Kiitoksesta pilaantuu

Näinkö meille aina käy? Olemme ylistämällä alistettu sukupolvi juhlapuheissa.  Hyvinvointivaltion kaatopaikalla henkinen pääomamme on käytetty loppuun tai säästöt siirretty kreikkalaisille ja irlantilaisille pankeille pelastamaan eläkeläisten rahat.
Näin on näreet, tarkoitan joulukuusimarkkinoita. Radiomastot sähkölaitoksen valaisemana kohoaa korkeuksiin kuin torin joulukuusi. Joulua valaisi vielä täysikuu radiomaston yllä. En ikuistanut, kun oli niin pakkanen enkä ollut varautunut kuvauskeikalle yösydännä.
Nyt riepoo sudentunnit klo ½-kahdesta neljään. Tai oikeastaan en ymmärtänyt lukemaani kiitoskirjoitusta. Ihmisten puolueen Jusu-Petterin, 6 v, mielipide tulee kuulluksi jokaisessa istunnossa. Luulisi marjaskarhun nukkuvan sikeintä talviunta ja kohta kääntävän kylkeä puolitalvessa, mutta heräsikin päivittelemään kiitoskirjoituksia. Hän sanoo sitä suomimiseksi.

Mitä varten teevee on esittänyt niin paljon sotaisia ohjelmia; Tukevan Taunoa, Hylättyjä kyliä, Autioita pihoja, Veteraanimuistoja, Pasific jatkuu. Joulu-aattona meni rauhanjulistus ohi sähköjen pimentyessä. Enteileekö se jotakin, sen aika näyttää.
Posttraumaattisesta stressireaktiosta kirjoitin viiteryhmäni keskustelupalstalle. Se oli liian realistista tekstiä viralliselle kannanotolle. Minut heivattiin ulos, pyyhittiin teksti ja rekisteröimiseni pois. Sivuille ei olisi enää asiaa. Jos kirjoittaisin, siitä tehtäisiin poliisiasia.
Etsijä löytää netissä, jos on löytääkseen. Halusin tulla löydetyksi, mutta omalla tavallani. Siksi kysyin, saanko kirjoittaa kokemaani kaunistelematta. Hän otti henkilökohtaisen vastuun siitä ja on pysynyt lupauksensa takana. 
Ketjukirjeristeily-vertaistukiryhmä pääsi perille. Neljä vuotta seilattiin etelästä pohjoiseen, idästä länteen. Sitten työkiireet lisääntyivät, oli hankittava verkkokirjoitustaito. Hyvää harjoittelua minulle oli kirjoittaa kirjeet puhtaaksi  ja skannata kuvat koneelle. Käytetty PC vanheni, mutta onnistuin tulostamaan kirjeniput ja lähetin taidepaketissa osallistujille. 


Laskutoimituksena ryhmän ikä on; osanottajia 11 x 4 vuotta x 5,4 omaishoitajan miestyövuotta = 237,6 vuotta. Jaettuja suruja, tuplaantuneita iloja eikä kirjoitettu kiitoksia varten. Virallinen taho ei sulattanut rekisteröimätöntä ryhmää ja siksi minut karkotettiin. Onneksi, sillä yhden oven sulkeutuminen avaa aina uuden oven. 
Kiinalainen aamuvoimistelu puistossa on massatapahtuma. Pidemmälle vietynä ryhmäkoko pienenee päätyen lopulta sisälle huoneeseen. Näin on käynyt, juhlasalissa esitykset ryhmälle, työhuone vapaaehtoistyöhön ja koti nettikirjoitusta varten.
Tästä on hyvä jatkaa voimautuneena voimauttavaan vuoropuheluun.

Lämmöllä lähestyn salakuuntelijaa vuosien takaa: Kissa elää kiitoksella, koira päänsilityksellä. Minusta piti päästä eroon keinolla millä hyväänsä. Kirjoitin kannatusyhdistykselle puolustaakseni työpaikkaani yrittäjänä. Polte sisälläni oli kuin veroilmoitusta väsätessä. Sitten loksahti johtajan päämäärä.
- Minä esittelen tämän asian kokouksessa. Esittelijän kanta tulee hyväksytyksi.
Sisso, vuokrasopimuksen irtisanominen oli yöllisen jaakobinpainin iloinen lopputulos.
En ollut ainoa lähtijä samoilla perusteilla siitä eläkeläisten palvelukeskuksesta enkä vienyt asiakkaita mukanani. 
Rikospaikalle on ollut ahdistavaa mennä, vaikka johtaja on vaihtunut ja toisen johtajan virka osoittautui tarpeettomaksi. Yrittäjät tietävät tehtävänsä ilman oven takana salakuuntelua. "Kyttä kyttää kyttää ja kytälläkin on kyttä", epäluulosta ei pääse mihinkään. Karavaani kulkee ja balalaikka soi.

Hyvä tahto

PS.  26.12.2010

013900 kävijää Munkkiklubilla.

Jälleen kotona lyhennetyltä joululomalta aattoaamusta tapaniin. Asemalla kaikki hissit caput. Mikään ei liiku, laukkujen kantamista portaita ylös, kun itsekin tarvitsisi kantajan.

Puurolaululautasilta joulupuuroa ja sitten sähkökatkos. Sulakkeet vaihtoon, vika ei selviä. Tarvittiin jo sähkölaitoksen päivystysapua, kun lähinaapuritkin olivat pimennossa. 
Hautausmaalla hirveä viima, tulomatkasta lapaset jalkoihin  vähän lämmittämään. Mummo toukkana toppatakissa ja huppu silmillä. 

Jouluaaton ateria kynttilänvalossa. Sauna lämpiää puilla onneksi. Lahjat avataan ja lapsenmielisimmät saavat tahtonsa läpi. Mosse ja Picatsu pitävät eniten ääntä. Ovat joulusta ihmeissään. Kuusi on pudottanut neulasensa salaa jo heti koristelun jälkeen.

Mummo kutsuttu jouluvieras jätti oman joulun kotiin. Sukupolvien välinen kuilu on liian syvä yhdistettäväksi kolmenpolvenperinteet samaan jouluun. Jonkun on vaiettava, kun kaikki on tullut kerrotuksi jo moneen kertaan. Onneksi tänä jouluna olivat pienet murheet. Hongong on palanut maantasalle.

Maailman pelastamiseksi tuleville sukupolville on unohtunut:

LAPSET OPETTAJINA 

JA 

 SILMÄT TÄYNNÄ LUONTOA

Mökit nukkuu lumiset jouluna joka vuosi,

herää elämään juhannuksena kerran kesässä.

Enhän minä rääkkääkkää

- Elä tule meitä opettamaan eläkä riäkkee kuntoo ommaishoitamisella! 
- Enhän minä riäkkeekkää. Tehän saitte mielihyvää omista teoistanne ja opitte itse.
Pää on tullut vetäjän käteen kunnissa. Miten tästä jatketaan. Silloin vielä kunnanjohtajille oli kierrätyspaikkoja haettavaksi.
Mistä lie Rääkkylä saanut nimensä, mutta Tänään näin sain lukea Rääkkylän ottaneen omaan hoitoonsa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen. Onnittelen terveen järjen käytöstä!

Tällä päivämäärällä sanoudun lopullisesti irti tietoyhteiskuntataitojen viemisestä kaikelle kansalle. Koulutuskonserni markkinoi ammattitutkintojaan otsikolla "Leipää ja sirkushuveja". Kaikki on muuttunut viihteeksi toisten kustannuksella. Muistuttaa Leninin testamentin toteutumista vankileireillä.

Ei ollut hääppöstä tehdä yhteistyötä Tuusniemen kunnan kanssa muualta tulleiden viranhaltijoiden kauttakulkumatkalla. Meillä ei ollut yhteistä kieltä. Omaishoidonkieli ei ole vieläkään oikein tulkittu lailla eikä asetuksilla. 10 vuotta hoidettava kesti kotonaan ja toiset 10 vuotta minua on koulutettu projekteissa enkä ole tullut hullua hurskaammaksi kielisukulaisten kanssa. 
Onko vika meidän äidinkielessä, kun sitä puhuvia voi vain ymmärtää tunneäidinkielellä? Tänä päivänä on terroriteko mahdollinen meidän lintukodossa, sillä sitä saa mitä tilaa. Pääsee maksumieheksi Kreikalle, Irlannille, Portugalille ja tuleville kriisivaltioille samoin kuin ollaan umpikujassa kriisikunnissa. Kaikesta siirretään vastuu alkuperäiselle asukkaalle kuulijana, joka on loppujen lopuksi maksaja työttömänä, sairaana, eläkeläisenä. Tulee jätevesilakeja, yhteyskatkoksia ja palvelujen lakkauttamista. Sijoittajat etsivät viimeisetkin lesket ropoineen voitontavoittelussaan.

Epävirallisille organisaatioille on sosiaalinen tilaus. On helppo äänestää jaloillaan yksin, kun ei tarvitse etsiä palkanmaksajaa. Keisari on alasti ja sitä rajaa hipoo monet juhlavieraat. Haluavat enemmän paljastaa  kuin peittää. Helppo-Heikki sanoi näyttävänsä, vaikka ei ollut lupa näyttää. Samaa sanon roskapostista, jota en ole tilannut. Sitä tulee kuitenkin kuin postia pappi Jaakopille sähköisesti ja tuutin täydeltä Itellan jakamana.

Sodassa ja rakkaudessa kaikki keinot ovat luvallisia

Vinkuvat nosturit ovat muuttomatkan edessä. Haudotuista munista kaksi ei kehittynyt lentokykyiseksi. Saivat hoitopaikaan lintujen hoitolassa. Kahdeksalle muuttomatka oli ensimmäinen. Koneellisen hautomisen seurauksena kaikki oli opetettava poikasille kädestä pitäen.

Omaishoitajana minua oltiin työllistämässä vammaisten toimintakeskuksen pesulaan työntekijäksi, että lääkärin rouvalle järjestyisi kunnan pesulayrityskokeilussa  johtajan paikka. Kunnanlääkärin kolmannelle vaimolle raivattiin palvelukeskuksessa vastaavan sairaanhoitajan virka. Sinnekin minua oltiin vailla auttamaaan penkillä istuvia miehiä WC -avustajaksi. Olin käymässä laitoksessa, kun asukas pyysi suureen ääneen:

- Mustoska, pitäs  päästä kuselle.

- Eikö siellä ole ketään viemään vessaan?

Seuraavana päivänä sain kutsun työvoimatoimistosta lähteä sairaala-apulaiseksi palvelukeskukseen. Käytiin keskustelu. 

- Siellä on todellinen tarve.

- Enkä minä ollut työtön työnhakija. 

Olin vanhan isäni omaishoitaja kolme vuoroa putkeen, aamuvuoron jälkeen iltavuoro ja sitten yövalvonta isän kanssa. Patja lattialla ikkunan alla patterin vieressä ja yhteiset huumejohdannaiset lääkkeeksi kolotusta ja isälle unta varten ja minulle leijaillakseni pilvessä kuuloetäisyydellä.

Olin vaikea työllistettävä. Omasta mielestäni minulla oli työtä vuorotta veteraanin kotona selviytymisen onnistumiseksi. Elettiin Ahtisaaren fitness- ja fattfriaikaa, jolloin juhlapuheen vetoomus oli omaisten huolehtia veteraaneistaan. Annettiinko meille ihmisille kuuluvat resurssit hyvinvointivaltiossa vai otettiinko viimeisetkin resurssit pois hyvinvointivaltion kaatopaikalla?

- Kyllä ne ovat viisaita.

Vielä tänä päivänäkin on vastaukseni sama. 
- Tyhmiä ne ovat.

Olen täällä ja olen pelottava

 

Aurinkokurki on uusi tuttavuus  Avara luonto -matkaltani. 

Matkaoppaana on Sir Attenbobrough äänten ja värien maailmaan.

Blogger yrittää palauttaa minut Suomi-neidon 93 -vuotissyntymäpäiville. Olen kerran viettänyt tuon 93. syntymäpäivän ja mitä siitä seurasi. Päivänsankari elvytettiin kitumalla kuolemaan. Nämä 3 kuolinkuukautta ovat ikimuistoiset ja minulle tarpeelliset. 6.2.2000 vietettiin uuden valtionpäämiehen valitsemisriehaa. Minulle se oli surunpäivä, valta oli vaihtunut. Kunnioitettu isäni eli elämänsä viimeisiä tunteja. Seuraavana aamuna tuli ilmoitus. Isä on kuollut.

Minulle alkoi tämän maailman opintoretki, mitä sitten kun vanhempani ovat kuolleet. Kaikki olivat selkäsairaita minut nähdessään. Olisin voinut naamioitua pyövelin päähineeseen, jossa on vain silmänreijät. Sellaiseksi minut leimattiin 10 omaishoitovuoden jälkeen. Tänään levittelen siipeni ja pelottelen sanojat vähän kauemmaksi. On turha haastaa heitä valtataisteluun, onhan heillä laatimansa lait turvanaan. Ateisteina heiltä puuttuu taustatuki. 

Maamme

Kypron prinsessa, laps' Suomen, on tämän itsenäisyyspäivän musiikkituttavuus. Häntä ei näy linnan juhlissa eikä kukaan pääse kurkistelemaan pukuvalintaa. Hänen kuvatuin asunsa peittää jalat, kummankin erikseen; stay up sukat, toinen valahtanut nilkkohin ja korkokengät. 

Uskonnollisesta hapatuksesta seuraa, että nainen on nainen ja aina sellainen. Tarja seurasi illalla tyttärensä ohjaaman voimisteluryhmän esitystä. Itsekin olin kutsuttu katsomaan tanssiryhmän jouluesitystä. Edustava ryhmä osallistuu viikon kuluttua tanssikilpailuun. Tanssit tahtien kanssa korvaan riikinkukon ja strutsin tanssiesityksellä. Paras voittaa ja saa jatkaa sukua. On ihan omat höyhenet ja luonto huolehtii sulkasadon kautta uuden soidinpuvun.

Maa kertoo enemmän historiastaan kuin ihmiset. Siksi minua ei hetkauta, mihinkä itsekukin juhlija on kääriytynyt. Linnan juhlat muistuttavat jostakin massaesityksestä, missä jokaisella on oma roolinsa. Halukkaita juhlijoita olisi pilvin pimein, mutta 6.12. päivämäärällä on juhlittava sisällä. Kutsuvierasjoukkoa on rajoitettava, ettei seinät repeä. Voisihan tapahtuma olla Karibian risteilyllä kaksi viikkoa. Me tavalliset muistaisimme maamme itsenäisyyttä niiden todellisten menetysten kautta.

Olen osallistunut juhlajumalanpalvelukseen, sytyttänyt kynttilöitä sankarihaudoille ja hankkinut nimellisen muistolaatan vangitulle ja nälkään tapetulle sedälleni. Ei saanut nimellistä hautapaikkaa ja vakaumuksensa puolesta mestattuja on vasta tällä vuosituhannella hyväksytty siunattuun maahan. 

Viimeinen jälkinäytös oli sotaan osallistuneen isäni kotona hoitaminen. Valkoiset veteraanit pitivät juhliansa, kävivät kuntoutuksissa ja lupasivat havuseppeleen kuoltua haudalle.

- Ehtiihän tuon sittenkin, totesi isäni liikuttuneena lupauksesta.

- Pitäisikö se minun vielä pyytää ja näin osoittaa arvostusta lupaajia kohtaan.

En pyytänyt, minusta se oli halveksuttava lupaus. Melkein vetää vertoja kylkiäiselle puhelintyrkytyksen syöttinä.

Tanssitytön hiukset kiharrettiin ja tekoripset kiinnitettiin esitystä varten. Kasteli hiukset heti kotiin tultuaan, kun tunsi olonsa lammasmaiseksi. Niin Tyynekin permanentin jälkeen pässinsäkkyröissä. 
Mosse retuutti rusakon nahkaa juostuaan kotiin metsäretkeltä. Ilves oli aterioinut jänispaistilla, Mosselle jäi vain onneatuottavat jäniksenkäpälät, joista toinen hävisi löytäjän makupalaksi. En ehtinyt pelastaa itselleni. Vaalityöhön olisi toisillekin käpälille käyttöä.

Tunnetilat jokaisella omansa Suomi-neidon 93. syntymäpäivänä.

Joulu 2000

Avaan joulukuun ikkunat positiivarien joulukalenterista http://joulukalenteri.positiivarit.fi

Korvasentunturin palautus istuu tiukasti pöydälläni sydänkipossa punaisessa tonttuhatussa. Polttohautaussuitsuke ei vielä savua, sainhan kutsun käydä lääkärin pakeilla ennen joulua.
On aika tehdä naparetkiä ja toivotan kaikille joulunviettoa niin pienessä piirissä kuin mahdollista.

On hyvä kun vihreän saaren pankit saavat joululahjansa. Irlanti on ollut minulle new age -aatteen toteuttamisen kehto. Pankkiirit kautta tunnetun maanpiirin ovat vain valepukkeina sotkeneet koko takapajulan arjen. Meiltä löytyy apupukit tukipakettilahjoineen. Yksi lensi yli käenpesän vai oliko niitä kaksi, minä sekä hän. 
Konekielistä käännöstä; New Age -henkisyyttä usein tekee viittauksia mytologinen esitykset Maan, Kuun ja ulkoavaruuden, termi New Age viittaa tulossa astrologisia Vesimiehen. 
Voisiko sen selkeämmin meille tulkita?
Lämmin henkäys käy talvisäässä. Joulu on jo ovella.

Pienemmäksi ei voi elonpiiri tulla

Minun kirjastoni kutistui kuin pyy maailmanlopun edellä. Otin sen mukaan Otavaan näyttääkseni, mikä oli lähtötilanne vallan vaihtuessa tasavallassa uuden vuosituhannen alussa. Olin kirjoitustaitoinen, mutta se muistutti enemmän kalligrafiaa kuin nykyajan konekielistä tekstiä. Sitä en hallitse vieläkään, kun en ole käynyt tekstailun kurssia. Hymiöitä osaan käyttää ja tulkita.

- Perlkele, ovat sotkeneet kirljaimet, tule Liekko lukemaan.

Naapurin sorakieli Vilikko ei selviytynyt haudalla tekstatun muistovärssyn lukemisesta. Hän pyysi Liekkoa apuun. Meitä luku- ja kirjoitustaitoisia on tarvittu vanhempiemme auttajina ja hoitajina, kun meillä käytetyt ohjesäännöt ovat Eu-direktiivin mukaisia. Niissä puhuu raha ja valitusteitse pitäisi saada vastaus. Se on yhtä tyhjänpäiväinen tekosyy, miksi hierojan pitää osata lääkärilatinaa.

- No, siksi, että voi tulkata annetun lääkärinlähetteen asiakkaalle.

- Haloo, eikö se ole lääkärin tehtävä antaa ymmärrettävä lähete, ettei siihen tarvita kielenkääntäjän koulutusta ruohonjuuritasolla.

Jos on pelko näyttää tyhmyytensä tai kiireensä, lääkäri ei ole oikeassa paikassa eikä sitä selvittämään mennä hierojan luokse. Itse en lähetä terveisiä lääkärille, mutta asiakkaat ovat niitä tuoneet 'ihan oikealla lääkärillä' käydessään pilkalliseen sävyyn.

Samaa totesin aikaisemmin kulttuuriministerin asiantuntijuudesta ja nyt torkkusen ruotsinkielen taidosta. Kuinka hän voi puhua opetusministerinä toisen kotimaisen kielen tärkeydestä, jos itse ei sitä hallitse?

Putosin kelkasta seurata aikaani, kun minulla oli muuta tekemistä. Rauhanruhtinas kansakouluopettajan pätevyydellä vahvistaa lain töistä, jotka eivät kerrytä työhistoriaa ja ikäkin on ehdoton. Brändi-työryhmä on tullut kuitenkin toisiin aatoksiin palata luomuviljelyyn ja juomakelpoisiin järviin. Se on helpommin sanottu kuin tehty.

Käsikirjastoni:

1. Onnenpäivät / Marleena Ansio
2. Arvosta itseäsi - Ole hyvä itsellesi / Buster
3. Rohkeuden  lähteellä / Bergengruen - Claudel - Dostojevski - Hesse - Nietsche -Pasternak
4. Nalle Puhin Pieni kirja feng shuista - Kun feng shui tuli metsään / AA. Milne suomentanut Pirkko Biström
5. Sydän miksi murehdit - Herz lass dein Sorgen sein / suomentanut Seija Lähde
6. Paras Äiti - Pienet mietekirjat / suomentanut Taija Mänd

Kaikissa näissä oli suuria sanoja, kun tarvitsin paljon pieniä askelia.

Otavassa seurasin Voimauttavan valokuvan ammatilliset perusteet -kurssia ja sen tuloksena käsikirjastoni kirjat suurenivat.

1. Pikkunallen isoisä / Nigel Gray Vanessa Cabban
2. Isäni oli nuori sotilas - Min fader var en ung soldat - ADOLF EHRNROOTH / Karin Ehrnrooth
3. 1858 -20008: 150 Jahre Deutsche Gemeinde in Finnland - 2008: Das Jubiläumsjahr der Gemeinde in Bild und Ton
4. The Book - Kuvitettu Uusi Testementti
5. Maailman ihanin tyttö - The Loveliest Girl in the World / Miina Savolainen

Kaikilla näillä on oma osuutensa elämäni käsikirjoituksen järjestymisessä. 

Valokuvista

1. Elämäntarina
2. Tunneperhe
3. Kympinlapsi ja kympin tyttö perheessä
4. Omat roolit
5. Omaishoitajana suuressa sisarusparvessa - zu Hause Pflegen - Hilfe für die Helfer

JOKILAIVARISTEILY ALKAA

Nuorgamista etelään jälkistalinismiako?

On turvauduttava lehtikuviin, kun en satu paikalle silloin kun tapahtuu. On vain muistikuvia vastaavanlaisista ilmeistä ja eleistä. Milloin se on turpajumppaa, milloin tunnetilan näkyvä muoto.

Kävelin sisään vuodeosaston ovesta. Käytävällä kohtasin naisen istumassa pyörätuolissa. Kasvot olivat vääristyneet vielä enemmän näyttämään kaksikymmentä yli kahdeksan. Hän katsoi minua tunteakseen ja jotakin tuttua häivähti mielessä. Hän oli tätini, toinen jalka oli amputoitu reideltä poikki. Kipu ja tuska näkyi kauas. 

Monet ilmeet olen nähnyt nuoren ja vanhan kasvoilla ja tämä on tulevaisuutta ministerillekin. Minun tieni nousi pystyyn keskikoulun viimeisellä luokalla. "Jos lukioon lähdet, meillä et enää asu." Näitä sanoja selviteltiin vuosia myöhemmin. Muutin tien toiselle puolelle kolmeksi vuodeksi. Kirjoitin yo:ksi ja poistuin vähin äänin koulupaikkakunnalta.

Näimme ehkä joskus pikaisesti, mutta emme keskustelleet sen pidempään. Sitten kohtasin naapurin rouvan. Hän paljasti sanonnan taustan: "Kyllä polliisin rouvaa otti älälle, kun vielä jatkoit lukioon naapurissa." 

En ollut muistanut näitä asioita vuosikausiin. Tunnetila selvitti monta asiaa, eihän Saikkaran lapsista saanut mitään tulla. Hän pitäisi siitä huolen, hänen perheelle kaikki. Tarkoitus pyhitti keinot. 

Tapahtui asioita minusta huolimatta. Polliisi halvaantui pyörätuolipotilaaksi ja rouva ei ehtinyt huolehtia omasta terveydestään. Hoitamaton diabetes vei jalan alkaen ukkovarpaasta, sitten puolikas jalkaterästä hoitovirheen takia ja loppujen lopuksi polven yläpuolelta jalka katkaisttiin. Hän oli muuttanut vanhempieni naapuriin ja sain terveisiä.

- Eikö se käy enää sairaita katsomassa?

Eihän minulla ollut mitään syytä olla menemättä, kun käyntini oli hyväksytty. Silloin hän palasi niihin nuoruusaikoihin. Polliisi oli kaiken takana ja rouvan piti totella herraansa.

Käytiin pitkät keskustelut polliisin sairastumisesta ja muutamasta vapaasta vuodesta kuoleman jälkeen. Nyt tämä oma sairaus leikkauksineen pyörätuolipotilaana ja ulkopuolisen avun tarvitsijana. Vielä oli tallella elämän koreus ja se piti häntä hengissä kolme vuotta kotona pyörätuolissa. Toimitin hänen asioitaan ja olin saattajana sairaalassa käydessä. Musta Ukkonen oli kateellin, kun ei saanut rahastaa palveluista. Siltä taholta sain syyttä vihat päälleni. Kaikki tämä riehuminen ennen itsekunkin kuolemaa.

Suvun tavan mukaan olimme isän ja tädin kanssa arkkuunlaittotilaisuudessa. Omat lapset vähän pakosta, olivat ehkä shokissa. Itse rauhallisella mielellä katsoin viimeisen kerran elämääni jäljen jättänyttä tätiä. Ilme oli levollinen, kasvot kauniit kuin neidolla nuoruuden valokuvissa. Meille ei jäänyt selvittämättömiä asioita. Olin valvonut hänen luonaan viimeisen yön sairaalassa lupaukseni mukaan. "Kuolla yksin on kunniaton kuolema. Minä tulen, kun on sen aika." Siitä lupauksesta täti piti kiinni. Seurasi silmillään liikkeitäni sängyn vierellä. Hän oli elossa, kun poistuin aamulla sairaalasta.

Tein arkiaskareet isän luona ja kävin sohvalle pitkäkseni, jos vielä toinen yö menee valvoessa. Naapurin Manu rymyää ovesta sisään. Istuu keinutoliin ja paasaa suureen ääneen: "Tiällä sitä vuan muataan ja katotaan telekkarista hiihtoja. Minä en kato telekkaria." Otin tyynyni ja poistuin toiseen huoneeseen sanomatta sanakaan. Manu häipyi omia aikojaan. Kuolevien  ja omaishoitamisesta hän ei mitään ymmärtänyt.

Kirjoitan näitä yhtä yksinäiseltä matkalta Nuorgamista Rovaniemelle, kun tie on yksisuuntainen. Onneksi näissä teissäkin on kaksi puolta liikenteelle, oikea ja vasen. Voi vaihtaa kaistaa yhteentörmäyksen välttämiseksi. Muistoa kuitenkin kunnioitan samalla mitalla millä osanottoa ilmaistiin: "Muistoa kunnioittaen" jatkuu.

Nuorgam tänään 24.11.2010

Aikaisin aamulla ennen auringonnousua valpastun kuullakseni Utsjoella lähestyvästä kaamosajasta. Ja tänään se alkaa ja kestää tammikuun  17. päivään 2011. Meille se on rikkaus, kesällä yötön yö ja juuri tänään alkanut kaamos. Vasta viime vuosina olen yrittänyt seurata taivaanmerkkejä Luojan luomasta järjestyksestä. Sitä ei voi populismiksi sanoa. Nyt on hyvää aikaa edetä kirkkovuottakin 1. adventista tuomiosunnuntaihin vuoden kuluttua. Uutiset pitävät huolen koko maailman tapahtumista eikä heillä ole mitää hyvää sanottavana.

En puhu kaamoksesta kenenkään kanssa enkä kerro, mihinkä tämän ajan käytän. Pahanilmanlinnut pidän ulkopuolella enkä ole kiinnostunut poliisitutkinnoista rikosten selvittelyssä. Poliisi soitti markkinoidessaan kirjaa "Pohjolan poliisi kertoo". En osannut sanoa muuta kuin pahoitella, ettei niitä poliisiasioita koskaan olisi pitänyt tapahtua enkä ollut virittäytynyt niille aalloille, että haluaisin lukea.

Jos olen yrittänyt saada oikeutta kysymällä poliisilta, minulle on naurettu. Sukupolvenvaihdoksen esteitä poistaessani pyytämäni virallinen toimitus päättyi kohdallani joukkoraiskauskokemukseen. Samaa sanoi tiehoitokunnan kokoukseen lähettämäni edustaja. Hän ihmetteli naapurin ukkoja kuinka pilkallisesti he olivat menetelleet asiankäsittelyssä. Pankinjohtajana hän ei enää halunnut minua edustaa, kun yksinkertainen enemmistö vei loppuun toimituksen lahjotuilla äänillä. Se on vaatinut monta perusteellista valituksen tekemistä ja alan olla loppusuoralla. "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat" on tullut todistetuksi sen jälkeen joka taholla. Olemme saamassa luomupresidentin, kun lakipisteestä tullaan kolisten alas.

Huomenna menen katsomaan "Puhdistuksen". Tiesin sen olevan teatteriesityksenä, sain puhelinsoiton ja kutsun huomiseen tilausnäytökseen. Se on hyvä tapa lähteä teatteriin kaamoksen kunniaksi. Kartan ääripisteet ovat tuttuja idässä ja lännessä, etelässä ja pohjoisessa. Kuinka ne kuuluvat seurattaviin alueisiin, pidän omana tietona. Jätän laman aiheuttaman nuorten syrjäytymisen syyllisten vastuulle. Aurinko ei ole unohtanut meitä, enkä minä sinua, oletpa missä olet.

Sijoittajien saalistuskohde

- Tässä on sinulle mökkiä niin kauan kuin minä elän. 

Kuva on vuodelta 1960, vanhempani nojaavat rannassa olevaan isoon kiveen. Koko perhe on saattamassa Sisarta veneelle, jolla matka mantereelle alkoi. Se oli idylli ja unelma, joka lupauksesta huolimatta särkyi.

Sisar oli tädin tytär, saanut koulutuksensa diakonissaksi. Isä piti sitä hyvänä valintana ja hänen elämäntapaansa naimattomana naiselle sopivana  elää elämänsä. Minut hän otti erityisesti suojelukseensa käydessään. Käsikädessä kuljettiin ja kiltisti kuuntelin hänen pajatustaan minulle nimeltä tuttujen ja tuntemattomien naisten huoraamisesta. En vielä silloin nähnyt maailmaa näin syntisenä. Kaikki oli syntiä, synnissä siinneelle syntisestä sukukunnasta. 

Minulla on ollut lapsenusko, en ole tullut enkä mennyt, olen aina ollut. Näillä sanoilla eilen sanoi joku uskostaan "suoraa puhetta teemasta Jumalaa ei ole". Pekka Himanen otti kantaa kysyttäessä kahta asiaa, politiikkaa ja uskoa

- Pysyn puoluepolitiikan ulkopuolella ja jätän uskon henkilökohtaiseksi mysteerioksi.

- Mitä se kenellekään kuuluu! 
Nämä sanat kuulin Pasilta, kun hän uskoi meille salaisuuden, jota ei ollut kertonut edes omalle äidilleen. Minä en voinut kertoa vanhemmilleni, että todelliset ystäväni kysyivät:

- Mitä rouva äidillesi kuuluu? 

Tällaiset puhuttelut eivät kuuluneet piikalikan ja renkipojan myöhempään elämään. Itse osasin puolustautua tietäen taustani, että piikuus ei periydy. Sanoin talolliselle, etten ollut hänen piikansa. Työlläni on hintansa ja ilo oli minun puolella rokottaa rahalla isäntää laillistetusta työstäni palvelunantajana. Näitä vuosia nimitän Öllin isän oppivuosiksi.

Kirjoittamiselle ei vielä löydy aikaa. Munkkilkubilla pitää siivota kellarista kerrokseen asti. Homekorjaus väestö/pommisuojassa on viety loppuun. Asbestia ei löytynyt eristeistä, muuta korjaustarvetta kylläkin sijoituskohteessa. Siirrytään A -klinikalta E -klinikalle hienostotalossakin, jossa kukaan ei enää käy ulkona. Ja jos käy, tarvitsee rollaattorin ja saattajan. Näinkö luulimme elävämme tuhat vuotta?

Poliittinen yhteisvastuu

Osoitteenmuutos johti kaikki tahot luokseni, olipa kyse sitten viiteryhmästä, käännytyksestä tai rahastuksesta. Etsin Kuopion rautatieasemalla hissiä joku vuosi sitten. Sain vastauksen:

- Ei Kuopio niin suuri asema ole, että olisi hissi.

Kannoin painavan matkalaukun portaita alas ja pelkäsin puotoavani jyrkissä portaissa. Löysin sitten luiskan toisella kertaa, kun sitä ääneen ihmettelin. Viime vuosilta ei ole havaintoa, kuinka rakentaminen on edistynyt Kuopiossa.

Lahdessa sain kirkon jakaman katekismuksen postiluukusta. Puhelinsoittaja kyseli, joko kirjanen on jaettu. Myöntävän vastauksen kuultuaan hän tarjoutui sitä kanssani lukemaan. Taisi olla jehovantodistaja tulossa vieraille vesille kalastalemaan. 

Sitten kirjetulva sopeutumisvalmennuskeskuksen kurssitarjonnasta. Mihinkä minua haluttiin sopeuttaa. Olinhan palannut 10 vuoden jälkeen takaisin Lahteen syntymäkunnastani haudattuani vanhempani tilatulla kuolintodistuksella. Se oli viimeinen tehtäväni omaishoitajana. Osoitteenmuutos siirsi minut perustettuun P-H:n omaishoitajayhdistykseen. Menin kutsuttuna kokoukseen ja minut valittiin johtokuntaan. Pääsin sisäpiireihin ja osalliseksi puh.johtajan vaalityöhön kirkon, EU:n,  kansanedustaja- ja kunnallisvaaliehdokkaana.

Sitä ei kysytty, haluanko? Se oli kuitenkin yhdistyksen tärkein tehtävä saada puh.johtajalle ääniä. Minigrip -pussi pyörii latikossani. Se sisältää 10 yhteisvastuukeräyspinssiä. Pussi oli hinnoiteltu etukäteen ja sanallinen viesti kuului. Myy pinssit ja tilitä! Tai maksa 100 mummonmarkka myymättä mitään.

Näinhän tämä yhteisvastuu toimii kirkosta jokapäiväiseen elämään. Olin uupunut unen puutteesta enkä lähtenyt kaupustelemaan pinssejä. Lahjoitin myöhemmin omaishoitajapäivän arpajaisiin lahjakortteja x12/hierontaa. Olin ollut ahkera kerääjä, olisin saanut tavaralahjoituksia hyvään tarkoitukseen, mutta arvanostajat puuttuivat.

Juhla-aamuna istuin päivystyksessä, nastahammas oli irronnut myöhään ja se piti hoitaa. Sekin oli opetustilanne minulle. Käskettiin mennä kaupungin hammashoitoon jälki- ja jatkohoitoon. Tilasin ajan ja odotin kaksi vuotta kutsua. Sitten kysyttiin, vieläkö haluan olla jonossa. Totta hitossa odotan ja sain ajan. Sinne paikkaan en mene toista kertaa.

Miksi kirjoitan näistä asioista? Tekstini ovat minut pelastaneet. Kirkon kanssa yhteistyö ei pelannut. Kristitty lähetti minut potilasjärjestöön. En ollut potilas, olin täysjärkinen, omaishoitajakokemusta vuodesta 1991. Seurakuntani on Suomen saksalainen srk. Liityin siihen välttyäkseni kirkon aiheuttamalta mielipahalta, kun mikään ei kelpaa. Sitäkin he vielä pahoittelevat ja minua loukkaa heidän lähestymiskirjeensä.

On minulla muutamia omaishoitajaystäviä, mutta yhdistyksiin en enää liity. Omaishoitaja on tukeasaava, muut eivät ole mittää. Siinä se poliittinen fläppi vai konekielinen tulkinta omaishoidosta.

Kaikella on aikansa auringon alla.

On ollut aika paisutella velkarahalla, nyt on aika pitää systeemiä pystyssä ja tulee aika purkaa näitä uskoteltuja unelmia. Tuusniemi on taaksejäänyttä elämää, mutta verkkolehti veti minut Keski-Karjalaan. Sama meno siellä aiheuttaa ongelmia, vaikka joillakin vielä riittää kannatusta uskotella toista. Minulle ei ole mitään uutta auringon alla.

Hauska 09/10

Kaikki joukolla jäätä särkemään, jos meidän ohjaaja jää saareen ja järvi jäätyy. Krusifiksi käännettynä löytyi huumoria lopputyölle, kun olin pikkuinen vielä.

- Luontoa, luontoa, kaikkialla luontoa! Ei tietokonetta, ei televisiota, olette aivan sekaisin

- En ymmärrä miksi ope haluaa että kirjoitamme tätä typerää runoa. Meillähän on kopiointikone!

- Eikö ole rasittavaa kun vanhempasi ovat niin aktiivisia?

- MMM, nehän sekoavat kun meillä on synttärit...(vanhempien pussihyppely)

- Missä Hannu on?
- Leikimme kotia ja Hannu tulee kotiin vasta viikonlopuksi.....

- Äiti saameko järjestää olohuonetta vähän hienommaksi kunnes vieraat tulevat?
- Tottakai, kullanmuruset.

- Kuulonsuojalaitteisto....(ankkalapsella kuonokoppa)

- Oletteko hänen vanhempansa? (kaupassa)
- Minä haluan
- Minä haluan
- Minä haluan 
- Äkkiä pois

- Älä ui liian kauas siellä virtaa ja on syvää.
- Okei äiti... (uiskentelua ammeessa)


- Kalle on ulkona leikkimässä, kuten myös Make ja Pena, mutta sinä istut jatkuvasti    sisällä.
- Kuten itse totesit ulkonahan on täyttä.

- Äiti
- Äiti
- Äiti
- Äiti
- Sinun pitää ajatella positiivisesti, kulta. Mitä tiheämmin  ne tulevat, sitä nopeammin tämä on ohi.


- Kulta, oletko juuri rasvannut pienokaisen? (Ote ankkalapsesta irtoaa)

- Saamarin ryhmäpaine. ( Rannalla pitääkö seurata muita veteen?)

Sijoittajien kummitusjuhlapäivä

Munkkiklubilla vietän pyhäinpäivää katsomalla Kuopion tuomiokirkosta pappisvihkimystä. Piispa Riekkinen saarnaa autuaista ja ei-autuaista. 
Taustameluna kuuluu ulkoa omasta pihasta hirveän imurin ääni. Sijoitusta on ruvennut koi syömään ja ruoste raiskaamaan. Pitää jyrsiä veden vaurioittamista seinistä pilallinen pois. 
On lähtökuumetta. Laukku pakattu oman elämän tarinalla sieltä 1941 sotakesästä lähtien. Silloin kuului tykkien jyrinä, nyt sijoittajien omaisuuden arvoa yritetään pelastaa hiljentymättä edes vainajienpäivän viettoon. Pistetään kurpitsanaamari päähän ja huudetaan kovaa korvanjuuressa: Böööööö!

Kartanokeitoksia

 Jopa kartanoille keksitään uutta tulevaisuutta. En ole perehtynyt Mukkulan kartanon historiaan, mutta olen siellä ollut oppimassa aromahierontaa, hautajaisissa ja kuunnellut runoja maratonilla. Ennen sitä ehdotin taistelua naisesta ratkaistavaksi kaksintaistelussa Mukkulan tammien alla. 

Kaikki on kuitenkin käytävä läpi pohjamutia myöten. Pitkänsaaren kunnanmökin asukas sanoi yhden pojankoltiaisen katoamisesta.

- Äskenhän se oli tässä kartanolla. 

Luontaistaloudessa asuvat ihmiset käyttivät pihapiiristä sanontaa olla kartanolla. Siihen aikaan kartanot kukoistivat, oli kartanonherroja, ryökkynöitä ja rouvia. Kaikkiin kartanon töihin oli ammattinsa osaavat tekijänsä. 

Nyt kartanoita pyörittävät sijoittajat. On onnenonkijoita, joita kaupunki uskoo ja kartanon tulevaisuutta pitää arvioida uudelleen.

Nelosten sivuilta luen, kuinka asioissa sisällä pyörivät ovat menettäneet kaiken toivonsa, kuinka kunnat selviävät velvoitteistaan. Omaishoitajana omassa syntymäkunnassani kävin läpi kunnallisen päätöksenteon. Hyökkäys on paras puolustus, siitä on Antikaisen Pekan ääneenlausuma uho. "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää." Isän kuoltua jätin heidät lyömään päätänsä karjalanmäntyyn. Tänä syksynä on enää yksi palaute lähetettäväksi kunnanjohtajalle, että saa tutustua johtamansa kunnan päätöksentekoon ja sijoittajille annettuun rahastusoikeuteen alkuperäisten asukkaiden, bisnesenkelien, omistusoikeudesta ja työntuloksesta. 

Maksoin juuri mummonmökillä olevasta lankapuhelinliittymästä perusmaksun. Sonera uhkaa sen purkaa pois. Minulla on visio, että vielä jonakin päivänä sitä tarvitsen. Mielikuvia paluusta Vihtaniemelle en ole vielä haudannut, olen varannut uusrikkaille kunnanmökkiläisille muukalaisten hautausmaan. He haluavat pitää siitä kiinni kynsin hampain. 
Onneksi se on kaukana, ettei vaikuta työympäristön fengshuihin. Hautausmaan läheisyys on epäedullinen ympäristö olla viihteellä ja vapaa-ajalla. Hautausmaaseuran kokoontuminen omaisten hautojen äärellä on toinen juttu. Silloin keskitysleiriltä selvinneet muistelevat niitä aikoja ja kuolleita ihmisiä.

Siivet

Aamun ajatus

 Jos ihminen ei joudu jyrkänteen partaalle, 

ei hänen selkäänsä kasva siipiä.

- Niko Kazantakis

Toistuvat elämän tilanteet päivisin alkavat tuottaa painajaisia yöllä. Viidestoista yö on ymmärrettävissä, mutta oma pelkoni oli sukua Notre Damen kellonsoittajalle. Keikuin usein korkealla rakenteissa ja olin putoamassa alas. 

Eräänä yönä keksin keinon kokeilla ja hyppäsin. Laskuvarjohypyssä liidellään vapaasti ilmassa, sitten vedetään varjo auki. Itse sain siivet selkään ja osasin lentää. Mikä parasta alhaalla järjestyi hyppykohta. Sanomalehti levitettiin maahan. Laskeuduin sanomalehden päälle siivet vedettynä sisään. 

Toinen vielä selkeämpi kohta tulla alas oli valkoinen risti punaisella hiirimatolla.

Likainen sukka lattialla viikkokausia kertoo uupumuksesta. En saattanut itseäni kiusaukseen järjestää parvekelasien pesua kuudennessa kerroksessa, jos vaikka tulisi halu kokeilla lentämistä. Olisihan voinut sattua onnettomuus ja siellä makaisi maassa uhkarohkea lentoharjoittelija. 

Lähtemisen tuloksena olen löytänyt siipeni, kun tiedän juureni. Minua ei listitä kuin maasta nostettua lanttua talvivarastoon. Asioilla on taipumus järjestyä ja nyt tiedän, mitä teen isona. Ilman eksymistä Otavaan vielä harhailisin autioita, kylmiä katuja päämäärättömästi. 

Herättäisin pahennusta kysyjien mielessä. Vieläkö teet työtä, vaikka olet eläkkeellä? Solisluun murtuma korjattaisi kuntoon, jos olisin nuori urheilija. Ja monta muuta asiaa kohdallani käsiteltäisi toisin, jos olisin nuortumassa. 

Päivääkään en vaihtaisi pois tullakseni nuoremmaksi. Naista on holhottu yli kaksikymmenvuotiaaksi Suomessakin. Meidän valtiovalta holhoaa edelleen, mutta nyt vanhana. Mikään ei loukkaa enempää kuin ihmisarvon mitätöiminen. Se kertookin oman heikkouden pönkittämisestä. 

Minä hetkessä nuoreksi nuorenin, tuskin vanha olen koskaan ollut. Näillä mennään kirkollisvaaleihin kyselemättä sukupuolisuuntautuneisuutta. Se on ajan ilmiö, kun ei vielä tiedetä, mitä tunteita paljastelun tarve meissä herättää. 

Työssäni tuli eteen tiukka paikka. Afatikko oli löytänyt sanat ja aloitekykynsä. Käyttäytyi omitusesti, mutta toimin koulutukseni mukaan. Aina peittelin peiton alle, hierottava iho jäi paljaaksi. Jos peitto lensi kaaressa pois, kohensin sen uudelleen ja jatkoin.

- En tule enää hierottavaksi, kun sinä olet hullu.

- Se on oma asiasi, tuletko vai et.

- Tulen vielä kuitenkin ensi viikolla.

Hän oli selvittänyt itselleen, mikä häntä vaivasi.

- Olen viikon miettinyt, kumpi meistä on hullu.

- No, kumpiko? 

- Minä niin haluaisin, mutta se onkin sairasta paljastelua.

- Et kai sinä säikyttele koulutyttöjä metsäteillä housut kintuissa?

- En, mutta ostin viinipullon ja lähdin yleiseen saunaan saunottajan kanssa sen tyhjentämään.

Sen jälkeen peitot saivat olla paikallaan. Hänestä tuli terve mies.

Vielä kun naisjuontaja löytäisi pimiän puolensa ja pukeutuisi säädyllisesti, voisin katsoa soidinmenoja tuntematta inhoa sairaasta paljastelusta. En uskonut näkemääni medusan geeniä lehmässä. Sama geeni ihmisessä tekee ihon läpinäkyväksi. 
Vai minäkö tässä olen sairas? Kysyn sitä konekielisenä käännöksenä sopivan otsikon alla. Kyllä tietokone on opettavainen jokapäiväisessä käytössä.

On edessäin uusi tie

Tie (La Strada) - Olavi Virta/

Aina sieltä lähdettiin vapaata vettä pitkin veneenkokan osoittaessa suuntaan, mihin milloinkin oli asiaa. Takaisin tullessa valintaa ei tarvinnut miettiä. Edessä oli kotimatka, Vihtaniemen viimeinen talvisavu. Niemenkärki oli virkistysaluetta ja lehmien laidunta.

On tullut uusi aika vuosisadan kallistuessa loppupuolelle. Kunta näki, että olimme saaneet elää liian leveästi. Vapaata liikkumista pitää rajoittaa tuomalla uusrikkaat kunnanmökkiläiset rannoille jakamaan elämää pellossa veräjät auki. Meiltä ne sulkeutuivat lopullisesti.

Mikä oli se huutavan ääni korvessa, joka vetosi elämän jatkamista oikeuden ratkaistavaksi: "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää", kuuluuko meidän ranta enää meille vai kunnan haalimille sijoittajille. Siinä sitä ihmetteli isäni aluksi, mutta kertoi sitten minulle. Pyysi ihmettelemään kanssaan ja kysymään, kuinka maa makaa. Hän varmasti koki muuttuneen tilanteen yhtä pakottavaksi kuin sotaan lähdön. Se ei jättänyt valinnan varaa. Oli lähdettävä. Vielä suuremmalla syyllä hän ihmetteli pakkomääräystä rauhan aikana. 

Julma jumala rahan voimalla oli saanut toteuttajansa pienissä kunnissa.  Minulle kerrottiin; mies tuli vuonolta, näyttäen huonolta siinä vinohelmaisessa villapaidassa, haudankaivajaksi. Avioitui sairaanhoitajan kanssa, jolla oli ollut haaveena päästä piispattareksi. Piispa valitsi toisin ja tarina kertautui uudelleen, kun silloinen pappismies saarnasi piispana kirkossa. Jokainen on mahdollinen ehdokas lemmenkippeitten naisten unelmien kohteena. 

Minulla ei ole kokemusta, onko kirkon sisällä sukupuolineutraaleja parisuhteita. Olisihan minun puruaivoille pähkäilemistä, jos pappisperheen molemmat puolisot olisivat samaa sukupuolta. Kumpi olisi herra kirkkoherra ja kumpi rouva kirkkoherra, vai olisiko presidentin vastaanotolla molemmat herrakirkkoherroja toinen virkansa puolesta kutsuttu, toinen avec.

Pysyäkseni asiassa tämä haudankaivaja keksi luvata lapsettomalle pariskunnalle vanhuuden hoidon ja huolenpidon, jos saisi kirkonkylän keskustasta vanhusten maat itselleen. KoiraPennanen meni halpaan, kun uskoi kuolleitten sielujen metsästäjää. Omaisuus siirtyi haudankaivajalle, vanhukset tarvitsivat hoitoa. Heidät siirrettiin laitokseen odottamaan kuolemaa. Olihan heillä eläkkeensä, jolla maksoivat saattohoitonsa. 
Siinä saneltiin Tuusniemelle toimintastrategia 1980 -luvulta lähtien. Kaikki halusivat hyötyä vanhojen ihmisten pahan päivän varalle säästämästä pesämunasta. 

Vanhempani olivat joutumassa tähän tilanteeseen, kun isäni soitti avuntarpeesta äidin halvaannuttua. Hautaustoimistosta käytiin monta kertaa päivässä vanhempieni luona. Hoivarinki oli vain suurentunut, kun maalta vanhukset tulivat kirkonkylään lähelle palveluja. Kunnanlääkäri, toinen vinohelmaisen T-paidan käyttäjä, ei katsonut hyvällä isääni, joka ei ollut höynäytettävissä. Näistä omistaan kiinnipitävistä tuli lakovariksiin verrattavia paluumuuttajia. Pysyisivät siellä entisillä elomaillaan ja kuolisivat maanhiljaisina jättäen perintönsä yhteiseksi hyväksi.

"Minä tulen" ja tulin ja näin ja sain tarpeekseni. Nyt tein pikavisiitin tietä pitkin. Tie oli kunnostettu valtion apurahalla, merkitty aurausviitoilla ja rantaan tehty kääntymispaikka sulan veden ajaksi. Ehkä siitä talvella jatkuu jäätä pitkin talvitie kirkonkylään. 
Itse ajattelen Juojärven veden vajoavan jättäen lomahuvilat tyhjän uoman reunalle. Olisihan siinä rotkolaaksoa ihmeteltäväksi, kun on niin paljon riitaa. On maailmassa tapahtunut suurempiakin ihmeitä, kun ei osata viljellä, varjella eikä elää sovussa toistemme kanssa tässä kauniissa maassa.

Ennakkosopimus kunnan kanssa

Tutkiessani vanhoja kirjoituksiani löysin oman selviytymisstrategian - sopimalla kunnan kanssa etukäteen, kuinka vanhempieni omaishoidosta kunta hyötyisi ja mikä olisi minun osuus vanhempieni kotona hoitamisesta vaihtoehtona laitoshoidolle.

- Hoitaisin vanhempani pyytämättä mitään korvausta tekemästäni työstä.

- Kunta saisi ottaa kaikki rahat, osakkeet ja lapsuuskodin maineen samalla periaatteella kuin lapsettomana kuolleen omaisuus joutuu valtiolle. Nyt olisi edunsaajana ollut kunta.

Tämä olisi ollut ennaltasovittava kuin Juudaksen lupaus Jeesukselle kavaltamisesta. Tästä kertoo viimeksi löydetty Juudaksen evankeliumi.

Monelta turhalta toimenpiteeltä olisin säästynyt. Olisin tullut kuitenkin ristiinnaulituksi muiden juuttaiden toimesta. Olihan siellä heitä pankista, postista, lääkäristä hautausurakoitsijoista lähtien. Heidän etuuttaan ja ajatusmalliaan loukkasin ja sotkin suuret suunnitelmat. Samaa pakkopullaa on syötetty senkin jälkeen soveltamalla lakia mieleisellään tavalla, vaikka asian ei luulisi kuuluvan kenellekään ulkopuoliselle.

Mutta eiköhän tämä tästä valkene minunkin kohdallani. Laukku on pakattu viimeistä lähipäivää varten ja yllättävät asiat ovat saaneet myönteisen käänteen. Menetin yöunet moisista ilmoituksista ja siksi olen koneella puolenyön jälkeen. 
Sydämelle ei ole hyväksi liian suuret murheet, mutta ei myöskään ilonaiheet. Tulihan kotitehtävät tehdyksi ja laukku pakatuksi. Vielä ilmoitus Miinalle ja tiedustelu, onko kursin lopetusaika tiedossa. Muuten viidestoista yö taas saapuu painajaisineen  enkä aamulla tiedä missä minä herään. Olisihan sekin vielä koettava, mutta toivottavasti tämän kerran kotona omassa sängyssä.

Kuolleenmeren kääröt

Eletty elämäni kertautuu aina uudelleen yhtymäkohdissa tähän päivään uutisista kuultuna. Todistusaineiston säilyminen on kohdallani ihme.

Taas kerran tavaramme olivat muuttokuormassa ilman määränpäätä seuraavasta kodista. Lasten kanssa hakeuduin tuttujen luokse, mihin lie (X) rastina ruudussa avioliitossa elävä mies hävinnyt. Vasta viikkojen perästä tiesin, missä tavarat olivat. 

Menin varovasti maanalaiseen tyhjältä näyttävään autotalliin. Siellä perimmäisessä nurkassa oli meidän koti paketeista purettuna. Otin mukaan välttämättömimmät tavarat ja poistuin ahdistuksen puristaessa rintaa. 

Katto oli saatava pään päälle ja lehti-ilmoituksella se löytyi. Asunnonvälittäjät ottivat välityspalkkioita antamalla osoitteita jo vuokrattuihin kohteisiin. Eikä asunnottomuus ole mihinkään hävinnyt. Sitä tuodaan esille viettämällä asunnottomien yötä.

Toinen uutena tullut esitys uutisissa oli pikakouluttaa vanhusten avuksi uusi matalapalkkainen hoivatyötä tekevien uusavuttomien ryhmä. Jos on oppinut itsestään pitämään huolta, osaa huolehtia avuntarvitsijoista tekemällä samaa, mitä itsellekin toivoisin tehtävän. 

Herättää vastusta koulutettujen sairaanhoitajien taholta.

Nyt on kyse työstä ja työn arvottamisesta. Se tulee esille koulutusrahastoa koskevassa laissa. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana tehty työ ei kerrytä työhistoriaa." Työtä on vain palkkatyö ja optioilla lahjottujen johtajien rahastus. Viimeksi törmäsin tähän lakiin suoritettuani kaksi ammattitutkintoa, joista nuoremmat kuittasivat porkkanastipendit. Minulle tarjottiin keppikeittoa, olihan ikä ja työhistoria ehdottomia esittelijän mukaan. Hän vetosi lakipykäliin, jotka viimeksi oli vahvistanut rauhanruhtinas ollessaan presidenttinä typerille suomalaisille.

Kukaan ei ole kysenalaistanut tuota lakia ja yhdenvertaisuutta lain edessä. Ylpeillään vain meidän osaamisella rauhantyössä, kun on saatu rauhan noopeli. Se ei ole minulta pois, saihan Äiti Teresa Nobel -palkinnon kuolevien hoidosta Kalkutan kadulla. Se antaa arvon minunkin tekemälle työlle maailmalla.

Palaan Kuolleenmeren kääröihin omista lähtökohdista. 

Kun vihdoin oli saatu seinät ympärille, tutkin tarkkaan olivatko kaikki tavarat tallella. Kirjoja oli käytetty maalialustoina ja töhritty. Vihkiraamattu oli poissa. Se hävisi sille tielleen. Olin surullinen, olihan siinä merkinnät perhetapahtumista. Tänä päivänä ja jo silloin iloitsin, kun kouluaikana alkanut kirjeenvaihto saksaksi oli tallessa siinä käsinpunotussa, vaaleansinisessä paperikotelossa. Minua ihan huimasi ne kirjeet ja talletin uudelleen laatikon pohjalle.

Saimme uuden kodin ja lähetin kirjeen Tonavan rannalle. Siitä se virisi uudelleen. (X) rasti ruudussa tuli mustankipeäksi, minulla ei saanut olla ketään uskottua. Hänellä vain velvollisuuksia sukuansa kohtaan. Nuo sukulaiset ottivat kirjekuorista postimerkit ja leikkasivat palan korttien nurkista lupaa kysymättä minulta. 

Vuoden voimautuminen valokuvien kautta on tuottanut tulosta. Eletty elämäni on järjestynyt yhdestä valokuvasta alkaen. Siitä seurasi elämäntarina, tunneperhe, selviäminen syöpälapsen ja pikkusiskon mummona. Omaishoito suuressa sisarusparvessa ja omat puoleni ovat vielä esittämättä ryhmälle. Vanhat albumit on päivitetty. Uutta on suuri leikekirja ja kellarista tuotu kirjenippu vielä työstämättä.

Viimeiselle sivulle kiinnitän kuitenkin palan Berliinin muuria ja ne kolme valokuvaa unohtumattomasta Suomesta ja nuoresta neidosta Jännevirran sillalla. Jokiristeily voi alkaa. Voimauttavan valokuvan menetelmät auttavat huostaanotettuja tyttöjä, mutta myös väärinymmärettyä 7 -kymppistä mummoa.

ELÄMÄ ON IHANAA, KUN SEN OIKEIN OIVALTAA.

Sitä ei vain voi suomeksi kirjoittaa, kun kirjurit ja tulkit tekevät konekielistä tekstiä. Minäkin sitä osasin, mutta käsittelen ja elän sen tunteella uudelleen.
Kuuntelen ulkoa kuuluvaa porausta kuudenteen kerrokseen kolmen summerin takana. Kerrostalon seinän vierestä on kaivettu auki monta metriä talon perustuksia. Kosteusvauriota sieltä korjataan. Uskomaton juttu sijoitusasuntojen omistajille.
Minulle vuokranmaksajana ei ole mitään uutta. Kaikki Suomessa tehdyt menestystarinat osoittautuvat kupliksi. Pitää viedä työt halvan työvoiman maihin. Sieltä tulee myrkyillä käsiteltyjä homehtuneita kenkiä ja huonekaluja. Suomalainen työ on kärsinyt arvonalennuksen, kun omistajien pitää saada voittoa. Kuinka kauan tämä kehitys voi jatkua?
Sanoudun tästä kaikesta irti ja teen pieniä tekoja suurella rakkaudella.

Kuninkaankivi

Pitäisi löytää prinsessallekin valtaistuin.Teimme lähtöä veneretkelle ja kävisimme katsomassa tikkojen kerrostaloa ja istuisimme jokainen vuorollaan Kuninkaankivellä.


Kahden koneen ja samalla kahden kielen loukussa kuvat vaihtoivat paikkaa. Kuninkaankiven M -vaakunalla on pitkät perinteet allianssista toiseen. Nyt Lahti valmistautuu kuninkaalliseen vastavierailuun. Meidän prinsessat tulivat kuvatuksi kruunun alla käydessään Ruotsissa. 

Valokuvat voin järjestellä mieleiselläni tavalla ja silti ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kaikki vanhat albumit ovat saaneet arvoisensa, paljon kertovat kuvat. Niiden järjestäminen on ollut yhtä voimauttavaa kuin 2000 muuttopäivän vaatima kaaoksen järjestäminen. Kolme päivää ja kolme yötä yhteen menoon tein työtä, muistelin 54 omaishoidon miestyövuotta. Joulupostimerkit löytyivät ja ovat olleet järjestyksessä. 
Nyt saman ovat kokeneet minulla olevat valokuvat.


Seuraava vaihe voi alkaa. Passauer Melodien vaatii jokilaivaristeilyn. Nyt minulla on siihen aikaa. Jos en olisi tarttunut hukkuvalle tarjottuun oljenkorteen, olisin Maija Mehiläisenä haaksirikkoutunut äärettömällä ulapalla. Kiitokset lisään niille, joille kiitokset kuuluvat, ensimmäisen vihkon sivulle Voi hyvin -kansiossa; Mauri Kunnaksen koiraveljesten kansikuvalla varustetussa 12 ruutuvihkosta.  On heitäkin ollut riittävä määrä. He ovat luvanneet antaa äänen minulle puhua. Nyt käytän äänioikeuttani. Jos en niin tekisi, on sanottu 'kivet huutaisivat'. Minun kivet kukkivat Juojärvellä lapsuuskodin uimarannassa.

Politiikka on vailla vain rahaa, rahaa ja rahaa. Minulle ei ole selvinnyt, mihinkä meidän rahaa tarvitaan vaaleissa ja budjeteissa. Sen selvitän paremman tekemisen puutteessa. Papin kymmenyksinä hautaansiunaamisesta tuotu lehmä ei jaksanut seisoa asennossa sidottuna puuhun. Se tempoili aikansa ja pappi huolestui: 
- Kas, kas, kun se nykii. 
Ennen toimituksen päättymistä solmu köydessä aukesi, lehmä vapautui kiinnisitomisesta ja otti jalat alleen. Papilla oli tiukat paikat kiirehtiä viimeistä aamenta. Ja lisäsi: 
- Nyt sen piru vei.
Sopii tähän päivään, kun odotan Levengoodia Ruotsista katsastamaan seuraavaa presidentiehdokkuuta. Johtajuus on meillä hukassa, ollaanhan asuttu liian kauan 'avoimessa yhteiskunnassa, suljetun yhteiskunnan säännöillä'.

Luomakunnan aamun allianssi

Aamu alkaa kohtauksella eräästä avioliitosta kauan sitten. Aurinko nousee Utsjoella klo 8.40 ja laskee klo 17.20 ensimmäisen ilmoituksen mukaan. Toinen ilmoitus laskuajasta 17.12. Sama tuo mihin aikaan, kun laskee vuorenvarmasti.

Perhe on yhteiskunnan perusta. Samalla alueella asuvat perheet muodostavat kunnan. Kunnat kuuluvat valtioon, jota me kutsumme Suomi-neidoksi muotonsa mukaan. Olen saanut päätökseen viimeiset sivut oman elämäntarinani selkärangaksi. Kirjoitustaidon hankkiminen on ollut vaativin taito, että saan itsestäni omannäköisen kuvan. Tunteet ovat minun omiani, yhteiskunta ravistelee inhorealismilla poliittisessa kentässä. Rakkaus ja politiikka ovat vastakkaiset voimaparit, joilta ei voi välttyä. Rakkaus on elämää ylläpitävä voima ja sen nujertamiseksi on jokaisella puolueella oma ohjelmansa tuhota elämää. Siinä julma jumala rahoineen on voitolla.

Kaikki poliitikot ovat siirtyneet maakunnista Uudellemaalle ääniä kalastelemaan. Kun on lähtenyt maan myyden, pellon heittäen, voi tehdä omia ratkaisujaan pysyäkseen pinnalla. Vieläkö rahalla valitaan 200 edustajaa meidän asioista päättämään? 

Minut on vedetty mukaan taistelutantereelle vallanvaihdosta lähtien 6.2.2000. Silloin oli isäni viimeinen elonpäivä ja valittiin ensimmäinen naispresidentti  ja uuden vuosituhannen Suomen presidentti. Silloin se ei minua heilauttanut, mutta sen jälkeen olen nostattanut hirmumyrskyn. Kotikunnassa jatkettiin samalla sapluunalla kuin 1900 -luvun alusta on eletty. Ydinperheen, kunnan ja valtion kanssa eläminen on ollut epäjärjestyksessä. 

Avaan koneelta pikkumökin ikkunan linkiksi.
(http://www.tedxhelsinki.fi/?page_id=127 Miina Savolainen vanha osoite.)
Kuinka nuorella Miina Savolaisella oli visio purkaa yhteiskunnan käyttämää valtaa, kun perheillä menee huonosti, tänä päivänä vielä huonommin yhä useammassa perheessä. 

 

Maailman ihanin tyttö

TEDx Helsinki II - Miina Savolainen - Voimauttava Valokuva/Katsoa Toisin

Omaishoitoasiassa uidessani vielä syvällä sain sätkyn eduskuntatalossa järjestetyssä luentotilaisuudessa. Siellä kuntaliiton lakimies ilmoitti iloisesti olevansa sosiaalihuollon asiakas. Hänen pieni tyttärensä oli kunnallisessa päiväkodissa. 
En voinut yhtyä hänen lakipykäliä sisältävään aiheeseensa, mitenkä sosiaalihuollon asiakkuus oli minua ja vanhempiani opettanut. Puiston penkiltä kuului urahdus susirajalta tulleen omaishoitajan esittäytyessä. "Ethän sinä ole sopiva omaishoitajaksi." Näin meidät jaettiin jyviin ja akanoihin omaishoitajina.

Onneksi olin uupunut ja järkyttynyt kuulemastani. Järkytyksen seurauksena olisin kantanut kaikki tuosta ajasta minulle annetut valitusosoitukset roviolle autotallin sementtilattialle ja polttanut ne poroksi. Uupumus oli kuitenkin suurempi kuin järkytys enkä jaksanut muuta kuin viedä roskat jätelaatikkoon. ONNEKSI, nyt näille päätöksille on käyttöä, kun osaan purkaa sairasta vallankäyttöä.


Kassavahti puhuu allianssista Saksan ja Ranskan puuhatessa yhteistä päätöstä, että ylivelkaantuneen Kreikan tapaus estetään tulevaisuudessa. Kassavahdin tietämys on yhtä suurta kuin kokemuksensa lapsiperheen arjesta kahden tyttären isänä. Hän osoitti suurta viisautta isyyslomallaan puuhailla omiaan afterski -tapahtumassa, kun valtion asioista päätetään ilman kassavahtia.
Yhtä suurta kokemuksen tuomaa viisautta saadaan lukea tohtori Lipottaren kirjallisesta tuotannosta yksinhuoltajana, eronneena naisena, eronneena miehenä ja mooseksen eläköitymisen jakajana. Näen vain muurissa poliittisen aukon, josta Lipotar kaavaili pelastuksen aukeavan suomibrändin kirkastajana.


Minun kokemukseni allianssista on Katujätkä -projekti, johon minut sotkettiin lähellä eläkkeelle jäämistä. Nuori koulutettu hieroja oli hakemassa paikkaansa yrittäjänä 10 vuoden jälkeen koulutuksen päättymisestä. Hän oli tehnyt sitä, mitä edunvalvoja oli kaavaillut minunkin osaksi 30 vuoden ammatinharjoittamisen jälkeen laillistettuna hierojana. Tekemällä oppii, vaikka tekisi virhepäätöksiä. Olen maksanut oppirahani, jotka politiikka on maksettavakseni määrännyt ulosoton uhalla.

Riksdagen 100 år

Sodan aikana syntynyt tyttö kävi läpi saman historian, minkä näin illalla plan -kummiksi kutsussa. Satsaa tyttöihin. Heidän kauttaan työ tuottaa hedelmää seuraavassa sukupolvessa.

Maalla oli tilaisuuksia harjoitella leikkien tulevia töitä, jos aikoo jatkaa elämää maalaisena. Kunnalliskoti saaressa oli maanviljelystä harjoittava yhteisö muonamiehineen ja työnjohtajineen. Asukkaita käytettiin työvoimana talon töihin. Ei tarvittu kesätyöharjoittelijoita kuolevien ja sairaiden hoitajina.

Siksi hakeuduin  Ruotsiin kesätöihin. Sitä ennen kesälomalla toimitin pieniä askareita kotona. Joka päivä tiskattiin ja kuivattiin astiat, siivottiin, ripsuttiin lehmät lypsyrauhan säilyttämiseksi. Eno tarvitsi lapsenlikkaa heinäpellolle. Myöhemmin kitkemään ja harventamaan turnipsipeltoja ruokapalkalla. Mansikanpoiminta kesällä oli ensimmäinen palkallinen kesätyö. Siitäkin muistan antaneeni osan emäntäkoulussa olevalle sisarelle taskurahoiksi. 

Muiden paidoiksi on aina pellava kasvanut, minä sen vain kitkin. Elin jo 19. kesää, kun lähdin Ruotsiin. Siitä on mukavat muistot omasta näkökulmasta. Kirkon diakonissan paimenkirje oletti asioden olleen toisin. Olin jo kotona, kun isäni sai kirjeen Sisarelta. Seikkaperäisesti hän vuodatti epäilyksensä, että olin ollut huoraamassa Ruotsissa ja vielä jatkanut sitä Jyväskylässä kotimatkalla. 

Isähän otti todesta. Olin tuottanut häpeää ja hän aikoi hukuttautua keskellä salmea kaukana kotirannasta. 

Millä sitä puolustautuu, kun kirkon opetuksen saanut saarnaa?

Tähän ikään kaikkeen elämään vaikuttaa sukupuolivietti. Jopa isäni totesi tuloksettoman syöpäjälkitarkastuksen jälkeen lääkärin asenteen vanhaan potilaaseen. Pitkään pyydeltyäni lääkärissä käynnin tulosta isäni sai vaikerrettua: "Mitä se vastanainut lääkäri välittää vanhan ukon syövästä." Lohdutin isää sanoen: "Lääkärin naimiset eivät kuulu isän syöpään. Tulen mukaan seuraavan kerran."

Jos kunta, Tuusniemi, olisi homo, voisin seurustella kaikkien kanssa kuin Levengood Suomesta. Hän voisi tulla paikkaamaan seuraavan presidentin puutteen ja korvata lesbon Suomi-neidon vaikka kuninkaana. Naisena olen joutunut lesbon ahdistelemaksi, enkä tiedä mitään sen katalampaa, kuin selkäpiitä karsivan inhon lesbon vanhanpiian katseessa.

Palaan päiväjärjestykseen Isä Camillon ja Äiti Teresan kirjeenvaihdon päivittämisellä. Meillä on sukupuolineutraali hallituskriisi menossa ja tulossa. Naimiset eivät kuulu päivän politiikkaan. Siitä pitää maikkari ja roskaposti huolen eikä siihen tarvita rikollisella velkavaalirahalla valittuja kansanedustajia. Otetaan sanasta miestä ja sarvesta härkää. Eduskunta on väärä paikka selvitellä omia raha- ja ihmissuhdesotkuja. Tai piru meidät perii.

Päästä meidät pahasta

Herään aamulla nousutahteihin, joista kuulin jotakin kehäkukista kappaleen nimessä järkevästi suomennettuna. Se sopii minulle tähän päivään. Chileläisiä nostetaan maan pinnalle kaivoksesta yksitellen pelastuskapselissa porattua tunnelia pitkin.

En katso livenä, kun itselläkin on pelastusoperaatio käynnissä. Sitä on kestänyt vuoden ajan lähes 70 vuotta eletystä elämästä.

Kaikki loksahtaa kohdalleen.
Ei ole kanavauudistus menossa. 

On vain ilmoitus millä hinnalla haja-asutusalueiden ihmiset pääsevät laajakaistayhteyksistä nauttimaan. 

Toiseksi käytiin välikysymyskeskustelu, kumotaanko jätevesilaki ja laaditaan uusi. Sen näkee perjantaina. 

Kolmanneksi katsoin homoillan. Otin sieltä itselleni ohjaajan ajatuksen kansanedustajan mielipiteestä homoihin. Ohjaaja ei tarvinnut kansanedustajan hyväksyntää homoudelleen. Siinä on minunkin elämänohje. En kerjää hyväksyntää olemassaololleni keneltäkään. Elämälle kiitos sain siltä paljon!

Jos kunta, Tuusniemi, olisi homo ja valtio, Suomi-neito, lesbo, minulla ei olisi ollut mitään hätää.

1. Olisin saanut istua Koivuharjun kamarissa alakoulussa tytön vieressä.
2. Olisin saanut käydä oppikoulua ulkokuntalaisena rehtorin  taluttelematta korvasta kansliaan. Olinhan syntyperältäni torpparin jälkeläisen tyttö. Se on yhtä vaikeata kieltää kuin sukupuolineutraali yhdessäasuminen Kelan tädille.
3. Minusta olisi tullut käsityönopettaja jäämättä vanhaksipiiaksi.
4. Sairaanhoitajakoulun testin ilmoittamiseen olisi riittänyt hylkäämiseen johtaneet syyt, vetelemättä ikää, 29 v, myöhäsyntyisenä hankkia ammattia itselleni vähemmällä v**********ella.
5. Olisin voinut käyttää valkolakkia vapputorilla seurauksitta. Naisvaltaisella työpaikalla ei enää puhuttu minulle. Mallimestari puhutteli alentuvasti Maire-maisteri.
6. Olisin saanut olla laillistettu hieroja edunvalvoja/kansanedustajan leimaamatta katuhuoraksi.
7. Olisin saanut olla omaishoitaja neljännen ukkaasin velvoittamalla tavalla kunnioittaen isääni ja äitiäni.
8. Olisin saanut olla punkinpurema tulehtuneine polvineni leimaamatta minua kuluneeksi, vanhaksi akaksi, joka lähetetään psykiatriseen hoitoon.
9. Olisin saanut olla työstä ja unen puutteesta uupunut. Mutta en sairas enkä työvoimatoimistolle päänvaiva, kun halusin jatkaa työtäni eläkeikään asti.
10. Olisin saanut hankkia verkkokirjoitustaidon vähettelemättä: Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? Mehän järjestämme verkkokirjoituskurssin akateemisille. Omaishoitajissa ei ole akateemisia, he hoitavat eläkevirkaansa  ja äidit hoidetaan laitoksissa Kelan antamilla ohjeilla.
11. Olisin voinut saada suoritetuista tutkinnoistani stipendit, mutta ikä ja työhistoria ovat ehdottomat. Vahvistaa rauhanruhtinas aikanaan koulutusrahastoa koskevassa laissa.
12. Olisin päässyt eläkkeelle lainmuutoksella ostamatta itselleni arvonimeä, VARHENNETTU VANHUS, osamaksulla kuolemaan asti.
13. Olisin saanut kuulua yhdistyksiin ja seurakuntaan sovittuja pelisääntöjä noudattaen. Minut on heitetty ulos ja erotettu kirkosta.
14. Olisin saanut tehdä sukupolvenvaihdoksen lapsuuskodissa jatkajana ilman manausta oikeuteen: "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää", kenelle lapsuuskodin uimaranta kuuluu.

Sirkka Hämäläinen kieltää: Minun veskaani ei kosketa.

Minulle annetaan joka päätöksestä valitusmahdollisuus eteenpäin.

En valita, kun minusta tehdään maksumies lahjotuille päätöksentekijöille tilatusta päätöksestä.

Kaikki alkoi eilen, kun löysin postimerkin "Eduskunta 100 vuotta", sitten tuli päivän ajankohtaiset ohjelmat välikysymyksineen ja jääviystutkimuksineen. Aamun nousutahtien musiikkiesitys; Lanier: Mark how the blushful morn.
Etsin sen suomalaista nimeä, jonka radiokuuluttaja mainitsi. En löytänyt ohjelmatiedostoista. Kääntämällä kaikki haut ylösalaisin löysin konekielisen käännöksen. Samaa luokkaa kuin oma kielitaito, (profiilin tähtimerkki rapu, konekielellä syöpä).

Merkitse miten blushful aamuna

Merkitse kuinka blushful aamun turhaan

Tuomioistumet rakkaus kehäkukka

Kanssa huokaisten punastua ja itki sade,

Silti hän kieltäytyy kehittyä.

Mutta kun  planeetta päivä.

Lähestyy hänen pow'rful ray,

Sitten hän levitteet, niin hän saa.

Hänen lämpimämpi palkit tulee hänen neitsyt lehtiä,

Joten may'st sinä viihtyvät rakkaus, ihastunut poika.

Jos äänetön kyyneleet ja huokaa löytää

Sinun suru, sinä koskaan sinun nauttia

Vain palkka rohkea rakastaja.

Mutta kun liikkuvilla aksentti sinä

Sinun jatkuvasti mielessä ja palvelun lupaus,

Sinun Celia saavat ne hurmaa

Avoimet korva, ja taittamista aseita.

Postiluukku kolahtaa. Mainosten lisäksi Signora saa kortin Italiasta: "Kiitos ihanasta kortista, olin ihan otettu!"  ja käsinkirjoitettua tekstiä Leenalta. Tunnen kaksi Leenaa, joista kauemmin tuntemani palaa mieleen, tekihän hän lähtöä ulkomaille. En ollut lähettänyt hänelle postia vuosiin. Epäilen muistamattomuuttani, jos sittenkin kauan sitten ja nyt hän kiittää.

Tätä kirjoittaessani lähettäjä selviää, ihana Leena,  valittuni kuvauspariksi Voimauttavan valokuvan kurssilla. Jotenkin vain katseemme kohtasivat ja kysyin,  tulisiko hän minun parikseni. Hän suostui. 
Olisin suonut hänelle taitavan kuvaajan, olihan minulle järjestelmäkameran käyttö ihan uutta. Pakkasta lähes 30 astetta, upottava lumi ja pimenevä päivä. Hän jaksoi valaa minuun uskoa, mehän onnistuimme. 

Yhden lähipäivän olin kotisairaalassa antibioottitiputuksessa. Silloinkin hän muisti teebreikillä. Viimeinen kuvauspäivä on takana ja saimme kolmannen kuvaajan. Sen aurinkoisen päivän muistan valona hopeoidulla tuulimyllyn seinähirrellä.

Odotan tuloksia kuvaussessiosta ja valmistaudun kurssin päätöspäivään tekemällä kotitehtävät.

Se on ollut minun pelastusputkeni herätä pitkästä parantavasta unesta. Tunnelin päässä on valoa. Elämä kantaa politiikan rakentamien esteiden yli. Sen tarkoitus ei olekaan huolehtia meidän selviämisestä. On kyse omasta rahallisesta hyödystä ja meidän riman korottamisesta tai alentamisesta +/- 0, niin vähällä meidän pitää selvitä heteroiden maailmassa. Rima niin korkealle, ettei ponnistusvoima eikä raharesurssit riitä. Poliitikko kehuu: Minulla on, mistähän saataisi sullekin? Alennetaan rimaa, että ei mahdu edes ryömimällä alitse.

Työpaikalla saisin olla rauhassa, jos kaverina on homo. Hän ei ole minusta naisena kiinnostunut. Pyytämäni tietoimitus muistutti joukkoraiskauskohtausta, kuusi julkeaa ukkoa pöllytti minua naisparkaa läpihuutojuttuna. Kun työt näkee, niin tekijät tuntee. Olen kiertänyt heidät kaukaa enkä palaa rikospaikoille.

Onko kyse meidän äidinkielen rakenteista, kun on tutustuttu saksankielen maskuliini-, feminiini- ja neutrisukuihin. Emme halua olla miehisiä tai naisellisia, vaan useat haluavat olla sukupuolineutraaleja. 
Marja-Liisalle urheilupomot tekivät hivelytestin, voidakseen todeta Marja-Liisan naishiihtäjäksi synnytettyään lapsensa.

Kaiken pahan alku ja juuri on urheilussa ja dopingissa. Otan omat hormoonit kalanmaksaöljypullosta. D on enemmän hormooni kuin vitamiini, ja aurinkokin sen tietää. Minulla olisi Kyrölle tehtävä, jos ei ole tuomittu toimitsijakieltoon loppuelämäksi.
"Parempi on naida kuin palaa", mutta lapset ovat syyttömiä pappienkin himojen ja halujen kohteena. Sitä ei paavin anteeksipyynnöllä soviteta. 
Vai olisiko se pahan alku pirun lukemassa mustassa raamatussa?