Älä ole typerä

Voiton juhlan musiikki kajahtaa tänään helluntain jumalanpalveluksessa. On iloa, rytmiä, hymyä, joka tarttuu ja vie mukanaan. Kieli asuu minussa eikä poliittinen instituutio puhuta enää. Sieltä kuulen vain rauhaanpakottamisesta, juhlitaan voitonjuhlaa sodan kautta saavutetusta rauhasta.

The Book on tehnyt tehtävänsä minussa ja pöydälläni lukulehtenä aina voin sen avata, katsoa taidekuvat ja lisätä ajatukseni omilla voimauttavilla kuvilla. Olenko ollut typerä jo aloittaessani kiipeämisen puolapuulta 1940? Minussa kuitenkin on ollut kaikki tieto kehittyä siksi, mikä olen tänään voitonjuhlassa.

Vaikka isä oli sodassa, muistan aina vanhempieni antaman turvallisuuden tunteen. Sitä on puhumalla yritetty minulta horjuttaa, mutta tänään olen ehdottoman varma, että vanhempani antoivat meidän kaikkien kahdeksan lapsen elämään kestävän pohjan. Sain isänmaan ja äidinkielen.

Tänään Forsytein saga on muuttopuuhissa, tarjotaan sovinnonkättä ja ikionnellisena sen jälkeen voi palata kotiin. Olen itseni kanssa sinut muistoista, mitä elämä on antanut.

Sotalapsena pellavapalmikot, joita vieraat tädit ihastelivat laivamatkalla Kuopiosta Mustinlahteen. Kipsi kädestä oli poistettu. Samoista palmikoista piti minun luopua turvallisuussyistä oppikouluaikana. Vetiväthän pojat tukasta ja puolustauduin rehtorin pistäessä päänsä ovesta. Minusta tuli tappelija. Nyt käytän mummon virkkaamaa sipulipussia "sytomyssynä" onhan spirokeetta bakteeri hiusten lähdön syy. (Se aiheuttaa myös luki-häiriön.)

Toinen muisto tuon ajan jatkona on käynti hammaslääkärissä. Valitsin kahdesta hammaslääkäristä tutumman, olihan hän Kapun rouva. Kapu puhui biologiantunnilla hallitsijasukujen rappeutumasta ja kuinka sitä voisi estää. Hänen neuvonsa oli käydä vieraissa kuninkaallisena satamajätkäseikkailussa. Kuinka totta kaikki tuo on tänä päivänä. Koulun loputtua hain opettajanvirkaa.
Olin käynyt koulua 13 vuotta, että voisin pitää tunnit kansakoulussa ja tulla toimeen kotien kanssa. Ei ollut tungosta pätevistä opettajista, kun koulua pidettiin tyhjissä, purettavissa mökeissä. Silloin ei ollut tunneilla häiriköitä. Lapset olivat kilteimmistä kilteimpiä minulle "kiltiksi" pakotetulle. Tilasin ajan hammaslääkärille ensikerran elämässäni. Vastaanotto oli ylimielinen vaihdettujen tervehdysten jälkeen. Oliko Kapu kertonut minusta ulkokuntalaisesta tytöstä, joka sai tietämyksellään Kapun sivelemään leukaansa peittääkseen huvittuneisuutensa.

Lääkäri tekee työnsä, olin tyytyväinen. Kuinka huolellisesti ja ammattitaidolla se selvisi 25 vuoden kuluttua. "Suussasi on liian korkea hammaspaikka." Toinen hammaslääkäri teki paljon töitä aiheutuneiden vahinkojen korjaamiseksi. Takaraivon jännityspäänsärky on pysynyt poissa. On tullut uusi ongelma punkin pureman seurauksena. Kaikki palaa mieleen, kun olen taas ongelmineni etsinyt lääkäriapua syksyllisen kipukohtauksen jälkeen.

Hiirikäsi ei ollutkaan hiirikäsi. Olen käyttänyt molempia aivopuoliskoja vaihtamalla hiiren oikeasta kädestä vasempaan ja takaisin. Sillä ei ole ollut vaikutusta oireiluihin. Tiedetorstaissa haastateltiin punkkisairauden läpikäyneitä. Olen tiennyt sen muutamia kuukausia. Oireet ovat antaneet lääkäreille ylivallan tehdä vääriä diagnooseja kulumisesta, itseaiheutteuihin ilman tupakkaa ja viinaa, aina hulluuteen asti. En ole vastuussa lääkäreiden virheistä.

Olen voinut vastata omalla tavallani johtajalle johtajantaudin vaivaamille ajatuksille. Mitään ei ehtinyt tapahtua, kun ryhdyin vastarintaan voodoomenoin eroottisella hautausmaalla Pariisissa olevan mallin mukaan. Minulla oli kirjeyhteys papin kanssa, joka oli puhutellut radion aamuhartauksissa. Se ei ollut ripittäytymistä ristikon takana. Puhuimme kuitenkin samaa kieltä. Hautausmaa-ajatus toteutui liian pian. Tohtori on kuollut. Kerroin papille ymmärryksen tasolla suksien menneen ristiin ja näin tässä kävi. Sain armahtavan vastauksen. "Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärretään ymmärtämisemme väärin ja tungetaan liian liki. Mutta nythän se asia on kukkapenkissä."

Olen ollut muutopuuhissa 20 vuotta. Tai oikeastaan olisi pitänyt purkaa muuttotavarat ja asettaa paikoilleen. Omaishoitajana ei ollut aikaa omille asioille. Poliitikkojen mielestä pitäisi olla, onhan heilläkin hoidettava yhteiset asiat Brysselissä ja eduskunnassa oman elämän kustannuksella. Tässä on poliittisen toiminnan tulos. Joku heistä on sairastunut ja kuollutkin stressistä. Minulle on kaavailtu ammattini perusteella eläkevirkaa katutyöntekijänä.

YEA-Tutkinnon suorittamisesta, verkkokirjoitustaidon oppimisesta on säädetty laki. Ikä 61/64 v on ehdoton. Työhistoria yhtä ehdoton ja tyhjänpäiväinen. Että teillä rauha olisi nimitettyinä johtajina, lahjottuina köyhän kansan edustajina. Emme kuitenkaan ole idiootteja. Erilaiset frendit viettivät iloisia juhlia, kun ilo kuuluu elämään. Muuttoajatus selkiytyi; tarpeeton pois, kirjeet, päätökset ja valitukset aikajärjestykseen. Siinä on elämäni punainen lanka.