Innostuksen hulluus on mielestäni parempaa kuin viisauden välinpitämättömyys (Anatole France).
Tämän lainatun aamun ajatuksen viesti on ollut minussa piilevänä elämäni ensimmäiset 50 vuotta. En ollut koskaan arvostellut vanhempieni ratkaisuja "ollako vai eikö olla" -tyyliin. He aina toimivat sen mukaan, mitä missäkin elämänvaiheessa tuli eteen. Me kaikki lapset, 6 tyttöä ja 2 poikaa, saimme kuitenkin samat elämän eväät, riippuen siitä, mitkä geenit olivat meissä vahvoja.
Ihmettelin tyttärelleni meidän erilaisia päämääriä vanhempieni tarvitessa apua. Hän järjesti meidät eteensä riviin. Minä, hänen äitinsä, olin rivin toisessa päässä ja jollekin jäi rivin toinen pää. Kaikissa meissä hän näki heikkoutemme ja vahvuutemme. Lopullinen tarkoitus on selvinnyt, kun kulutusluotto on maksettu loppuun. Tyttäreni ovat itse pitäneet huolta omista asioistaan. Minulle on jäänyt mummon rooli perinteen siirtäjänä lapsenlapsille. Viisaat välinpitämättömyydessään ovat antaneet ohjeita saadakseen etua itselleen.
Kaikella on ollut tarkoituksensa henkilökohtaisesti, jopa WTC-tornien sortumisella. Esittelihän tunisialainen nuori mies minut äidikseen Amerikasta, kun turistit olivat saudien rakentamista lomakohteista hävinneet. Tästä näen, etteivät ihmiset pelkää toisiaan, jos he eivät julistaudu julkisesti sotaisiksi vihollisiksi.
Itämaan tietäjät eivät palanneet kuninkaalle kertomaan, mistä löysivät vastasyntyneen. Saman uskon tapahtuvan tänä päivänä. Kell' onni on, se onnen kätkeköön. Ei pidä kertoa surujaan iloksi eikä ilojaan suruksi kateellisille, viisaille välinpitämättömille. Tämä on politiikkaa, kuinka maaseutua ruvettiin autioittamaan ennen EU:ta. Nyt se on jo elinkelpoisten tilojen ja tuotantoeläinten kohdalla.
Pyydetyn kirjoituksen lähettäminen Joulu-lehteen ei tule koskaan julkaistuksi, koska sen sisältö poikkeaa lehdentoimittajan näkökannasta. En ole punainen enkä valkoinen polittisesti, olen ferrarinpunainen. Hyydyin kuin Kimi Räikkönen lähtöruutuun uudessa tallissa ja itse istuessani tietokoneen ääreen ilman verkkokirjoitustaitoa. Kuinka kävi Kimin linnanjuhlissa. Hän ei saanut olla kutsuttuna vieraana, vaan jotkut pyysivät nimikirjoituksia. Siinä on kirousta kerrakseen.
Itselläni miellyttävä muisto viikonlopusta parantajapapin vieraillessa Suomessa. Hän antoi meille luvan koskettaa toista. Istui itse lepäämään. Mikä minua veti hänen luoksensa. Hän otti silmälasit pois päästä ja minä toteutin hänelle sen, mitä hän oli opettanut meitä tekemään toisillemme. Lääkäripula on totta. Mutta kuinka voi tehdä työtänsä, jos palkanmaksaja määrää työtahdin. Tähän hullunmyllyyn en ole lähtenyt mukaan. Se sopii pikasuutarille, pikapanolle ja kaikille pikajuoksijoille. Turhan saa pyytämättä, jos olemme vain nimmarinkirjoittajia aikamme. Aika tekee tehtävänsä. Olin 5-kymppinen aikuinen ottaessani vastuun, sisarukset olivat ajatuksiltaan vielä uhmaikäisiä ja kymmenessä vuodessa jo dementiaoireisia. Eivät tunnista minua sisarekseen, vaan olen pesänryöstäjä, vaikka saivat velattomat osuudet pesästä, josta oli tullut miljonääri-isän perintö. Minulle omaishoitajana 54 miestyövuotta. Mieletöntä matematiikkaa, viisaat välinpitämättömät lainlaatijat.
Metsänhoitajan arvosana metsänhoidosta: Höh. Joulupossun kiitokset Veikon puheopetuksesta ja kesän yli kasvattamisesta: Nöf, nöf. Näillä arvosanoilla possu on kinkkuna halpamyynnissä. Itse uudessa leirissä, jossa puhutaan käsin, jos ei ymmärretä kieltä. Suuri joukko äänestää jaloillaan asioidensa puolesta. Isä Juntunen on tuotteeni oppi-isä, vaikka nuori lääkärihieroja yritti vallankaappausta. Suoritti ruumiinavauksen, josta totesin: Sinun jäljeltä en kehtaisi kotia mennä. Yhdistyksen budjetin loppusummaa vertasit kuukausipalkkaasi. Huomautin, että emme olleet sitä varten koolla. Kaiken huippu oli stipendimatka Englantiin. Tultuasi sieltä kerroit pudonneesi pois koulutuksesta. Syy oli kuitenkin ennen lähtöä alkunsa saaneessa koti-ikävässä. Kerran vielä pääsit näyttämään tyhmyytesi Terveysmessujen luennoitsijana. Käytin puheenvuoron hieronnan puolesta. Johon vastasit: Sinähän kehut itseäsi. Se oli spontaani esitys omalta puoleltani, joka oli nappiin osunut ilman koulutuksen tuomaa tietämystä.
Livenä sama. Olen messuilla ulkomailla. Haluan lyhyessä ajassa tehdä tuotteeni tunnetuksi. Kerron, kuka olen ja mistä minut tavoittaa. Se oli yrittäjäkoulutuksen antama opetus. Suutarit pysykööt lestissään, pitää paikkansa vielä tänään. Fysioterapian liikehoito-osuudesta on tullut kuin laihialaista ryhmäseksiä: Halataan peilin edessä. Sitä tukee kelakorvaus vuodessa 3 kertaa 15 käynninsarjana. Ollaan poissa vain joulu- ja juhannusviikko. Olen tehnyt huonoa työtä, jos kolmannen kerran jälkeen et tunne saaneesi mitään apua. Silloin ohjaan sinut jo aivopesupuolelle, missä toiset kertovat, mikä sinua vaivaa ja millä lääkityksellä pysyt nahoissasi, jos pysyt. Valinta on sinun. Siitä kertoo mielenterveyshoidon tarpeen lisääntyminen melkein vauvasta vaariin. Mihin ovat vanhemmat ja aikuiset lapset kadonneet? Missä, missä kukat on sodan jälkeen? Rauhan aikana eduskunta on otanta ongelmaisista ihmisistä. He hoitavat meidän asioiden hoidon kustannuksella omia ongelmiaan, joista saadaan lukea päivänlehdistä ja kuulla uutisista syytteisiin johtaneista töppäyksistä. Minä kun luulin, että voin lähteä ehdokkaaksi esimerkillisenä ihmisenä hoitaessani omat asiat hyvin, jotta minulle voi uskoa yhteisten asioiden hoidon.
Julistetaan maansuru rattiin nukahtajille, ei kuolleille ja avioerojen jälkeen laihtuneille ja kuihtuneille. Suruliputusta neljä vuotta kerrallaan. Tästä vehtaamisesta ei Jumalakaan tykkää, kun kirkko toppuutteli leskeksi jäänyttä vanhaa naista makaamaan leskensänkyä riittävän pitkään. Poikkesi kuitenkin sulhonsa puolelle odottaessaan vihkilupaa. Pääsivät vanhustentalossa yhdessä asumaan vihkimisen jälkeen. Kansanedustajat laulavat itkuvirsiä itkijänaisina, ulina ylittää uutiskynnyksen. Tämäkö on sitä luvattua itkua ja hammastenkiristystä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti