"Björkarna där hemma", "Kotirannan koivut" eilen ja "Siell on kauan jo kukkineet omenapuut" tänään aamusoitossa viiltää minua kuin koepalanotto. Sen kanssa on tultava toimeen, sehän on ollutta ja mennyttä. Luopuminen ei ole helppoa, kun hakataan irti pala palalta.Sanoisin niitä hoitovirheiksi. Menin lääkäriin hyvässä uskossa saamaan hoitoa. Ulos tulin kuitenkin myöhemmin oireilevien hoitovirheiden kanssa tietämättäni. Olinko minä koekappale, jota voi hoitaa huolimattomasti.
Hampaasta se alkoi ja koko purukalusto on sairastunut. Olisin voinut hakeutua poppamiehen olkimajaan kysymään, mikä minulle on tullut. Taikoja tekemällä hän olisi katsonut, mihin suuntaan minun pitäisi jatkaa. Lääkärit ovat heikkoja ottaessaan lääkefirmojen lahjuksia, kun lupautuvat käyttämään tiettyjä merkkejä.
Liike-elämässä ja politiikassa ollaan lahjusten varassa. Pieni ihminen hankkii niukan toimeentulonsa omalla työllään eikä lankea helppoihin ratkaisuihin saadakseen itselleen etuutta. On syöty 'hyvän ja pahan tiedon puusta' ja lopputulos on sama kuin Eedenin puutarhassa. Ensimmäiset ihmiset huomasivat olevansa alasti. Tämä sama alastomuus on meille arvoitus ja kiusaukset ovat suuremmat paljastaa koko komeutensa kaikkien katsottavaksi. Siinä meille syntiinlankeemuskertomusta sovitettuna tähän aikaan, kun raha eikä tieto kasva puussa. Kaikki on opittava kantapään kautta kirjaviisaidenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti