Maamme

Kypron prinsessa, laps' Suomen, on tämän itsenäisyyspäivän musiikkituttavuus. Häntä ei näy linnan juhlissa eikä kukaan pääse kurkistelemaan pukuvalintaa. Hänen kuvatuin asunsa peittää jalat, kummankin erikseen; stay up sukat, toinen valahtanut nilkkohin ja korkokengät. 

Uskonnollisesta hapatuksesta seuraa, että nainen on nainen ja aina sellainen. Tarja seurasi illalla tyttärensä ohjaaman voimisteluryhmän esitystä. Itsekin olin kutsuttu katsomaan tanssiryhmän jouluesitystä. Edustava ryhmä osallistuu viikon kuluttua tanssikilpailuun. Tanssit tahtien kanssa korvaan riikinkukon ja strutsin tanssiesityksellä. Paras voittaa ja saa jatkaa sukua. On ihan omat höyhenet ja luonto huolehtii sulkasadon kautta uuden soidinpuvun.

Maa kertoo enemmän historiastaan kuin ihmiset. Siksi minua ei hetkauta, mihinkä itsekukin juhlija on kääriytynyt. Linnan juhlat muistuttavat jostakin massaesityksestä, missä jokaisella on oma roolinsa. Halukkaita juhlijoita olisi pilvin pimein, mutta 6.12. päivämäärällä on juhlittava sisällä. Kutsuvierasjoukkoa on rajoitettava, ettei seinät repeä. Voisihan tapahtuma olla Karibian risteilyllä kaksi viikkoa. Me tavalliset muistaisimme maamme itsenäisyyttä niiden todellisten menetysten kautta.

Olen osallistunut juhlajumalanpalvelukseen, sytyttänyt kynttilöitä sankarihaudoille ja hankkinut nimellisen muistolaatan vangitulle ja nälkään tapetulle sedälleni. Ei saanut nimellistä hautapaikkaa ja vakaumuksensa puolesta mestattuja on vasta tällä vuosituhannella hyväksytty siunattuun maahan. 

Viimeinen jälkinäytös oli sotaan osallistuneen isäni kotona hoitaminen. Valkoiset veteraanit pitivät juhliansa, kävivät kuntoutuksissa ja lupasivat havuseppeleen kuoltua haudalle.

- Ehtiihän tuon sittenkin, totesi isäni liikuttuneena lupauksesta.

- Pitäisikö se minun vielä pyytää ja näin osoittaa arvostusta lupaajia kohtaan.

En pyytänyt, minusta se oli halveksuttava lupaus. Melkein vetää vertoja kylkiäiselle puhelintyrkytyksen syöttinä.

Tanssitytön hiukset kiharrettiin ja tekoripset kiinnitettiin esitystä varten. Kasteli hiukset heti kotiin tultuaan, kun tunsi olonsa lammasmaiseksi. Niin Tyynekin permanentin jälkeen pässinsäkkyröissä. 
Mosse retuutti rusakon nahkaa juostuaan kotiin metsäretkeltä. Ilves oli aterioinut jänispaistilla, Mosselle jäi vain onneatuottavat jäniksenkäpälät, joista toinen hävisi löytäjän makupalaksi. En ehtinyt pelastaa itselleni. Vaalityöhön olisi toisillekin käpälille käyttöä.

Tunnetilat jokaisella omansa Suomi-neidon 93. syntymäpäivänä.