Aamun ajatus 14.5.2010 käskee: Riskeeraa! Riskeeraa kaikki! Älä enää välitä muiden mielipiteistä, noista äänistä. Tee se mikä maan päällä on sinulle vaikeinta. Toimi omillasi. (Katherine Mansfield)
Unirytmini on heilahtanut kesäaikaan. Siihen en ehtinyt sopeutua ennen kelloajan siirtämistä tunnilla eteenpäin. Valon lisääntyessä elinkelloni oli jo oikeassa ajassa, olihan se reagoinut yöttömän yön alkamiseen. Taidankin jäädä Kevon luonnonpuistoon kesäksi suojelemaan luontoa. Saimaan norpan pelastamiseksi ostamani saari on unohtunut. Kukaan ei arvota sitä lomakiinteistötonttina eikä vaadi sakon uhalla sinne rakentamaan mökkiä. Majavat ovat tehneet mittavan padon Kanadassa. Sitä voi tarkkailla avaruudesta.
Olen pysytellyt poissa maailman valtaajien tieltä. En halua, että minua vedetään tukasta ja raahataan maata pitkin kivikossa ja kannokossa, että vaatteet repeävät ja nahka tulee naarmuille. Siitä on minulla kokemukset kouluajalta ja yo-opettajana. Sättimiset ovat vain lisääntyneet, mitä vanhemmaksi olen tullut. Se on loppu nyt. Tikapuut ylettyvät taivaaseen enkä voi mennä ylemmäksi. On tultava alaspäin.
Suomi-neito puolapuulla 2010.
Mahtava on muuttunut massiiviseksi. Kaikki massimot ovat voitonhuumassa päättäessään presidentin vallasta ja nykyisten ja tulevien kansalaisten velkataakasta. Aalto-yliopisto on saanut miljoonansa S-kaupalta ja Keskolta tutkimusta varten kulutuskäyttäytymisestä. Sen me maksamme jokapäiväisenleivän hinnassa.
Suomi-neito puolapuulla 2000.
Elämäni ei koostu yksittäisistä vuosista, vaan elän kymmenen vuoden sykleissä. Se on riittävän pitkä aika, mitä merkittävää nämä vuodet ovat tuoneet mukanaan. Saatiin naispresidentti ja kehittyvien maakuntien Suomen rahoittamat vaalit. Omaneduntavoittelijat laulavat itsensä suohon. Toiset yrittävät heidät sieltä pelastaa. Olen kysynyt korkeimmalta taholta väärinkäytöksistä ja lähetän saamiani kirjeitä luettavaksi Kelaan, työvoimatoimistoon ja terveyskeskukseen. Hoitoon saattamisesta olen kieltäytynyt ja kiertänyt kaukaa tohtorit, jos ovat Puhdistuksen tohtoreita. Professoritkin pimenee tai sokaistuu tutkimusrahojen paljoutta. Menevät vankilaan kuittaamaan tekojaan, voidakseen sen jälkeen elää sviiteissään luksuselämää.
Suomi-neito puolapuulla 1990.
Minulla oli välivuosi miettiä, lähdenkö vai enkö lähde vanhempieni hoitajaksi. Kun vuosi oli lopuillaan vastasin isän soittoon: Minä tulen.
Suomi-neito puolapuulla 1980.
Rasti ruudussa (X) elää avioliitossa. Lapset tekivät päätöksen puolestani: Jos et lähde meidän kanssa, vaan jatkat vielä, niin me muutamme lastenkotiin.
Suomi-neito puolapuulla 1970.
Olenko tullut haaremiin? Vauhti kiihtyy kuin kiljusen tappelu. Tulee konkurssiaalto ja aari maata viljeltäväksi.
Suomi-neito puolapuulla 1960.
Nyt eläke alkaa karttua. Liian vanha sairaanhoitajakouluun vanhapiikarehtorin mielestä. Vanhojapiikoja viiksekkäitä riitti tällä kymmenellä.
Suomi-neito puolapuulla 1950.
Lähden kauaksi kotoa koulutielle vieraisiin nurkkiin ja rehtorin valvovan silmän alle.
Suomi-neito puolapuulla 1940.
Alkuräjähdyksen kilpauinti. Auringonvaloa joka puolella. Poistuin nauraen paikalta, kun katsoin sitä tallennetulta nauhalta 5-kymppisenä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti