Kortti pöydälläni kertoo käynnistä ollessani vielä untenmailla. Kolmas ja viimeinen leikkaus päätti silloisen arvauskierteen. Eka ja vika olivat hätävarjelunliioittelua, kun keskimmäistä syytä yritettiin jäljittää. Kun lääkäri/homeopaatti antoi lähetteen eteenpäin, sain koululääketieteen lääkäreiltä vähätteleviä kysymyksiä. - No mitä se homeopaatti määräsi?
Vastauksen kuultuaan kauhisteli:
- No, en ole ennen kuullut.
Jouduin leikkausjonoon ilman sairauslomaa, vaikka olin sairas. Lähdin kyselemään yksityisesti, voiko raudanpuute polttaa kuin liekki rinnassa. Se pitää tutkia. Samalla viikolla tiesin tähystyksen jälkeen, mikä minua vaivasi. Olisi itsensä lääkäriksi noteeranneilla lääkäreillä ollut aikaa tutkia ja löytää syy, kun 2.5 vuotta olin seurannassa. Viimeisen vastauksen kuulin puhelimessa.
- Syö loppuikäsi rautaa, sinä tarvitset sitä.
Huusin takaisin.
- Nyt pitää minun mennä lääkäriin, olen sairastunut.
Homeopaatti tokaisi huolestuneena:
- Olisit tullut aikaisemmin.
Selittelin hoidossa olemista 2.5 vuotta. Hän kuitenkin toisti:
- Olisit tullut aikaisemmin. Rautaa ei syödä pitkiä aikoja, tutkimatta syytä. Se häiritsee koko kehon toimintaa pillereinä otettuna.
Se tuli varmennetuksi verensiirroilla leikkauksissa. Homeopaattisilla pillereillä kohosi hemoglobiini terveelle tasolle. Kolmen viikon tiputus on takana. Kyselin jo hoitajilta, jatkettaisiko hemohessillä ilman Kyröä. Riitti kyllä tällä erää piikki suonessa, joten suutelen maata sitten kun saan pedattua sängyn ilman suurempaa kipua.
Olenko ollut laiska, kun ei ole ollut siivousintoa. Syksyllä huomasin aloittaessani ikkunanpesua, etteivät ikkunat auenneet. Voimat oli vähissä ja oli niissä jotakin muuta syytä avaamisen esteenä. Melkein kuin ikkunat olisi naulatut kiinni.
Muistin kortin vuosien takaa. Näin siinä seinälle nostetun villihärän pään. Näkemäni yllätti, olinhan katsonut korttia väärin päin. Samanlaisia painajaisia näin nytkin. Olin kroonisesti väsynyt ja torkahdin sikeimmin teeveetä tuijottaessani. Siitä tavasta on ryhdyttävä vieroituskuurille. Sänkyyn 15 minuutiksi ja sitten jatkamaan pakollisia kuvioita. Jos borrelia näkyy vielä (+) positiivisena, on minusta tullut positiivinen, joka ei tartu. Nyt sen tiedän eikä minua enää enää houkutella vanhanaikaisten proteesien loppusijoituskohteeksi eikä oppilaille harjoituskappaleeksi. Tässäkin pätee tekemiseen, että kerralla niin hyvin kuin mahdollista ilman liksanmaksamista lääkärille, että meillä ylipäätänsä on vielä lääkäreitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti