Kesäpäivä Kangasalla tänään. Suljen tietokoneen. On lähdettävä ruokakauppaan, pankkiin ja fotoliikkeeseen. Yritän olla huomaamaton, harmaa asiakas. Ruokakaupassa otan suuren ostoskärryn, käynhän kaupassa harvoin. Ostoskärryt täyttävät kaupan kapeat käytävät. Sitten kuulen sihahduksen kohdallani.
- Vitun mummot, tungeksivat joka paikassa kärryineen. Seuraan katseella laihaa naista mukana a real man with a real penis. Laiheliini liikkeissään on kuin pommivaroitus, räjähdysherkkä millä hetkellä hyväänsä.
Sähköposti oli varoittanut hänen miesseuralaisestaan. Annoin vahingon kiertää. Hyllyjä täyttävä kauppa-apulainen sai kuulla ensimmäiseksi. Sinäkin siinä kahden kärryn kanssa, ettei mahdu ohittamaan. Kevennykseksi, hänhän tekee vain työtänsä asiakkaiden seassa. Kierrän hehtaarihallin tuttuja käytäviä pitkin. Maitohyllystä otan erilaisia tuotteita kuin tavallisesti. "Lehm ja koiv" runon ääneenajattelija muistaa kissankaimansa nimen ja kertoo huomenna olevansa MTV3 aamulähetyksessä. Maitotölkin lehmät sauvakävelee, työntää kottikärryjä ja rullaluistelee. Heillä on siihen täysi oikeus.
Minuun ja mummoihin kohdistunutta vihamielistä suhtautumista seuraa runoon uusia en-tahdo - asioita. Minä en tahdo enää mennä poksahtelevien ihmisten ruokakauppaan. Vietän kesäpäiviä Kangasalla Ivan Illich'in seurassa. Tämän päivän osoite on Tukinainen, jos tunnet että sinua sorsitaan eletystä elämästä, ihonväristä, sukupuolesta, laillistetusta ammatista, koulutuksen- ja rahanpuutteesta. Sano kenen kanssa kuljet, minä sanon kuka sinä olet.
Olen jotenkin joutunut aivottomien real menien (vai olisiko jo naisetkin tulleet alalle) sähköpostilistalle. Mutta vaikka kuinka annan luukun täyttyä ja spamin hoitaa poistot, riittää otsikoita luettavakseni. Siinä lajissa tunnen sanaston. Mutta en tunne ketään, joka löisi sähköisen luukun kiinni, että saisin olla rauhassa törkypostilta.
- Vitun mummot, tungeksivat joka paikassa kärryineen. Seuraan katseella laihaa naista mukana a real man with a real penis. Laiheliini liikkeissään on kuin pommivaroitus, räjähdysherkkä millä hetkellä hyväänsä.
Sähköposti oli varoittanut hänen miesseuralaisestaan. Annoin vahingon kiertää. Hyllyjä täyttävä kauppa-apulainen sai kuulla ensimmäiseksi. Sinäkin siinä kahden kärryn kanssa, ettei mahdu ohittamaan. Kevennykseksi, hänhän tekee vain työtänsä asiakkaiden seassa. Kierrän hehtaarihallin tuttuja käytäviä pitkin. Maitohyllystä otan erilaisia tuotteita kuin tavallisesti. "Lehm ja koiv" runon ääneenajattelija muistaa kissankaimansa nimen ja kertoo huomenna olevansa MTV3 aamulähetyksessä. Maitotölkin lehmät sauvakävelee, työntää kottikärryjä ja rullaluistelee. Heillä on siihen täysi oikeus.
Minuun ja mummoihin kohdistunutta vihamielistä suhtautumista seuraa runoon uusia en-tahdo - asioita. Minä en tahdo enää mennä poksahtelevien ihmisten ruokakauppaan. Vietän kesäpäiviä Kangasalla Ivan Illich'in seurassa. Tämän päivän osoite on Tukinainen, jos tunnet että sinua sorsitaan eletystä elämästä, ihonväristä, sukupuolesta, laillistetusta ammatista, koulutuksen- ja rahanpuutteesta. Sano kenen kanssa kuljet, minä sanon kuka sinä olet.
Olen jotenkin joutunut aivottomien real menien (vai olisiko jo naisetkin tulleet alalle) sähköpostilistalle. Mutta vaikka kuinka annan luukun täyttyä ja spamin hoitaa poistot, riittää otsikoita luettavakseni. Siinä lajissa tunnen sanaston. Mutta en tunne ketään, joka löisi sähköisen luukun kiinni, että saisin olla rauhassa törkypostilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti