keskiviikko 3. lokakuuta 2007

Missä on juureni


Kotirannan koivut tai toisella kotimaisella björkarna där hemma! Laulettuna se ravistaa, kuin Anna Mutasen muistelu "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu".
Nyt on aika voimautua kaikesta kerääntyneestä kaatopaikkaroinasta. Siihen minua auttakoon radioateljeesta kuulemani "Likainen sukka". Olen varannut lipun huomiseen näytökseen. Voinen sanoa, se on ollut elämääni, ei hyvää eikä pahaa, niin kuin naapuri omaa eroansa miettiessä punnitsi. Hyvää vaiko pahaa se toisi tullessaan. Olen ferrarinpunainen, ja se on ollut punainen vaate härälle. Noudatan ohjetta, kuinka tulla hyväksi härkätaistelijaksi. Opettele ensiksi tuntemaan härkä. Vahdin äidin lypsyrauhaa kädessä metrinen halko. Härkäpura haastoi minut taisteluun. Otti tukevan asennon ja painoi päänsä alas. Minä kumautin halolla kalloon. Seuraava muistikuva oli piikkilanka- aidan alla, kun odotin härän käyvän kimppuuni kavioillaan (sotken suohon). Puskiko härkä minua, koska vierin kivikkoista rinnettä alas. Mutta onneksi aita tuli vastaan. 

Intiaaninimekseni olen saanut "Yksi, joka pamauttaa päähän". Eikä se siitä vaihtamalla parane. Viime aikoina olen enemmän käyttänyt toista vaihtoehtoa "pakene tai taistele"- sanaparista. Ottanut jalat alleni ja muuttanut maisemaa epäviralliseen organisaatioon. Siellä saan ratkoa ennalta arvaamattomia ongelmia tavallani eikä välikysymykseen ole aihetta. Rahalla ei saada aikaan kuin eriarvoisuutta ja se on toisille kovasti mieleen. Raha on hygieniatekijä. Kun sitä on riittävästi, siitä ei tarvitse puhua. Eikä rahalla voi tulevaisuuttaan varmistaa. 

En saanut kuin arvonimen "Varhennettu vanhus", jonka Kela kauppasi osamaksulla. Koskaan se ei tule loppuunmaksetuksi. Se on kuin isälleni sodassa käsky lähteä Suur-Suomea valtaamaan. Meni Karjala ja paljon muuta maksettavaa tuli lisäksi, kun henki säilyi. "Me saimme saman asunnon ja samat vaiheet meidän on." Jokainen vuorollaan vastaa osuudestaan elämän ja omaishoidon tuntemattomassa sodassa. Zu Hause Pflegen ei ole ongelma kummallekaan osapuolelle. Poliitikot ovat tehneet siitä ongelman itselleen säätäessään lait ja asetukset markkinavoimien ehdoilla. 

Omaishoidolla ei ole mitään tekoa itse kotona hoitamisen (Zu Hause Pflegen) kanssa. Saksaksi kuvaa Helfershelfer, kätyri, apuri meidän edunvalvojaksi nimettyä virkamiestä tai järjestötahoa. Die Helfer pitää kouluttaa kertomaan kokemuksistaan voidakseen jotakin puhua korvallisten seinien kuullen. Jos et ole omaishoidontuen ulkopuolelle jääneenä sulkenut suutasi, se suljetaan uhkaamalla tehdä siitä poliisiasia. Sorsa kuulee varoitushuudon. Turpa kiinni, sorsa. Nyt sukelletaan. Onhan kunnilta rahat loppu ja sukulaiset hoitaa apuatarvitsevat vähin äänin, kun omaisia on vain viranomaiset.

Ei kommentteja: