaan en olisi voinut tehdä toisin. Siitä kertoo miljonäärien urakka Ugandassa antaessaan rahaa avustusjärjestön projekteihin korjata ugandalaisten oloja ottamalla heidät mukaan yrityksiin. Nauran kampurajalkavitseille ja Hitlerille aikalaisten yrittäessä selvitä Shh, Shh tuhosta. Kuka sytytti valtiopäivätalon tuleen, vastaus tuli hyssyttelemällä. Talousvaliokunnan puh.johtaja lupaa vetää eläkerahastot kotimaan sijoituksiin. Eläkkeensaajille sanotaan: Sinne meni eikä riittänytkään. Mitenkäs nyt suu pannaan irtopäässä, jää nähtäväksi. Me kaikki uskoimme rahalla varmistavamme tulevan ajan toimeentulon. Vielä joku uskaltaa näytellä pirua ja peijoonia poliittisina käänteinä. Amazing Race vai kruunuprinssin elämäntarina saa kallistumaan Philin isännöimälle matkalle. Kuninkaallisena satamajätkäseikkailusta selvinneenä tiedän, että biologin neuvosta kannattaa ottaa vaarin. Sitten vielä mielenterveys/-sairauspäivän viettoa. Itsemurhaan ei ole meillä kavaltajina aihetta. Toisin ajateltuna liian monella ei ole mitään menetettävää, jos äänet voimistuvat 70 neitsyestä tuonpuoleisessa, kun itseisarvo viedään aina uudelleen kiusaamalla koulussa, työpaikoilla, kirkoissa ja kaikissa virallisissa organisaatioissa. Toisaalta ajattelen, että pelkää elämää enemmän kuin kuolemaa ja päätyy epätoivoiseen tekoon.
Kissa korvassaan sormus muistuttaa minua epidemiasta, kun neljä asiakasta peräkkäin kertoi nuoren päättäneen päivänsä oman käden kautta. Se on samaa luokkaa, kun peräkkäiset asiakkaat olivat sairastuneet syöpään. Kotitontun päässä oleva sormus hehkuu pyhimyskehänä. Elämän- ja kuolemanvietti jatkavat painiansa kuin Laaksosen Helin mummo. Toistaiseksi on tasapeli kamppailulajeissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti