perjantai 28. marraskuuta 2008

Mumbai, Laune, Vihtaniemi

Sain kutsun tulla kotikäynnille. Hän perusteli pyyntöään, kun oli niin vanha. Menin uteliaana vanhan rouvan kaupunkikotiin. Hän tiesi minun tulevan Launeelta. 
- Siellä on paljon rakennettu uutta. En ollut huomannut mitään muuta kuin uuden kerrostalon, jossa olimme asuneet hetken aikaa. 
- Luen lehdestä suunnitelmia ja luulin Launeen olevan jo rakennettu täyteen. 
Suunnitelmat ovat kuntasuunnitelmia, jotka laaditaan viideksi vuodeksi kerrallaan. Hän luki vain lehtiä ja Raamattua. 
Olen samassa tilanteessa, mutta nyt joka tuutista selvitetään, mitä tapahtuu Mumbaissa ja miksi. Se on valtioiden uudelleen syntymistä ja siihen liittyvää perintöriitaa. En tarvitse lähteä Mumbaihin seuraamaan tilanteen kehitystä. Minähän kävin sen jo läpi Vihtaniemellä. 

Tilanne alkoi 6.2.2000. Silloin oli vanhan kuninkaan viimeinen elonpäivä. Saimme uuden kuningattaren. Oli sukupolven ja sukupuolen vaihdon aika päämiehistä päänaisiin. Sukupolvenvaihdoksen olisin luullut toteutuvan voimassa olevan lainsäädännön mukaan. En enää unta näe. On valtiomuodonmuutoksen aika. Tilanne on menossa Mumbaissa terrori-iskuna. Tunsin olevani pyytämässäni tietoimituksessa joukkoraiskauksen kohteena. Kuinka puolustauduin joukkovoimaa vastaan. Kysyin suulla suuremmalla: "Mitä perkeleitä te luulette olevanne lisäämään minulle sanktioita ja uusia maksuja?" Siihen kokous päättyi. Toinen uskottumies rupesi tärisemään tarjotessaan kättä hyvästiksi. Aina uudelleen olen tilanteessa, jossa kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajana manaavat minua omistajana vastaamaan, kuinka he voisivat ottaa minulta lapsuuskotini pois ilmaiseksi. 

Venäläiset ovat jo asettuneet rannoille rakentamalla hulppeita huviloita. Kohta ollaaan Vihtaniemelläkin kuin Mumbaissa. Ministerit saavat siilinpiikkejä tekemistään ratkaisuista. Minulla on omasta takaa päässä tukka kuin siilinpiikkimahanahkavälikarva. Se sojottaa joka suuntaan kuin antennit siepaten kaikki signaalit maailman tapahtumista. Se enteilee langattomia yhteyksiä, kun lankaverkko puretaan. Mitä minua toisaalta liikuttaa, mitä maailmalla tapahtuu. Onhan meillä vanhukset ja lapset heitteillä omasta takkaa. Ei tarvitse lähteä Kalkutan kadulle kuolevien hoitajaksi. Olen tehnyt työt ja oppinut kuuntelemaan, kuinka meillä pelataan ihmisten kustannuksella.

Ei kommentteja: