Innovaatiouute

Kaukomatkaajat ovat superbakteerin kantajia. Superbakteeriin ei antibiootit pure. Tällaisen bakteerin voi saada niiltä jalansijoilta, johon on sattunut syntymään. Mikä muutti punkin sairastuttavaksi hämähäkiksi. Ehkä sen kiinnostavuus kirkollisena kirkkoveneenä. Punkki ei kudo verkkoja, se poraa imukärsänsä ihon läpi. Ottaa mitä tarvitsee lisääntyäkseen ja poistuu vähin äänin huomaamatta. Antaisiko sen olla paikallaan ja välttyisi ikävältä borrelialta, jos sitä ei poista väkisin.

Nyt olen sairastunut uuteen tulehdustilaan, jonka parantumista odotan syötyäni antibioottikuurin loppuun. Kipuun olen joutunut ottamaan varalta ostamaani lääkettä, johon saattaa syntyä riippuvuus. Olen huono sietämään kovaa kipua ja siksi ennaltaehkäisystä tiedän jotakin. Kilvoittelen kiusaukseen joutumasta virtuaalisesti varaamalla ruoskat ovenpieleen ja vahvana lähden ulos kadulle. Siellä vaanii monta vaaraa näin vaalien edellä.

Joku kalastelee ääniä, joku katselee alaikäisiä tyttöjä ja poikia. Joku on tälläytynyt ihan vartavasten korkokenkiin ja stay-up'pien lisäksi sukkanauhoihin tullakseen huomatuksi. Osat ovatkin näytelmässä toisin päin. Vallitsee kysynnän- ja tarjonnanlaki.

Jollakin on liikaa rahaa ja tarjoaa sitä vastapalvelusta. Kirkon päämies valitsi "luopumattomista levyistään" puolen tunnin onni vain. Se kertoo ajan tyhjiöstä, johon tarjotaan lääkettä. Nyt jokainen saa maistaa omaa lääkettään, tahtoipa sitä tai ei. Siihen ei enää antibiootit auta.

Markkinoille on tullut innovaatiouutetta. Siltä odotetaan paljon taloudellisesti ja tehokkaasti. Suuruudenhulluus on ollut huipussaan. Toinen ääripää on kuihtua kukonsilmäksi.

Tämän päivän pintamuotia katsoessani palaan lasten pituuskasvuun. Kun potkuhousut kävivät liian pieniksi, katkaisin sukkaosan pois. Nyt naiset ovat kasvaneet täyteen pituuteensa ja potkuhousut ovat nousseet polven alapuolelle. Katson edustajiemme pukeutumista ja vertaan heidän ajatuksiaan potkuhousuista ulos kasvaneiden ajatuksiin. Sitä sanotaan poliittiseksi paketiksi puolueiden mukaan.

Superbakteeri on katkaissut häntänsä erottuakseen siittiöistä. Mitään muuta siitä emme tiedäkään. Emme enää osaa syödä elääksemme, vaan elämme syödäksemme kaikkea roskaruokaa, josta puuttuvat vitaali- ja hivenaineet. EU haluaa tässä suhteessa muuttaa ruokakulttuuriamme. Ylimääräinen ruoka on heitettävä pois. Sitä ei saa antaa edes sioille, vaikka olisi kuinka lempipossu tai raittiuslupauksen tehnyt Possuressu.

Yhteiskunnassa vallitsee turhautuminen ja puutostila. Jos elämänhalu on voimakkaampi kuin kuolemanvietti, odottaa pitkäikäisiä elämänhaluisia nahkiaisten tapposuolaus. Sitä varten varaudutaan uuteen rokotusohjelmaan. Piikki tehdään haluttavaksi, kun kaikille sitä ei anneta. Joutuu itse ostamaan ja tekemään ulkomaanmatkan saadakseen sen halvemmalla kuin kotimaassa. Turhuuden markkinoilta on pitkä matka mahdollisuuksien torille.

Kuolee kuin kärppä

Lääkäriluennolta palattuaan hän toisti ääneen tuon mieleen jääneen vertauksen. En tiedä, mitä yhteyttä on ihmisen ja kärpän kuolinkohtauksella. Auton alle jäänyt siili oikaisi itsensä ja luulin sen toipuvan kolhuista. Sehän on kuollut, sanoi hän, jolla oli kokemuksia eläinten kuolemantuottamuksista ja luonnollisista kuolemista.

Tänää pohdin omaa sairauskertomustani, hyvää ja pahaa tarkoittavien lääkäreiden sanomisia. Tiedän oman linjani lääkityksestä oireita parantavina ja vastalahjaksi saatuina sivuvaikutuksina. Suurempi vaiva saa unohtamaan pienemmän. On ollut parantajalääkäreitä. He ovat tienneet, mitä ovat tehneet. Yleislääkärin ei olekaan tarkoitus parantaa, vaan saada potilas maksavaksi lääkkeiden suurkuluttajaksi.

Borreliaan ei ole hoitoa. Jos se aiheutti tulehduksen ja muutokset polvissa, ei tekonivelet olisi poistaneet minusta borreliaa. Silloin olisi neurologisia oireita kärsivän lääkärin päänvaihto pitänyt auttaa. Nuorelta lääkäriltä meni työkyky ja nyt hän on kuollut.

Lääkäri sanoi käyttävänsä leikkauksessa huonoista vaihtoehdoista parasta ja se tuotti tuloksen. Tästä pääsen suoraan demokratiaan. Paras huonoista hallitsemistavoista on demokratia.
- Demokratia on vapaiden ihmisten yhteinen tapa päättää asioista.
- Demokratiassa ihmiset hallitsevat itse itseään.
Populismia käyttää kaikki puolueet, ovat sokeita tai kuuroja kaikelle omalle poliittiselle pulputukselle tarjotessaan nopeita ja halpoja ratkaisuja yhteiskunnan polttaviin ongelmiin.

Oikeudenmukaisuus vaatii omaisuuden suojan, turvan väkivaltaa ja hengen riistoa vastaan ja reilun oikeudenkäynnin kaikille. Jos näin tapahtuisi, meitä ryöstettyjä, raiskattuja ja häpäistyjä ei olisi olemassa. Ei olisi valittajia eikä tarvitsisi odotella vuosikausia päätöksiä tehtyyn valitukseen. Millä Hyssälä lisää vauhtia Kela-etuuksien käsittelyssä, kun kyse on vain sanamuodosta? Valitus joutuu seuraavalle kierrokselle ja päätöksestä en tule hullua hurskaammaksi.

Ihmisiä on kolmea tyyppiä sen mukaan, millainen sielu tai mielenlaatu heillä on.
Joitakin hallitsee järki eli pää. Toisia rohkeus ja into eli sydän. Kolmansia hallitsee halu ja himo eli vatsa. On olemassa filosofit, sotilaat ja kauppiaat.

Orjat ovat erikseen. Vapailla kansalaisilla oli orjia antiikin aikana. Vapaat ihmiset eivät tehneet työtä, jota he halveksivat kovasti. Naisen asema on alhainen Kreikassa eikä meilläkään ole päästy tasa-arvoon. Siitä aina keskustellaan, mutta mitään parannusta ei saada aikaan.

Oikeudenmukainen valtio sijoittaa jokaisen ihmisen oikealle paikalleen.
- viisaat hallitsemaan (filosofit),
- rohkeat vartioimaan (sotilaat),
- himokkaat tekemään kauppaa (kauppiaat).
Valtio on järjestetty oikein, että kaikilla on siinä oma paikkansa.

Jos näin olisi, olisin itsekin osaani tyytyväinen. Käyty kirjeenvaihto sidosryhmien kanssa osoittaa toista. Taloyhtiön lehtikeräys ei olisi poliitikon roskapankki eikä kaatopaikkajätelaatikko olisi Tuhkimon vähien tavaroiden loppusijoitus. Poliitikko viettää helmihääpäiväkahvitilaisuutta torilla nuoren naisen rinnalla. Minut nähdessään hän vaihtaa kadun toiselle puolelle. Katukohtaaminen liikautti hänessä jotakin, mitä tuli sanotuksi. Ei ole päätä eikä häntää puheissa, kun pissi on kihahtanut päähän. Sillekin on lääketieteellinen selitys.

Koti Oy - Perhe Ry

Vakiintuneet vuorosanat ovat kaikissa keskusteluissa kaikkien käytettävissä. Niihin on tarvittu laki ja sitä toteutetaan paremman puutteessa.
- Hyvä kysymys.
- Se on selvää.
Näiden repliikkien varaan rakentuu harmaa talous rakentamisessa erikoisesti.
- Älä liehu lihapulla, sanoi pieni poika harjoitellessaan käyttämään veistä ja haarukkaa. Lihapulla oli liukasliikkeinen haarukan keihästettäväksi suurella, liukkaalla lautasella.
- Kyllä ne ovat viisaita.
- Tyhmiä ne ovat.
Kotileikit ovat taakse jäänyttä elämää. Lapsuuskodin pihapiirissä on kaksi melko tasaista kalliota. Molemmilla kalliolla oli lapsuuden leikkikodit. Huonejakokin oli selvä. Väliseiniä ei tarvittu, pohjapiirustus riitti erottamaan tilan käyttötarkoituksen mukaan. Siellä on minun lapsuuskotini, muisto vain.

Viime käyntini ajoittui kolme vuotta sitten elokuuhun. Siirsin talvehtivia perennoita luonnon muovaamiin kukkapenkkeihin. En silloin tiennyt tekeväni tyhjää työtä. Mätäkuu ei ole talvehtivien kasvien istutuskuukausi. Se pitää paikkansa, yhtään pesäraunioista ei juurtunut.

Verotuspäätös 2009:
Maatalouden tulon jaon perusteena käytetty nettovarallisuus.
Muun toiminnan tappio tai tappiollinen pääomatulo.

Pitää pysähtyä ajattelemaan näitä verottajan laskennallisia veivauksia vuodesta vuoteen. Kyllä minusta on paljon päänvaivaa päättäjille, erikoisesti poliitikoille, kun en ymmärrä lamaa laman perään. Tekemästäni työstä ei ole muuta seurannut.

On pitkä matka kodasta kotiin. Se on ihmisen kehitys perhosesta ahneeksi toukaksi ja siitä koteloksi. Se on englantilainen tai vaikea potilas. Kääritään sideharsopakettiin, silmänreijät ja suu on jätetty vapaaksi. Näin meitä hoidetaan, kun kenelläkään ei ole tietoa, kuinka perhosille kasvatetaan siivet. On tyttötalot, koulukodit, kasvatuslaitokset ja katkaisuhoidot. Näiden vaiheiden jälkeen minusta tuli minä. Maurin vankilavuodet antavat voiman ihmeitätekevään kirjekuoreen. Otin lehtileikkeen talteen ja kohta Maurin keikkahommat loppuivat. Kuoli saappaat jalassa.

Kun kirppu puree sinua, muista silloin minua. Kun se puree kovasti, sinusta tulee rovasti. Ei tunneta enää perhettä perheeksi eikä kotia kodiksi. Jouduin tätä asiaa ajattelemaan jakokiistojen aikana. Koti ei ole siellä, missä minä asun. Se on siellä, missä minua rakastetaan ja kotikissat odottavat ikkunalaudalla tuloani.

On siirrytty purevista kirpuista, poraaviin punkkeihin. Veriateriaa varten punkilla ei ole hampaita, vaan väkäsillä varustettu imukärsä. - Kyllä ne ovat viisaita, viisaampia kuin itselleen etuutta ahnehtivat sijoittajat. Täytyy ihmetellä luonnonluomia. Ihmisten viisautta arvioidaan leivättömän pöydän ääressä. Aina on joku ulospääsy tilanteesta kuin tilanteesta.

Seitsemän oikein, kahdeksas väärin

Jotakin positiivista 'harkintaa' tulevaisuudessa luen päivän lehdestä. Mieli saattaa muuttua moneen kertaan. Nykyinen on joissakin asioissa toteuttanut omaa linjaansa ja muutosta odotan seuraajaltakin.

Blogger sensuroi poikkeamistani kielletyille alueille. Kyse on tietysti jatkajasta. Niinhän minä luulin olevani jatkaja sukupolvenvaihdoksessa isäni kuoleman jälkeen. Maan Äiti on on saanut kaksi kautta, jotka mahtuvat Mäntyniemen emännyyteen Rontti ronttineen ja Miska ronttineen. Niidenkin kuulumisia kyselee naapurin päämies idässä. Familjesaken puhuttelee lännessä.

Vallanvaihtohässäkkä meni ohi huipentuen valintaan 6.2.2000. Minulla oli puutunut olo odottaessani kuolevan päämiehen luona vaalin tuloksen julistamista. Riitta pyysi jäämään yöksi, mutta katsoin parhaaksi mennä tyhjään kotiin nukkumaan. "Jos jotakin tapahtuu, saa soittaa." Isälle oli päivällä tuotu happipullo, jonka turvin hän oli rauhallinen. Juhlijat eivät olleet vielä lopettaneet, kun puhelinsoitolla ilmoitettiin isäni kuolleen.

Silloin en ajatellut sen enempää naispresidentin valintaa. Ennakkovalmisteluna olin ilmoittanut sisarelleni: "Kun isä on kuollut, sinä tulet arkun kanssa." Ja niin tapahtui. Olimme myös sopineet, että meiltä lapsilta tulee se havuseppele haudalle. Kolme sinivalkoista nauhaa tarvittiin, että kaikkien nimet mahtuivat mukaan. Se oli korutonta kieltä. Siskokin oli yhtämieltä järjästelyistä. Taloyhtiö ei liputtanut, eihän siinä yhtiössä kaikkien muistoa kunnioitettu.

Hautajaisten jälkeen alkoi jälkipyykki, jota vielä käydään tänä päivänä. Siihen sotkeutui koko kylä ja uusrikkaat sijoittajat. Mistä hekin saivat oikeutensa tulla minulle aukomaan päätänsä?

Kuusi vuotta tuli täyteen ja taas oli tulossa vaalit. Olin sen verran edistynyt kirjoitustaidonhankinnassa, että minulla oli käytetty tietokone. Vaalikeskustelut vietiin nettiin. Toisen ehdokkaan tukijoukoilta sain rahastuskirjeen maksettavine arpoineen. Toinen ehdokas kiitti henkilökohtaisesti hienostuneella tavalla. Nyt odotan hänen toista tulemista ja Mäntyniemen herruutta.

Meistä on tullut luopujia sukupuolen- ja sukupolvenvaihdoksessa. Vihtaniemellä nimettiin lomakiinteistöt maan kesä- ja virka-asuntojen mukaan; Mäntyniemi, Kultaranta ja Kesäranta. Minulle Mummonmökki on aina ollut Valkoinen Talo. Sillä nimellä Eteissaaren kunnanmökkiläinen nimitti naapuriaan. "Mennään katsomaan, onko Valkoisen Talon isäntä kotona." Vene karahti rantakivikkoon ja pojat auttoivat halvaantuneen Eskon maihin.

Oltiinhan meillä kotona naapurin käydä. Milloin piti soittaa kaupalle, että toisi pienoisen ruokapaketin, milloin haetiin perunoita kuopasta alkukesästä. Milloin verkoissa oli kaloja antaa naapurillekin. Näillä hyveillä isästäni tuli Valkoisen Talon isäntä. Eikä ole sen vähempiarvoinen kuin Obama oman kansansa Valkoisen Talon isäntänä. Isäni edusti punaista ja Obama mustaa ihonvärinsä mukaan. Kumpikaan väri ei pesemällä puhdistu eikä muutu valkoiseksi. Liekö tuolla mitään väliä ase-, huume-, ja naiskaupassa, joiden olemassa oloa ei kukaan halua tunnustaa.

Minusta, Vihtaniemen ensimmäisestä ja viimeisestä ylioppilaasta, tuli 2000 -luvun poliittinen pakolainen. Paperilla olen 1/2 omistaja Kiinteistöyhtymästä ja kirkonkylän osakkeesta. Minkäänlaista käyttö- ja asumisoikeutta minulla ei ole. Siitä pitää kunta, verottaja ja valtio huolen. Viimeisen villityksen mukaan on minulla rannalla uimakoppi, johon kunta vaati jätevesijärjestelmän. Uimaranta on varattuu muukalaisille hautausmaaksi. Se on vihkimistä vaille. Kun ensimmäinen venäläinen kuolee, ehkä silloin risti pystytetään Länsirannalle.

Olen vanki sijoitusasunnossa. Pieni kuin mikä, mutta mahtui siinä viettämään hellekesän honeymoonin. Onhan tullut tarve perustaa parvekkeelle eroottinen hautausmaa. Se on vihitty käyttöön kirkon siunauksella ja sanoilla.

"Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että he ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkeutuvat liian liki. Nythän sekin asia on kukkapenkissä."

Näillä mennään Verkkokirjoittajan talossa ja Munkkiklubilla. Kaikille tilaa riittää, kaikille paikkoja on varsinkin Isäni kodissa. Jos näin ei olisi, menisin niitä valmistamaan.

Suru sisälläni viiltää

"Björkarna där hemma", "Kotirannan koivut" eilen ja "Siell on kauan jo kukkineet omenapuut" tänään aamusoitossa viiltää minua kuin koepalanotto. Sen kanssa on tultava toimeen, sehän on ollutta ja mennyttä. Luopuminen ei ole helppoa, kun hakataan irti pala palalta.

Sanoisin niitä hoitovirheiksi. Menin lääkäriin hyvässä uskossa saamaan hoitoa. Ulos tulin kuitenkin myöhemmin oireilevien hoitovirheiden kanssa tietämättäni. Olinko minä koekappale, jota voi hoitaa huolimattomasti.

Hampaasta se alkoi ja koko purukalusto on sairastunut. Olisin voinut hakeutua poppamiehen olkimajaan kysymään, mikä minulle on tullut. Taikoja tekemällä hän olisi katsonut, mihin suuntaan minun pitäisi jatkaa. Lääkärit ovat heikkoja ottaessaan lääkefirmojen lahjuksia, kun lupautuvat käyttämään tiettyjä merkkejä.

Liike-elämässä ja politiikassa ollaan lahjusten varassa. Pieni ihminen hankkii niukan toimeentulonsa omalla työllään eikä lankea helppoihin ratkaisuihin saadakseen itselleen etuutta. On syöty 'hyvän ja pahan tiedon puusta' ja lopputulos on sama kuin Eedenin puutarhassa. Ensimmäiset ihmiset huomasivat olevansa alasti. Tämä sama alastomuus on meille arvoitus ja kiusaukset ovat suuremmat paljastaa koko komeutensa kaikkien katsottavaksi. Siinä meille syntiinlankeemuskertomusta sovitettuna tähän aikaan, kun raha eikä tieto kasva puussa. Kaikki on opittava kantapään kautta kirjaviisaidenkin.

Sudenkuoppa

Honeymoon päättyy odottamattomalla tavalla. Aurinko ei enää paista pilvettömältä taivaalta ja matkakin jää puolitiehen kerrostalon taakse. Muutos on ollut nopea. Helle aiheutti omat oireensa, vaikka en saanutkaan auringonpistosta. Kesken lounaan kipu yllätti. Minunhan pitää soittaa päivystykseen heti paikalla.

Missä on kirjekuori seurannasta ja keskustan tiimin puhelinnumerosta? Palveluoppaasta löysin numeron. Automaattinauha pyörähtää käyntiin. Olette jonossa ensimmäisenä. Nouseva musiikkiaalto tunkeutuu kuuloluihin. Olisin paremmin valmistautunut jonottamaan, mutta minun piti kiireesti saada apua.

Olisin ottanut puhelimen seinästä irti ja soittanut istuen pöntöllä. Kesken jonottamisen en uskaltanut vaihtaa paikka, jos sieltä vastataan. Ja palveluneuvoja vastasi. Siirrän puhelun sairaanhoitajalle. Ja sama välisoittomusiikki ilman ilmoitusta, monesko olen jonossa. Se odotus kesti kauemmin kuin palveluneuvojan vastaus.

Voitko lähteä laboratorioon ennen puolineljää? Voin ja ehdin, kunhan kaikki käyntiin liittyvät tiedot oli tarkistettu. Kipu oli loppunut, olin luukulla ensimmäinen. Saan ohjeet ja näytepurkin, mutta en näytettä. Se oli loppunut kuin synnytyspoltot aamulla ennen yövuoron vaihtumista aamuvuoroon.

Noin pienestä mahasta ei mitään synny. Olisit odotellut kotona. Olin jo odottanut kaksi viikkoa viimeisestä lasketusta ajasta. Voin pahoin ja lapsenteko pysähtyi. Uudet kätilöt tulevat töihin, sain jäädä sisälle taiteilukouluun. Iltapäivällä on H-hetki 25 minuutin rankan työn jälkeen. Olin väsynyt epäkohteliaasta vastaanotosta. Viekää pois, en jaksa.

Kävelen kotiin purkkineni ja juon kuin lehmä yhtämittaa monta lasillista vettä. Pitää kiirehtiä, että ehdin takaisin ja saan puristettua tarvittavan näytteen. Jatkan juomista koko illan ja nukun tunnin kerrallaan. Aamulla hoitaja ilmoittaa, että lääkkeen saan noutaa apteekista puhelinmääräyksenä.

Kesken päivän olin hätää kärsimässä. Tuli mieleen ne kaivosmiehet eristyksessä maan alla. Saan apua, kun jaksan odottaa. Ei ole mitään hätää valmiissa maailmassa. En vain aina ole jaksanut hiljaa kuunnella toisten kehumista, kuinka hyvin heillä menee. On ollut huoli lapsen selviämisestä syövästä, vanhempien saattohoidosta ja kuoleman mukanaan tuomasta elämänmuutoksesta. Niissä tilanteissa on kysytty inhimillisiä voimavaroja. Aina on ollut voimat päivien vaatimalla tasolla. Selvisin masentumatta.

Mikä minua masentaa tänään, on poliitikkojen kilpalaulanta. Palasin jatkaakseni työtä eläkeikään asti ja siinä samalla hoidin Kiinteistöyhtymän asiat, lapsuuskodin jakamisen ja monta muuta estettä. Mitä lie esteetön elämä, josta jokainen toitottaa äänellään? Nyt syyllistetään eläkeläisenä, sairaana, 64 -vuotiaana ilman työhistoriaa, naisena, ammatin ja koulutuksen perusteella. Ja kuka on syyllistäjä? Heidät löytää niiden valittujen 200 joukosta mukaan lukien taustavaikuttajat ja uusrikkaat sijoittajat. Siellä he uudistavat lakeja nimellisesti. Kuitenkaan mikään ei muutu.

Perustetaan uusia yhdistyksiä räätälöimään yksityisten ja verorahojen käyttöä. Jokainen haluaa ottaa osansa. On käynnissä sudenmetsästys ampumalla vielä vapaana omia polkuja kulkevat. Sudenkuopat syvenevät ja ansat lisääntyvät. Vapaus vähenee.

Ruusukarkkeja jaossa, nuori ehdokas valistaa. "Kun pidämme lapsista ja vanhuksista huolta, meillä työikäisillä ei ole mitään hätää." Otan karkin ja samalla kysyn: "Olen huolehtinut lapsistani ja vanhemmistani. Mitähän minä olen jättänyt tekemättä, että nuori, koulutettu poliitikoksi pyrkävä voi minua valistaa?" Hänen pieniä varpaita alkoi palella ja hän pujahti asuntoauton lämpimään.

Alusta loppuun pidemmän kaavan mukaan.

Vuoropuhelu 9-kymppisen isän kanssa käytiin aina samoilla sanoilla. "Kyllä ne ovat viisaita." Vastasin hänelle: "Tyhmiä ne ovat."

Tähän keskusteluun antoi aihetta törkeiden hyväksikäyttötapausten paljastuminen. Isälleni ei ollut tullut mieleenkään saada etuutta vippaskonsteilla. Hän toimi aina oikeudenmukaisesti antaen omastaan, jos hänellä oli yli oman tarpeen. Jaettiin niukkuutta silloin ja tänä päivänä.

Selviytyminen jokapäiväisestä elämästä tiettömän taipaleen takana vaati ponnisteluja äärirajoille asti. Joskus muisti mainita nälästä sotatantereella, kuinka vastenmielistä oli kokonaisista vehnänjyvistä veteenkeitetty puuro. Äiti lähetti rintamalle paketin, josta isä pettymyksekseen löysi puhtaat alusvaatteet. Hän oli odottanut saavansa ruokapaketin.

Eteenpäin oli elävän mieli. Saimme käydä sen ajan koulua. Lapset olivat kilteimmistä kilteimpiä valmiina ottamaan kaiken opin, mitä sen ajan opettajilla oli annettavaa. Taivaastako lie annettu ohje lähteä oppikouluun vieraalle paikkakunnalle. Millaista oli elämä vieraspaikkakuntalaisena vieraissa nurkissa, siitä en kertonut koskaan vanhemmilleni. Kun olin leikkiin ryhtynyt, kestin leikin loppuun asti. Maailman ihanimmalla siskolla on järisyttävämmät kokemukset omasta tipulan ajasta kuin minulla.

Valkolakki ei antanut pätevyyttä mihinkään. Opiskelupaikkaa ei minulle löytynyt. Olen elämänikäinen tilkkutieteen ylioppilas. Lapsia oli vielä perheissä paljon ja sain opettaa heitä lukemaan. Sitten kouluja lakkautettiin ja lapsia kyydittiin pitkiä matkoja aamuin illoin. Minun elämäni sai uuden suunnan "Syntisenlaulunmaassa".

Kaikki vaiheet olen käynyt läpi. Hoitanut vanhempani hautaan aikana, jolloin tuli lama yhteiskuntaan. Se oli väistämätön pakko riiston seurauksena. Minäkään en selvinnyt punapääoman konkurssista kolhuitta. Kuinka uskoisin mihinkään lakisääteiseen velvoitteeseen, kun vakuutusyhtiökin voi tehdä konkurssin?

Olen tehnyt oikeita ratkaisuja ongelmatilanteissa. On turha jäädä tuleen makamaan, kun siitä tilanteesta voi ottaa hatkat. Tällä vuosituhannella on yhteiskunta muokattu vastustamaan elämän jatkumista eläkeikään asti. On omaan pussiinsa puhuvia päitä työvoimatoimistossa, terveyskeskuksissa, yksityisillä aloilla myötäeläjinä, kirkossa, yhdistyksissä ja puolueissa.

Löydä itsesi tervejärkisenä tästä sekametelisopasta. Kannoin lehtikeräykseen metsäkonsernin lehtiä. Sinne hujahti presidentti metsineen, ministeri mielipiteineen ja Lehtomäki kävelysauvoineen. Tähän päättyi konsernin taholta yhteydenpito saadakseen allekirjoituksen ja valtuutuksen hoitaa metsäomaisuuttamme. Vastineeksi olisin saanut verkkopalvelut. Kyllä ne ovat viisata hoitaessaan toisten omaisuutta hyötymistarkoituksessa.

Verkkopalvelujen kautta annetaan tunnistetietomme yleiseen jakoon. Eilen soittaessani päivystysaikaa ajattelin odottaessani, kuinka kestävät kaivoksessa loukussa olevat ihmiset, kun pelastusta on luvattu vasta kuukausien kuluttua. Ollaan syvällä yhteiskunnan kaivamassa kuopassa. Tehdä työtä eläkeikään asti on ollut selkäytimessä elämäntarkoitus. Mitä on poliitikon mielestä ehdoton ikä 64 vuotta ja työhistoria, jota ei ole kertynyt yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana eikä perhehoitajana. Kaikki eivät voi olla onnistuneita huijareita, talousrikollisia eikä velaksieläjiä.

Emävale

Pieni poika soitti ovikelloa aamulla aikaisin. Juoksi sängyn viereen ja pussasi suoraan suulle ja kysyi: "Oletko minun äitini?" Mistähän nyt on kysymys, mutta vastasin myöntävästi. "Ole sitten heti, ja tule pyyhkimään pylly."

Vanhemmat olivat muuttaneet äskettäin naapuriin Ranskasta. Äiti odotti toista lasta. Esikoinen ei saanut riittävästi huomiota ja sain toimia hädän hetkellä äidin korvikkeena.

Politiikan syyllisyyssuunta on kääntänyt kelkkansa. Pääministerin puolustuspuheesta poimittua: Syyllinen on syytön siihen asti kunnes on syylliseksi todettu. Tänään vannotaan yhdestä suusta: Merisalo valehtelee. En kehtaisi tulla puhumaan helmihääpäivätorikahvitilaisuuteen, jos minulla olisi toteamus: Sinäkin Bruuttukseni, heitit pankin tositteet roskikseen kaikkien luettavaksi vaalien aikaan käyttämistäsi rahoista. Ollaan niin puhtaita pulmusia, kun SAK maksaa kaikki vaalikiertueet sun muut kissanristiäiset. Miksi SAK:n mies loikkaa?

Enkeli sulkee syntymättömän suun, että vastasyntynyt käyttää suuta vain syömiseen ja parkumiseen. On suudelmin suljettuja kirjeitä. Viivakoodissa on kaikki tieto, mutta senkin voi lukita Juudaksen suudelmalla, joka taisi kuitenkin paljastaa kiinniotettavan ennakkoon sovitusta merkistä.

Varon kaikkia nuoleskelijoita. Koira on ainoa, joka jätti jäähyväiset ennen kuolemaansa illalla nuolemalla koiravahdin kädet ja aamulla lipasemalla suoraan suulle. Niin lähti Nikolai koirien taivaaseen.

Tommykin lähti. Ei ole enää kertomassa, voiko työtä rakastaa. Vastasin hänelle; Voi, jos saa pitää itse palkkansa. Rahoitusjohtajat voivat kuitenkin myydä yrittäjän käsityötä vaatimalla eläkeläisille 10 % alennuksen. Se oli korkeiden korkojen aikaa ja siitä seurasi lama. Nyt on suositus tyytyä 1% palkankorotukseen. Ei ole päätä eikä häntää poliittisissa puheissa ja näillä mennään seuraaviin vaaleihin.

Etsin kunnes löydän sun

Terveys Messuilla oli esillä monet vaihtoehtohoidoista puhuvat konsultit. Olipa mukana ihan oikea lääkäri/hieroja, joka yritti valistaa luennollaan lääkärin näkemystä hieronnasta. Oli ollut yritystä poliitikon kanssa saada hieronta Kela-korvauksen piiriin. Olen kiitollinen, ettei hanke onnistunut. Vielä kiitollisempi tänään, olisihan hieronnan hinta moninkertaistunut, kun siitä jonosta saa takaisin.

Ilmaisjakelulehden päätoimittaja kehui kiertäneensä kaukaa koko huuhaa -uskomushoitotilanteen. Olihan hänen tyttärensä fysioterapeutti. Heidän halveksuntansa hierontaa kohtaa tuli esille seminaariin osallistujien ammattiesittelyssä: "Eihän hieronnasta tule kuin hyvä olo." Tämän jälkeen en noussut seisomaan taukojumpan ajaksi. Ilmoitin olevani niin kännissä, että en pysy pystyssä. Kukaan ei tiennyt mitään niistä kymmenestä omaishoitovuodesta, joilla olin päässyt Guinessin ennätystenkirjaan. Olin tullut toiseen todellisuuteen sieltä 1900 -luvun alusta. Jatketaan elämää 2000 -luvulla.

Lääkäri tunsi minut puhuessani hierojana hieronnan puolesta. Lääkäri totesi: "Sinähän kehut itseäsi." Se ei ollut tarkoitukseni, mutta yrittäjäkoulutuksen myötä se olisi ollut toisilla sanoilla ulkomailla messumainos: Kuka olen. Ja mistä minut löytää. Näin on tapahtunut elokuussa 2010.

Vein työkaluni mennessäni omaishoitajana. Vähemmän ammattitaitoani arvostettiin, sitäkin enemmän oltiin minulle keksimässä töitä toiminta- ja palvelukeskuksessa työllistettynä työllistämisrahoilla. Minut oli arvotettu väärin työikäisenä omaishoitajana.

Olen ollut johtaja yrityksessäni. Tienannut oman ja perheeni toimeentulon. Jätin tyttäret selviytymään omillaan, kun vanhempieni vanhuus oli hiipinyt elämääni lähes 5-kymppisenä. En ollut uskoa näkemääni enkä kuulemaani, mitä minusta puhuttiin. Hierarkia paljastui kunnassa kunnanjohtajasta kotiavustajiin. Heillä oli virkansa, toimensa ja palkanmaksajansa.

Olin kuitenkin työni keskeyttänyt ammatinharjoittaja. Nyt jo eläkkeellä varhennettuna vanhuksena, joka siirtyi noudattamaan Rudof Steinerin sosiaalista peruslakia. Antaa kaikki mahdollisuudet jatkaa työtekoa, kun tuotteesta en ole luopunut.

Pääjohtajien ei tarvitse jättää hyväpalkkaista virkaansa, vaikka vanha isä tai äiti tarvitsee jo toisten apua. Se tuo vain lisäarvoa johtajalle, kun vanhemmat dementoituvat. On arvokasta olla johtaja tässä perhetilanteessa, ja jatkaa johtajana, kun hoito järjestyy kuin tyhjää vain. Tulee vielä vuorotteluvapaat ja kuntoutukset, kun vanhempien elämä ottaa voimille ja huoli kuormittaa psyykettä.

Yritin pitää lippua korkealla noudattaen neljättä ukkaasia. Se ei ole tuttu yleisesti kymmenestä käskystä tässä populistisessa velkavaltiossa. Minulle populismi sanana merkitsee nakkivarkaan rikosta suurempana kuin tehtaan kaappausta ja toiminnan siirtämistä halvemman (lapsi)työvoiman maihin. Johtajat saavat eläkkeensä ja optionsa yhtä suurina, ovatpa sitten nykyisiä tai entisiä johtajia. Ostetaan vielä arvonimiä, että köyhä kansa lakoaa polvilleen, kun näkee oikein oikean neuvoksen, ministerin tai jonkun kuvasta tunnetun pylväspyhimyksen.

Olen jatkanut etsimistä, enhän ole yksin tässä maailmassa. Tänään voin sanoa tulleeni löydetyksi. Olin kuin omenavarkaissa netissä, kopsasin kuvan ilmoittamatta kuvanottajaa. Omat kuvat ovat muistitikulla ja digikamerassa. En ole opetellut niiden siirtämistä koneelle enkä DVD:lle. Kenelläkään ei ole aikaa opastaa kehityksen jyrätessä vanhat kumoon.

Hierojien edunvalvoja keksi minulle henk.kohtaisesti uutta käyttöä katuhuorana. Kiitos, en vaihda käsityötäni suihinottoon enkä v-llä tienaamiseen. Se on nuorten poliitikkojen lisäapu, pitkät sääret ja syvään uurrettu kaula-aukko. Antaa vielä ymmärtää, että ymmärtää antaa, jos joku sattuu olemaan puutteessa ja huomaa kysäistä: Teille vai meille? Mies haluaa tulla nähdyksi saaliineen, jos naiselle on annettu edustustehtävä ja voi esitellä luksusasunnon myyntinäytössä lisää yksityisyyttään. Kirjahyllyn puute ei ole este tulla kulttuuriministeriksi.

Olen löytänyt Munkkiklubini blogilistalta. Mummon kanssa jaan elämänkokemuksia. Nuoresta miehestä kaavailen alkavaa kumppanuutta valokuvaajana. Kaikissa naisvaltaisissa ryhmissä, joihin olen osallistunut, on yksi mies todistamassa, etteivät miehet ole kuolleet sukupuuttoon. Odotan vain heidän katsekontaktiaan.

Se oli pelottava tilanne, kun asiakas peitti kädellä kasvonsa ja katseli sormien lomasta. Sanat olivat sekaisin, mutta siitä huolimatta hänestä tuli minulle työvoitto. Hymyili suu vinossa, kun esitteli kihlasormustaan. Luulin kasvohalvauksen uusineen, mutta onnesta oireili. Sai takaisin puhekykynsä ja oma-aloitteelisuutensa. Tuota en ihan ollut osannut odottaa työn tuloksena.

Hieronta on ollut perinteisesti naisten alaa. Kun miehet rynnivät yhdistykseen päsmäröimään rahastaakseen, on hierojat hävinneet taka-alalle. Uudet johtajat ovat tuoneet aasialaiset paikkaamaan kysyntää. Pyöriihän koko kansantalous maailmassa ase-, huume- ja naiskaupan varassa.

Minun hätähuutoni on kuultu ja siihen on vastattu. ADHD on minulle vieras piirre tullakseni ymmärretyksi. Pitää olla sanallista vuorovaikutusta, josta ei huumoria puutu. Silmien pyörittelystä ja "etkö sinä ymmärrä kysymyksestä?" ei paljo valkene minulle, jota puhuttelee Suuret Sanat, joskus kuvat.

Seuraako uudesta tuttavuudesta kartanokeitoksia, jää nähtäväksi. Valokuvat ovat voimauttaneet minua ilossa ja surussa. Niistä on koottava oma elämäntarina.

Toiminta-ajatuksen selkeyttäminen

Suunnittelun kivijalat: Toiminta-ajatus: - on lyhyt, iskevä ja helposti viestittävissä.
"Puljonki Oy on 1991 perustettu yritys, joka keittää Pohjois-Karjalan Juuassa valmiita kastikepohjia tuoreista raaka-aineista ravintoloille."

Tähän keitokseen upposin heti kättelyssä esitellessäni oman yritykseni toiminta-ajatusta. Oli hukassa, mutta löytyi etsimisen tuloksena. Koulutuskansioille on uutta käyttöä. Monisteet eivät kerro kenellekään mitään. Arkistoin ne vielä vähäksi aikaa ja selaan joskus tarpeen vaatiessa.

On tulossa vaalit ja entisetkin ovat kovin lähellä. Suunnittelun vaikutus tulokseen on yksi kivijalka. Monisteesta lainaan: "Raha pitää olla hallussa." Koko päättyvän vaalikauden on pähkäilty vaalirahoja. Opposition torikokous tarjosi helmihääpäiväkahvit uuden puheenjohtajan rinnalla vaalityössä.

Ei ollut mitään uutta, onko edes "raha hallussa". Velaksi eletään edelleen. Pojat keittää soppaa omalla reseptillä arvioidessaan Suomi-neidon pärjäämistä naapurien kanssa.

Lupasin tämän soppareseptin sanatarkan ilmaisun, kun resepti oli hukassa. Nyt on ihmisetkin hukassa, on vaara joutua raaka-aineeksi saippua- tai liimatehtaalle. Meihin ei enää uppoa kaikki ennaltaehkäisyksi tarkoitetut rokotteet. Narkolepsia vaivaa monia äänestäjiä.

Norjassa elävät, meillä ei ole lupa palata

Yritin monta kertaa kirjoittaa tekstiä teeveeruudulta, mutta se ei onnistunut. Sitten otin kameran käyttöön. Sain ikuistettua kiviaitaa vasten minun elämääni sopivan tekstin.

Norjan TV on tuottanut sarjan tiettömän taipaleen takana ihmisten asuinpaikoista, elämisestä ja olemisesta omassa yhteisössään. Kylien tyhjentymisen ja jonkun erakon viihtymisen yksin eläessä tai palatessa takaisin.

Vihtaniemen viimeisellä asukkaalla olisi kerrottavaa. Mutta uudet tulokkaat tekevät jo ennen asettumistaan määritelmän, liekö tuo ihan viisas, kun on ollut ikänsä samoilla tanhuvilla. Siinä sitä sanojalle riittäää märehtimistä.

Kuka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. Onpa sitten kunnan virkamies, sijoittaja tai kunnan uusrikas mökkiläinen. He tulevat omine vaatimuksineen lisäämään huviloihin sijoittamalleen rahalle lisäarvoa. Kukaan uustulokkaista ei halua asua tiettömän taipaleen takana. Joukkovoimalla he vievät suuret suunnitelmansa päätökseen.
Voi teitä YYE.

Tee mulle rakkaaksi ristisi tie

On tämä sellaista veivausta vanhan ja uuden koneen välillä. Omat kuvat skannaa vanha, väsynyt palvelija kuvatiedostoihin. Siirrän sieltä blogiini ja aktivoin kirjoituksen.

Sain keväällä taksvärkkityönä kotiapua. Vaihdettiin verhot ja otettiin kuolleet kärpäset kattovalaisimesta pois. Apulaisen pituus riitti korkeisiin paikkoihin kurkottaessa.

Vedän kesäverhot paikalleen. Aamulla näkymä oli yllätys. Verhojen väliin oli jäänyt risti, jota en illalla huomannut. Tyhjät ristit puhuttelevat.

Ota ristisi ja seuraa minua. Sitähän olen tehnyt koko ikäni. En aina jaksaisi ristineni raahautua joka paikkaan. Saan vielä muistutuksen vastakysymyksenä: "Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä?" Saan sanat vastaukseeni: "Sitä juuri, en ole vielä vanhainkotipaikkaa lakanoiden välissä varannut." Saan jäädä 4-kymppisten joukkoon itsemaksavana osallistujana projektikoulutukseen täytöksi.

Ryhmät kutistuvat, osallistujille tulee omat kiireet tärkeämmiksi kuin maksajan antama ilmainen oppi. Olen joskus ollut kouluttajan kanssa kahdestaan ilmoitetussa tapahtumassa. Nyt en enää ole niin innokas. Osallistun netin kautta, jos on mahdollista. Vielä kaksi 2-päiväistä lähipäivää. Sitten olen aivan alkutekijöissä.

Mistä aloittaisin itseni kokoonkursimisen? Enkeli sulki suun ennen syntymää, että olisin suuri ihme, mutta en ihmelapsi, vaan erilainen nuori, "tervejärkinen" aikuinen ja vanha, jolla ei ollut varaosapussia eikä ohjekirjaa mukana, kuinka minua hoidetaan. Sen sanoo laki ja jatkaa työvelvoitetta kuolemaan asti.

Jos itsestä huolehtiminen olisi arvossaan, olisi lääkärin koulutuksellakin joku tarkoitus. Markkinavoimien julma jumala vaatii kuitenkin lisää rahaa. Lapsinero kassavahtina uskoo rahapuuhun. Sentit tulevat taivaasta, kun rahapuuta ravistaa. Kotikasvatus ei ole opettanut, että raha ansaitaan tekemällä työtä. Onko joku parempi kuin toinen? Sitä pitää kysyä itseltään tässä eriarvoisten maailmassa.

Silta yli synkän virran

Sulle vain yli synkän virran sillan rakennan. Olemme sairaskertomuksia kaikki. Ne kertomukset eivät kuitenkaan hallitse elämäämme. Yhdellä yhtä, yhdellä toista ja kaikilla yhtätoista oiretta.

Omaishoitajana tiesin tekeväni terveellä järjellä tilanteiden vaatimia ratkaisuja. Kuinka kaikkea tekemääni ja sanomaani on voitu käyttää minua vastaan amerikkalaisessa oikeudenkäynnissä. Lopullista tuomiota odottaessani olen suljettu Guantanamon vankileirille muiden uhkien kanssa, jotka räjäyttävät arvomaailman.

Mielenterveysseuralla on tehtävä toimia presidentin tukijoukkoina. Minulla ei ollut osaa eikä arpaa vallan vaihtuessa tasavallassa. Kuka jatkaa? Kuka lähtee ovet paukkuen? Elin todeksi isäni viimeistä elonpäivää 6.2.2000. Ei voi olla uutta hallitsijaa, jos edellinen on vielä elossa. Minun elämässäni tämä toteutui eikä siihen tarvittu mielenterveysseuraa. Se oli kuolema, joka toimi pelituomarina.

Punkki määräsi minun tulevien vuosien tulehdustilat. Oli vaikka minkä sanojaa. En tuntenut väkäsillä varustetun imukärsän tunkeutumista ihon läpi. Punkilla on puudutusaine porassa mukana. Oli myös verenohennus, ettei veri hyytynyt. Tämä vaikuttaa vielä tänä päivänä. Parannuskeinoa ei ole. On riski sairastua syöpään. "Älä ajattele sitä", sanoo hoitaja. Sitten hoidetaan syöpää. Ennalta sitä ei voi ehkäistä, vaikka oireet viittaavat siihen.

Jospa vielä antaisit vaalirahaa tai osallistuisit 30 vuotta politiikassa häärineen kahvitilaisuuteen torilla. Uusi puheenjohtaja on päässyt mukaan puhumaan politiikkaa. Millähän rahoilla kahvitus maksetaan, vai ostiko jokainen itse mukillisen helmihääpäiväkahvia. Ei hyvältä näytä minusta, mutta hurmahenkisistä se on mahtavaa. Onni ja ilma suosii rohkeaa. Uusi puheenjohtaja avaa vaalifooruminsa.
Lehtikuva pohjois-savon muisti.fi

Ällinkälli

Viimeaikainen rahanjako budjetissa ei heilauta minua suuntaan eikä toiseen. Olen heittäytynyt elämään täysillä kuin rotat loukkuun, kun tiedossa on anopin vierailu. Lähtiessäni oppikouluun syksyllä 1953 en laskelmoinut mitä se tulee maksamaan vieraalla paikkakunnalla.

Tavoitteen saavutin tuplaamatta luokkia. Jos ilmapiiri olisi ollut avarampi, olisin lentänyt siivin voimallisin, mutta siitä tuli tynnyrissä kasvaneen tytön tarina. Joku tahtoi tehdä tahallaan tai tyhmyyttään kiusaa. Vastasin aina huutoon ja minut muistetaan pentuna, joka suuttui sieltä kansakoulusta lähtien.

Nyt olen lentänyt siivin voimallisin, kiertänyt koko aurinkokunnan ja saanut loppuarvioinnin perusteluineen tutkinnon pakollisesta osasta:
"Tutkinnon pakollisessa osassa pitkä kokemus näkyy intohimoisena, omaan osaamiseensa uskovana ja toisaalta pioneerimaisen ennakkoluulottomana otteena omintakeiseen kolmannen sektorin palvelutoimintaan.
Lähestymistapa on osin ei-yrittäjämäinen, mutta juuri tällainen suhtautuminen on eduksi kehittämishankkeen sosiaalista ajattelutapaa ja myötäelämisen kykyä sekä henkistä ja ruumillista jaksamista edellyttävässä hankkeessa."

Valinnaisena osana Inhimillisten voimavarojen kehittäminen:
"Näytölle on ominainen, polveileva tapa esittää omaishoidossa vastaan tulevia ongelmia kuvakollaasien, päiväkirjamerkintöjen, eri viestimin tapahtuvän kirjeenvaihdon, kirjallisuuslainausten, sarjakuvaintuitioiden sekä jopa kansainvälisessä rikostutkinnassa esiintyvien menettelytapojen valossa."

"Kaikkinensa huolellisesti kokoonharsittu, ulottuvuuksiltaan mittava näyttö on eräänlainen hätähuuto vähäosaisten ja syrjäytyneiden puolesta. Sanoma poliittisille päätöksentekijöille sekä suurten ikäluokkien hyvinvoinnista vastaaville kansalaisille tulee laajan, syvällisen pohdinnan ansiosta selväksi."

Tutkinnon suorittajan "Hyväksymistä voidaan puoltaa tutkinnon kummassakin osassa".

Helsingissä 28. syyskuuta 2006

Arviointiryhmän vastuuhenkilö:
Näyttötutkintomestari

Tutkintovastaava:
Koulutuspäällikkö
Näyttötutkintomestari

Tunsin tehneeni oikeata työtä vuodet 1991 - 2000 omaishoitajana. Omaisuuden hoitajana sukupolvenvaihdoksen vein loppuun isän kuoltua halkomistoimituksella. Siihen on kulunut vuodet 2000 - 2010. Sijoittajat soittelevat viimeistä virttä Länsirannan Tiekartalla.

Olen aina kysynyt toimitusten laillisuutta. "Se on selvää", että suomalainen oikeuskäytäntö elää aikaa, jolloin englantilaiset veivät rikolliset Austraaliaan. Alkuasukkaat tulivat löydetyksi ja siitä alkoi heidän tuhoamisensa. Miksi seuraan saksalaista rikossarjaa "Derrick"? Näyttötutkintomestari löysi näytöstä "kansainvälisessä rikostutkinnassa esiintyvät menettelytavat". Onhan toki muitakin painavia seikkoja, miksi saksalaisuus on minulle elämänehto kulttuurikahvilana.

Kaunis Alice on kuollut. Hän puhui minulle suomalaisesta tavasta elää, joka on minulle tuttuakin tutumpi samoina vaiheina. Hän jätti kotinsa Karjalaan. Yritti saada äänensä kuuluviin terveydenhoidossa. Aina hänet kuitenkin torpattiin ja hän kertoi sen minulle. Tiesin, ettei hänen hyvyyttänsä huomattu. Samoissa tilanteissa minun tietokone on raksuttanut ja olen jättänyt kaikki kiehumaan omassa liemessään. Superbakteeriin ei ole keksitty vielä hoitokeinoa. Kahdeksanjalkainen taigapunkki vie voiton kaksijalkaisista. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä" - "vaan jokaisesta sanasta, mielipiteestä, ympäripyöreästä vastauksesta, joka poliitikon suusta lähtee." Uskoisinko tuon onnellisena ja odottaisin kuolemantuomiota hymy huulilla. Silloin olen tosionnellinen.

Hyvä muisti, mutta lyhyt

Ympäri käydään, yhteen tullaan. En voi päättyä tässä elämässä kuin yhteen lopputulokseen. Tie valitsi minut, mutta ei estänyt kokeilemasta syrjähyppyjä ja harharetkiä. Minun ei pitäisi vaivata päätäni millään menneellä. Saan aina fyysisiä oireita, kun palaan vanhoihin asioihin.

Poliitikon äänen kuullessani tai kuvan nähdessäni en voi unohtaa, missä tilanteessa sukset menivät ristiin. Hänen vaalivelkansa olivat lehtikeräyksessä kaikkien luettavana. Nuoren Tuhkimon jäämistö odotti kaatopaikkajätelaatikossa loppusijoitusta. Hänestä kertova muovipussi sisälsi kuitenkin kassalippaan, työhistorian ja siihenastisen koulutuksen.

Kansanedustajalla oli monta hallituspaikkaa yrityksissä, jotka maksoivat palkkion osallistumisesta yhtiön päätöksentekoon. Pieniä olivat palkkiot lyhentämään vaalien aikaan yllättänyttä pikavippien ottamistarvetta. Mutta ei huolta, SAK oli tämän puulaakin poikien vaalirahoittaja. Ja valitut tekivät parhaansa, tekevät parhaansa ja lupaavat tehdä seuraavallakin vaalikaudella parhaansa puhtaalta pöydältä. Hän jättää hallituspaikkansa, kun nopeat syövät hitaat ja konkurssi on edessä.

Päädyin tähän kirjoitukseen lukion Filosofian kirjasta tekemieni muistiinpanojen perusteella. Timo Airaksinen kirjoittaa demokratiasta.

Kerran muutamassa vuodessa ratkaistaan, kuka hallitsevan luokan jäsen tulee parlamentissa sortamaan, polkemaan kansaa.
"Siinä on porvarillisen parlamentarismin todellinen olemus ei ainoastaan parlamentaaris - perustuslaillisissa monarkioissa, vaan myös kaikkein demokraattisimmissa tasavalloissa." V.I.Lenin

Demokratia on vaativa järjestelmä. Se edellyttää toimiakseen korkeaa koulutusta ja sivistystasoa.
Luin Filosofiaa kuin piru raamattuaan. Poimin kohtia, jotka särähtävät korvaani kuultuna halveksuntana selviämistarinaani kohtaan. Edunvalvojalta saamatta jääneet rahat pienestä kaveriporukan johtamasta yhdistyksestä kohdistuu halveksuntana minuun, jolla ei ole ollut kuin lyhyt jäsenyysaika yhdistyksissä.

Hierojat, omaishoitajat yhdistyksenä jopa seurakunta pahoitteluineen on taakse jäänyttä elämää. Jäljellä on tekemäni työn mitätöiminen ja perintööni kohdistuva rahastus. Näissä minulle riittää vielä filosofointia. Kukaan ei kunnioita pienen ihmisen olemassaolonoikeutta. Valtaa käyttävät kohtelevat meitä kuin alkuasukkaita, joilla ei ole oikeutta oleskella maassaan. Vihollisina he tunkeutuvat yksityisalueille sijoittajina ja ottavat maan haltuun rahastaakseen siellä elämäntyönsä tehneitä ihmisiä.

Ich habe - Ich bin. Sain vastauksen kysymykseeni, miksi jään yksin, kun näyttäydyn maahanmuuttajan, vanhuksen tai vammaisen seurassa. Vastaajaana oli kehitysaputyöntekijä pienillä rahoilla kehitysmaissa. Omistamisesta on kyse. Jos minulla on, niin olen ihmisenä jotakin. Tämä on mittayksikkö mittaajilla, joille on tullut ansiosta noopelit, optiot ja miljoonapalkkiot.

Katsoin ilmoitusta Thomas Mannin kirjallisuusnobelpalkinnon myötämisestä. Rouva Mann vastasi puhelimeen. Kiitti tiedosta ja pyysi pienen tyttärensä herättämään isän iltapäiväunilta. Oli vuosi 1929. Sama tilanne kuvattuna livenä. Tiedettiin tarkalleen, milloin puhelin soi ja nobelisti kiittää ilmoituksesta. Rouva onnittelee, vihdoinki. Järjestetään juhlat perhepiirissä. Varsinaiset ovat sitten kuninkaallisten seurassa palkinnon luovutustilaisuudessa. Mannin rahat pitäisi jättää Tukholmaan, oli levottomat ajat. Heidän piti ottaa vain menolippu välttyäkseen vainolta. Sama aika toistuu tänään, mutta sitä pitää yllä rauhanruhtinas työtätekevien halveksuntana. Näin meillä Onnelassa.

Teestunde mit einer Mörderin

Kesäseminaariohjelmaa katson verkossa. Siellä olisi roolipeleistä tulevaisuuden tutkimusta. Liveroolipelit ovat kiehtoneet minua, kun kuuntelin Sanataide -projektin luentoa larppauksesta. Roolipelissä on oikeat säännöt. Sitä yhteiskunta ei vielä ole huomannut aikojen muuttuessa avoimempaan suuntaan. Pelataan suljetun yhteiskunnan säännöillä.

Lähden mukaan roolipeliin nuoren kotiavustajan murhan yhteydessä. Vanha, rikas, osteoporoottinen rouva pyytää nuoren miehensä ja rikospoliisit teelle. Aviomies sanoo, ettei hän juo teetä murhaajan kanssa. Minulle Derrickin jakso on totisinta totta, ei noudata roolipelin sääntöjä. Sehän on rikos, joka pitää selvittä ja saada syylliset vastuuseen.

Näyttötutkintomestarin mielestä näyttökansiosta saatu tunnetila on inhorealistisen kriittinen. Käsittelin omaishoitajuutta siinä tilanteessa, kun se lähti poliittisille harharetkille yhdistyksenä. Erosin sen jälkeen yhdistyksestä, kun minut oli vaiennettu ja kielletty puhumasta omaishoitajien puolesta. Oli virallinen taho suljetun yhteiskunnan säännöillä. Minä elin avoimessa yhteiskunnassa noudattamalla selkäytimessä olevaa ohjesääntöä. Sukupolvenvaihdos on toinen roolipeli kohdallani.

Vielä pääsi poliitikko yllättämään omaishoitajien 10-vuotisjuhlassa tuomalla valtiovallan tervehdyksen (Sdp) kertomalla oman ansioluettelonsa (CV). Paljon on minua opetettu projektikoulutuksissa, ei elämää varten vaan pitääkseni yllä kansalaisvalmiuksia.

Roolipelinä omaishoito on mahtava visio toteutettavaksi oikeilla säännöillä. Mutta meillä voidellaan 30 000 hoitajaa rahalla ja lakisääteisillä etuuksilla. En ole kuulunut joukkoon, enkä ole yksin. Meitä on lähes 300 000, jotka emme mahdu mihinkään muuhun joukkoon kuin omaamme. Siinä meille roolipeliä pelattavaksi oikeilla säänöillä bisnesenkeleinä, joka on eri enkeli kuin rahansijoittaja kohteisiin, josta saa voittona omansa pois lapsityövoimalla teetetystä tuloksesta.

Terveiset Mikkeliin, odotan roolipelivideoita tähän tosielämään avoimessa yhteiskunnassa. Newsweek ei kertonut koko totuutta Onnelastamme. Tai siinä tapauksessa se kertoi juuri uutisen Millin suulla: Parempi olla onneton Sokrates kuin onnellinen sika. Taide ja luova toiminta tekee sen ei sikoina yltäkylläisyydessä, vaan keskittyy arvokkaaseen kestävään ja luovaan onnellisuuteen. (Timo Airaksinen: Lukion Filosofia)

Utsjoki tänään

Aurinko nousee 4.29 ja laskee 21.59. Tähän väliin mahtuu päivä auringon näkyessä ja yö, kun maapallo on kääntänyt selkänsä auringolle. Maapallolla on kaksi napaa. Valvotaan ja nukutaan vuorotellen eri napapiirillä.

Miksi seuraan aurikoa Utsjoella? Pidän silmät täynnä luontoa ja suljen poliittisen päivän avaruuteen valovuosien päähän. Tällä korkeudella aurinko nousee ja laskee joka päivä. Utsjoella auringon silmä sammuu kaamosajaksi. Nousee aikanaan eikä laske ollenkaan yöttömänä yönä. Se on minusta suuri ihme; kaamos ja yötön yö.

Minulle sopii tämä rytmi, nukkua yöllä ja valvoa päivällä elinkellon raksuttaessa aikaa. Pahin lämpöaalto on ohi. Uskallan ottaa vastaan tutun ihmisen. Hän muisti minut pitkän tauon jälkeen. Lähes vuoden olen ollut omalla sairauslomalla. Sovittiin, jos jaksan, niin hieron. Jos en jaksa, hän ei pahastuisi, vaikka jäisi työ kesken.

Paluu työkykyiseksi vaatii testin, vieläkö työkalut ovat käyttökunnossa. Lääkäri kysyi suurten leikkausten jälkeen, missä hieronta tuntuu eniten. Sairauslomalla vastasin: Päässä, enhän ollut robottina huollossa, joka vaati 3 leikkausta. Loma loppui, työ alkoi. Tunsin kaikki leikkausarvet heikoiksi kohdiksi. Yksi päivä tuntui kahdelta viikolta. Jouduin hakemaan vielä apua oireiluihin, jotka jäivät muistuttamaan leikkauksista. Anemiaan meteoriittikiveä. Hengitysvaikeuteen sain pistoshoitoa. Montako piikkiä vielä? Niin monta, että riittää.

Tunsin kuinka keuhkot täyttyivät ilmalla ja työntekeminen ei tuottanut kipua. Heräsin aamulla ennen auringonnousua Utsjoella klo 4.14. Keskipäivään olisi riittävästi aikaa muuttaa lepokoti työhuoneeksi. Oli vielä lämmintä, mutta se oli tuskanhiki, miten työstä selviäisin. Keitän kahvit, otan vitamiinit ja verenpainelääkkeen. Ehdin syödä lounaankin ja sitten tulee paniikki. Otan särkylääkkeen, se vähän helpottaa. Otan kohta toisen ja ajattelen, mitenkä mennään päivystykseen tänä päivänä äkillisen kivun kohdatessa.

Torkahdan tuolissa, vielä tunti aikaa summerinsoittoon. Käyn selaamassa lukulehden netissä. Sielläkin on ollut luova tauko, pääkirjoitukset ovat vanhoja. Seminaariin voin osallistua verkossa.
Hän on ulkoportilla, avaan portin summerilla. Odotan toisen soiton ja avaan ulko-oven. Suljen tietokoneen ja olen jo ovella, kun hissi pysähtyy kerroksessa. Istutaan pitkä tovi, kun matka on vastamäkeä kaupungin katolle.

Sitten aloitetaan totutulla tavalla. Muistaisinko vielä työjärjestyksen. Muistin ja muistin, miltä hieronta tuntui minusta ja hän voihki makeat kipukohdat, mitkä olivat saaneet hänet soittamaan minulle. On tyytyväinen tulokseen ja kysyy arasti, voisiko tulla uudestaan. Siitä olisi apua pitkäksi aikaa.

Voiko yksi kerta niin paljon auttaa? Voi. Hän lähtee nuortuneena kotimatkalle alamäkeä tullakseen uudelleen. Ihminen on taideteos. Taiteilijalle se on työtä. Mitähän söisin ensiksi, sitten katson teeveetä. Istun tuoliin ja narkolepsia yllättää. Torkun koko iltapäivän ja illan. Puhun puhelimessa ja jatkan Terapiaan asti. Mitään en nähnyt enkä katsonut. Työ oli vienyt minut toiselle tasolle.

Isä halusi lähteä saunomaan rantaan. Mielelläni sen hänelle järjestin. Sainhan itsekin uida samalla reissulla. Viimeisille kerroille oli ilo lähteä, mutta yöt olivat vaikeita saunareissun jälkeen. Fyysisesti jaksettiin, mutta henkinen rasitus kävi voimille. Yö oli rauhaton, ajatus sekava eikä hän tiennyt, missä oli.

Itsellä sama tunne, mutta olen palannut päiväjärjestykseen. On selvittävä omillaan sairauksista, unenpuutteesta, uupumuksesta. Kuntoutusta en ole koskaan saanut. Eikä sitä saanut isänikään veteraanina. Rauhanruhtinas puhuessaan vetosi omaisten apuun valtion rahanpuutteessa. Veteraanijärjestö lupasi kuoltua havuseppeleen haudalle. Minusta se oli pilkkaa ja ivaa kunniakansalaista kohtaan. Ei tule veteraanimerkkiä isäni hautakiveen. Setäni sai nimilaatan isovanhempien hautakiveen, kuoli 1918. Sitä isänikin olisi arvostanut. Hän sai sukuviirin 1996, mutta sijoittajat aloittivat rahastuksen jo 1986 edunsaajina lapsuuskodin mailla. Minusta on tehty maksumies pitäessäni kiinni perinnöstäni, josta en voi nauttia.

Japanilaiset tulivat talvikalaan. Heistä oli hauskempaa kairata avantoja, reikiä jäähän, kuin istua paikallaan pilkkimässä saalista. Saman huvin järjestän vielä itselleni ensi talvena, reikiä jäähän munkkien vihkimän veden jääkuoreen. Jokamiehen oikeudella kuljen vielä matkan kotiin kirkonkylän rannasta Vihtaniemelle. Siitä matkasta ei vielä peritä kaavailtuja tieyksikkömaksuja.

Miksi sitä sanoisin

Omaishoidon mennyttä, tätä päivää ja tulevaa olen seurannut läheltä 20 vuotta. Toki ennen oman omaishoitoajan alkamista tiesin tilanteista, jossa mies hoiti vammautunutta vaimoaan, tytär äitiään tai äiti vammaista lastaan syntymästä lähtien. Tilanteet eivät herättäneet minussa mitään mielikuvia silloin. Se tuntui luontevalta elämäntavalta.

Kun itse jouduin tilanteen eteen ja lupasin tulla vanhempieni luokse, kaikki muuttui sillä hetkellä. Sisarukset siirtyivät puolustuskannalle, kunta antoi kotihoidontuen ja valtio antoi asetuksen omaishoidontuesta. Soppa oli syntynyt; mitä useampi kokki sen kehnompi soppa. Sitä en ole purematta niellyt.

Kuvahakuna houkutti sininen lintu, levitetyissä siivissä isäni syntymävuosi. Tekstinä romaanien perinne vanhempien kunnioittamisesta ja vanhuksien huolenpidosta. Samaan olen törmännyt maahanmuuttajan asenteissa omia, mutta myös meitä valkolaisia vanhoja kohtaan. " Sine vanha nainen minua hierot, minun pitäisi sinua hieroa." Muuta ei tarvinnut sanoa, olimme samoilla aalloilla.

Hän ei kohdistanut minuun muita mielikuvia. Sen ovat esittäneet suomalaiset omaishoitajat toista omaishoitajaa kohtaan ylemmyydentuntoisina. Johtajien muistinsa menettäneet vanhemmat tuodaan esille taustoja selvitellessä. He voivat hoitaa hyväpalkkaiset virkansa jakamatta aikaansa hoitamiseen. Tässä on se pieni ero ulkolaisten mummojen oleskelusta lastensa luona. Pitääkö heillekin maksaa sosiaalietuuksia?

Minulla on toisenlainen kokemus. Kunta otti palvelumaksuna takaisin maksamastaan omaishoitotuesta verojen jälkeen loput soveltaen sellaista lakia, joka ei toteutunut. Oliko minun tekemä työ palvelumaksun perusta? Mitään palveluja en saanut enkä tilannut kunnalta hoitaessani vanhempia. Lääkärissäkäynnit kuuluvat jokaisen oikeuteen eivätkä ole kotipalvelua, josta peritään erillinen palvelumaksu lääkäripalkkion lisäksi.

Kirjeenvaihdon voin julkaista, enhän kuulu salassa pidettävälle Tiitisen listalle. Tarvitsisin lakitekstin ymmärtävää oikolukijaa, mutta uskon, ettei sellaista vielä ole syntynyt eikä sellainen ole väitellyt tohtoriksi omaishoitotyön korvikkeena. "Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki." Tässä on se ero olla ministeri ja miesomaishoitaja, jotka eivät ole ymmärtäneet ydinajatusta tehtävässään.

Omaishoitoaikaa ei lasketa työhistoriaan. Sen totesin, kuinka verottaja voi ottaa laillisesti eläkkeestä yhden kuukauden eläkkeen verran valtiolle. Eläkevuosi on tultava toimeen 11 kuukauden eläkkeellä. Onneksi oli työtä vuorotta, ei ehtinyt turhia suremaan. Siihen ei ole aihetta nytkään, onhan Kreikan pelastaminen ykkösasia maapalloistuneessa maailmassa, meidän Onnelassa Newsweekin listalla. Nautitaan lottovoitosta päivän parhaan uutisen kertoessa omasta Onnelastamme maailmassa.

PS. Filosofointia muistiinpanoista. Suomen taloudellinen tasa-arvo. Rahalla Suomi-kuvaa kirkastetaan. Esa-Pekka Salonen kieltäyty kunniasta olla mukana omalla menestyksellään ja maineellaan Amerikassa. Nostan hattua. Kuten Mill sanoo: On parempi olla onneton Sokrates kuin onnellinen sika.

Huumeet ja alkoholi eivät luo arvokasta onnea. Taide ja luovatoiminta tekee sen, ei sikoina yltäkylläisyyden keskellä, vaan keskittyä arvokkaaseen, kestävään ja luovaan onnellisuuteen. Korkea elämisen laatu on mahdollinen ilman hyvinvointia ja korkeaa elintasoa. "Elettiinhän ennenkin, vaikk' ojan takaa oltiin. Ojapuita poltettiin ja ojast' oltta juotiin."

Balkon

Parvekkeen käyttö hellekesänä on ollut mahdotonta. Juhannuksesta elokuun 15. päivään sitä kesti. Kaupungin katolta kuvaan liputuspäivinä kaikki liehuvat liput. Puistoa kurkkaan kulmasta talojen välistä.

Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen suurta juhlaa vietettiin sunnuntaina ja samalla päättyi kirkkovuoden suuret juhlat. Uutiset kertovat nuorten juhlijoiden viimeisestä villityksestä, hyppiä alas parvekkeilta uima-altaisiin. Jo 30 on kuollut ja kuuma kesälomakuukausi on vasta puolessa.

Minun parvekeaika alkaa. Laitan tyynyt tuoleihin, pöydälle kukkaliinan ja eroottiselle hautausmaalle symbolin leikkokukkia varten. En pese parvekelaseja, ovat minulle liian epämukavat pitää puhtaana.

Tunsin kaikenlaisia oireita nahoissani aamulla sängyssä. Terveys ei ole sairauden puutetta. Sairauden edetessä lähelle 100 % sen tietää, mutta lääkäriä varten pitää olla näin sairas. Sittenkin olen vaikea potilas:
"Mene lääkäriin", farmaseutin ohje apteekissa kipulääkettä hakiessani kohtauksen jälkeen.
"Älä tule enää tänne", päivystävän lääkärin ohje.
"Olet jonossa 15.", Päijät-Neuvon puhelinpalvelu.
"Ilmoitetaan kirjeellä lääkäriaika n. kahden kuukauden kuluttua", puhelinpalvelu odottamisen jälkeen.
"Yksi aika vapaana, otatko", vastaus saadakseni laboratoriolähetteen borrelian toteamiseksi.
"Olet syönyt ja maannut", lääkäri toistaa omilla sanoilla vastaukseni kysymykseen, miksi olen tullut lääkärin vastaanotolle. Hoitaja nyökyttelee vieressä.
"Olen sairastunut, en jaksanut viikkoihin kuin syödä ja nousta sängystä ylös", korjaava vastaukseni makaamiseen.
"Borrelia + (positiivinen), otetaan uusi koe", parantajalääkärini puhelinvastaus.
" Tule käymään kortisonipistosta varten vastaanotolla", lupaa lääkäri.
"Missähän välissä lääkäri sen pistää? Soitetaan", ajanvarauksen ihmettely.
"Aika järjestyy, mutta älä puhu muuta", ajanvarauksen ilmoitus.
"Te paransitte, kun minut kannettiin vastaanotollenne", kiitin lääkäriä tuloksellisesta hoidosta samalla kun hän antaa pistoksen olkanivelen kipua poistamaan ja liikettä parantamaan. En puhunut yliajalla. Kiitokset eivät lisänneet lääkärin kiireitä.
"On virus, joka paranee itsekseen. Syö valkosipulia ja inkivääriä", päivystyksessä jonottamassa vuoroani muiden sairaiden kanssa.

Kansanedustaja tulee lääkärin vastaanotolle. Katsoo ympärilleen, onko äänestäjiä paikalla. Ohittaa kaikki jonot, suoraan ilmoittautumisluukulle. Nimeltä kutsutaan seuraavaksi lääkärin luokse. Omin jaloin kulki, ei ollut hengenlähtö lähellä. Ehkä oli kiire lentokentälle joululomalla eduskunnasta. Se siitä priorisoinnista.

Oma apu kiropraktikolta ja käsikirurgilta ei tuottanut tulosta. Oli vain kallista. Mutta elämä on, ja sainhan käydä Terveystalon teho-osastolla tutustumassa, missä mennään, kun on tullut hoitaja-lääkäri työpari. Se on parempi kuin pankkineiti byrokratian alimmalla portaalla seuloi potilaita lääkärin luo päivystyksessä. Lehahti tulipunaiseksi pankin tiskin takana, kun asioin kohtauksen jälkeen pankissa.

Kenenkään ei tarvitse punastella työssään pankissa eikä vuodeosastolla, jos he tekevät työtänsä, mistä saavat palkkansa.
"Älkää nälkään tappako", ystäväni Aino sanoi Tuusniemellä käydessään katsomassa äitiään palvelukeskuksessa. Diabeetikko makasi sängyssä, hampaat lasissa ja voileipä kasviksineen lojotti pöydällä.
"Aino ei muista", sanoi lääkäri, kun Aino haki apua sairauteensa terveyskeskuksesta.

Aino muisti tunnetasolla kaikki loukkaukset, jotka hän sai niellä ympäristöltä. Hän tarrautui kaksin käsin nähdessään minut ja kertoi viimeaikaiset tapahtumat. Hänellä ei ollut puolesta puhujaa. Pidettiin vähä-älyisenä lukeneiden, vähä-älyisten viranhaltijoiden taholta.
Millä mittaat, sillä sinulle mitataan.

Vuosi vaihtui, läärikäyntejä on kertynyt 22 kertaa. On hoidettu tunnetuilla menetelmillä veren puhdistumatta positiivisuudesta. Olen saanut superbakteerin idän taigapunkista. Sillä on arvaamattomia seurauksia. Oireilu jatkuu. Siinähän se menee vuosien lisääntyessä. Vanhuus tulee, vaivat nuortuu. Lääkecoctail auttaa hyppimään parvekkeilta ilman kuoleman pelkoa. Siitäkö lie kyse Kauhajoellakin?

PS. Vastaukseni vallasta kieltäytymeselle. "Hän otti orjanmuodon ja tuli ihmiseksi."
Nykyihminen poliitikkona kantaa poliittisen vastuun ja siirtyy syrjään odottamaan parempia aikoja. Niin teki Putinkin toista tulemista varten. On suurta viisautta kieltäytyä vallasta, mutta kantaa vastuun omalta osaltaan varmistamatta kehittyvien maakuntien Suomen antamista voitelurahoista.

Mitään ei ole opittu. Vain harvoilla on puhtaat jauhot pussissa. SAK:n mieskin loikkaa, niin miksi? Ottaakseenko orjanmuodon tullakseen ihmiseksi?

Me uskomme kaiken Luojaan

Musta kissa ei juossut tien yli enkä kulkenut tikapuiden ali. Epäonnen päivä ei vielä tuonut kiinteistöverolippua omistamastani lomakiinteistöstä eikä tietoja asukkaista, jotka käyttävät vanhaa rakennuspaikkaa varsinaisena asuntonaan. Tyhjä, mikä tyhjä.

"Myy koko paska! Pääset vapaaksi miljoonaperintöön kohdistuvista maksuista." Tämän vastauksen sain verottajalta kysyessäni viime syksyn kiinteistöveron perusteista. Ne ovat verottajan mielikuvia vahvistettuna maanmittaustoimiston piirroksilla rajatusta rakennuspaikasta lapsuuskodin ympärillä.

En soittanut verottajalle saadakseni myyntiohjeita. Olen sijoittanut lapsuuskodin säilymiseen tähtitieteellisen summan bisnesenkelinä. Nyt uudet sijoittajat ovat kysymässä voittoja alkuperäisten asukkaiden tekemästä halpatyöstä. Ostivat kunnalta kesämökkipläntin saadakseen meidät maksamaan lisäarvoa sijoittamalleen pääomalle.

Vuosi sitten jaksoin vielä koota valituskirjeeseen kaikki asian ympärillä käydyn kirjeenvaihdon. En soittanut verottajalle tiedustellakseni sijoitukseni pörssiarvoa enkä ottanut vastaan myyntikehoitusta. Verottaja mutisee epäselvän anteeksipyynnöksi ymmärrettävän kurkunselvityksen. Joko nyt lienee vihne käen kurkussa tai verottajan kitarisoissa, kun kiinteistöverolippua ei ole tullut.

Meidät on vedetty osakkaaksi uutena kiinteistöyhtymänä Länsirannan tiekarttaan. Odotan tieyksikkömaksulappua järjestäytyneeltä tiekunnalta, joka hoitaa karjapolkuja ja juosten kustuja jälkiä perustettua rasitetietä minulle tuntemattoman kiinteistöyhtymän maalla. Se päivä on 13. ja perjantai elämässäni ja toimintasuunnitelma on valmiina vähemmistövaltuutettuna YYE:lle.

Takaisinpaluuta ei ole. Kuvaksi ajattelin jättämääni kotikirkkoa Tuusniemellä. Se ei tule kysymykseen, onhan kotikirkkoni Saksalainen kirkko Helsingissä. Kuva on kirkkoon kohdistuvasta arvostelusta. Itse olen kysynyt: "Minkä perinnön sodan aikana syntyneet saksalaiset saivat kirkkoon kohdistuneena vainona ja juutalaisten tuhona. " Se on selkäytimessä perillisillä, vaikka emme ole syyllisiä. Olen lukenut joukon kirjoja selviämistarinoista vainojen aikana. Samaistun Anne Frankin kohtaloon. Hän ei selvinnyt. Kirjavaras selvisi ja Sonderkommando erikoistehtävässään. Minulle on siunaantunut Taistelussani niin monen ihmisen kohtalo.

Aamun uutiset: Moskovan metsäpalot ja Amerikan tiedustelupalvelun saama ennakkovaroitus syyskuun 11. päivän tapahtumista. Odotettiin lentokoneista pudotettuja pommeja. Lentokoneet olivatkin ihmisineen pommeja ja löivät ällikällä koko maailman. Minuun kohdistuva painostus on ajalta SF, joka hutkii ennen kuin tutkii. "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää!"

13. päivä ja perjantai

YYA, YÄE ja YYE -tavaamisharjoitukset tuottavat tuloksen "vähemmistövaltuutettu". EVVK on huuli pyöreänä, kätkeehän kaikki Y -alkuiset lyhenteet voimaa, valtaa ja populistista politiikkaa. Mitä sitten populismi tarkoittanee, otin selvää. Populismi on helppoja nakkeja, vippaskonsteja ratkaista ongelmia.

Kenenkä puolta pitämään tarvitaan vähemmistövaltuutettu, onhan hän vain populistinen tulkki, joka ei tavoita meitä mummoja. Kanavauudistuksessa tulin yllätetyksi. Olin vielä sängyssä, kun pääministeri änkesi kotiini. En ollut sopinut hänen kanssaan tulosta. Annoin palautteen YLE:lle. "Tunnen itseni poliittiseksi huoraksi pääministerin tunkeutuessa kuuntelemani radiokanavan kautta yllättäen sänkyyni." Tämä, jos mikä, on uskoteltua populismia.

Sota-aikana hiljennyttiin kuuntelemaan rahisevien radioitten äärellä rintamalle annettavia niukkoja tiedotteita. Kun rauhan solmimisesta tuli tieto, tuli hiljaisuus. Uutistulva ja poliitikkojen kiireet eivät minua kiinnosta, ei mene jakeluun.

On tullut valikoiva kuulo ja näkö. Siihen on vaikuttanut ylhäältä johdettu uskottelu, ettei minulla ole oikeutta viedä loppuun sukupolvenvaihdosta vanhempieni hoitamisesta huolimatta. Siitä minua rangaistaan manaamalla. Tietämättään heidän nenäsä jäivät jo muukalaisten hautausmaalle, kun nenänmitta oli välimatka rannasta mummonmökkiin. Siinä on sinulle kylliksi omistusoikeutta yli 100 vuotta suvun hallussa olleeseen lapsuuskotiin.

Me olemme vähemmistö, joka jaksaa olla omaa mieltänsä piäsnuatikoiden asioidenhoidosta. Kivet on kupissa, mutta tyydymme ääneen ihmettelemään vääryyksiä. Pahantekoon edes ritsojen kanssa emme tule mukaan. Kierrän kaukaa torikokoukset. Minulla on kateellisia vihamiehiä, vaikka perustin epävirallisen organisaation ratkomaan arvaamattomia ongelmia. Merkittävin on omaishoitaminen merkittävän poliitikon istuessa eduskunnassa oman isän nauttiessa järjestetystä päivähoidosta. Me vähemmän merkittävät läheistemme hoitajat olemme saaneet uuden kielen; zu Hause Pflegen.

Mistä ne tulivat kotonahoidettavat? Sehän on rakennemuutosta kunnissa lakkauttaa laitospaikat ja palvelut. Samaa sovelletaan lapsiin. Lähikoulut pois kyläläisten käytöstä. Lapset busseihin köröttelemään aamuin illoin moneksi tunniksi päivässä. Onhan meillä kyyditty ennenkin tuntemattomiin paikkoihin.

On mennyt ohi, selvisikö Kataisen mailta löytyneen luurangon kohtalo. Ei se ollut Katainen, hänhän pistäytyy syöttämässä laitoksessa isoisoisoäitiänsä. Tai käyttää lakisääteisen isyysloman afterski- kutsuihin Tahkolla. Suurellista pienen ihmisen syntymän ympärillä. Melkein kuin vastasyntyneen tähti loisti Beetlehemin yllä ja johdatti Itämaan tietäjät kumartamaan uutta kuningasta. Kataisen velkavaltakunta on syntynyt. Siitä saamme kaikki vanhat ja uudet maksaa kitukuolemalla. Elvytys on juuri sitä ja sillä on tarkoituksensa.

Lääketieteelle Englannissa on ilmaantunut bakteeri, joka kestää nykyiset antibiootit. Se on tullut Pakistanista kauneusleikkauksissa käyneiden mukana. Minulla on kokemusta idän taigapunkista, joka puraisi veriaterian minusta jatkaakseen sukua ja jätti naamioitumiskykyisen bakteerin tilalle. Siihenkään ei ole hoitoa eikä polvien tekonivelet poista minusta borreliaa. Pidän vanhat polvet ja Burgdorferi'n hyvänäni.

Oireiden kautta olen löytänyt hoitavat lääkärit, vertaistuen ja oikean verenpainelääkityksen. Verenpaineenhoito on tehnyt minusta vaikean potilaan tokaisuineen.
"Tämä hoitaa itse verenpaineensa. On mennyt liian kauan aikaa oppilaalta täyttää potilaskortti", loppuunpalanut uskovainen sairaanhoitaja.
"En mittaa sinun verenpainettasi", vastavalmistunut sairaanhoitaja varsinaisen diabeteshoitajan sijaisena.
"Potilastietoja ei löydy", arkistoitu ulkokuntalaisena 10 vuotta muuttoilmoituksen jälkeen.
"On hoidettu", suuttunut sairaanhoitaja, kun en suostunut viemään sängynpohjalle jäänyttä isää enää kotiin.
"Et ole tyytyväinen hoitoon", apulaisosastonhoitajan kommentti omaiskeskustelussa hoitajan kanssa.

"Isäsi on kuollut aamulla noin viiden aikoihin", ystävällinen puhelinääni 7.2.2000.

Sinnepä jäitte jatkamaan jokainen määräajaksi sote-palvelujen tuottamista. Kaikki olisi pitänyt hoitua kunnanlääkärin, sosiaalijohtajan ja sos.terveyslautakunnan yhteistyöllä.
"Sinun isän/äidin hoitamisella ei ollut mitään yhteistä minun isän/äidin hoitamisen kanssa", vastaukseni kunnanlääkärille ja sosiaalijohtajalle erikoisesti.
"Minunkaan isä ei tarvitse hoitajaa" ja vähän myöhemmin:
"Nyt isä tarvitsee hoitajan ja me lapset maksamme sen hänelle."
Niin meni Tuusniemen omaishoitorahat virkamiesten ulkokuntalaisten vanhempien hoitoon.


Nyt on vielä puhdistus käynnissä kunnan ottaessa "omansa" vanhempien jättämästä perinnöstä oman käden oikeudella. Kuka katsoo Floridaan, kuka uskoo Moskovaan. Siinäpähän tähyilette taivaalle!

Tilattu kuolintodistus

Hoidot, tutkimukset ja kivunlievitys oli lopetettu. Minulle ei annettu vaihtoehtoja. Jäin odottamaan siitä hetkestä lähtien lääkäriltä kuolintodistusta hautaamista varten. Siitä oltiin puhuttu isän kanssa. Hänelle ei lääkärin ilmoitus ja minun vastaus tullut yllätyksenä. Lääkäri hermostui silminnähden. "On kovaa puhetta. Otetaan Arviitti vuodeosastolle ja sinä saat lähteä pois."

En vielä silloin luovuttanut. Muutin vain nukkumaan isän huoneeseen patterin viereen yöksi, ollakseni aina paikalla, kun isä tarvitsi apua. Alkoi vaikeat viikot meille molemmille, kun oli turha kysyä lääkäriltä, miten voisin helpottaa isän kipuja. Meillä oli yhteiset lääkkeet, kaikkien toivottomien tapausten lääkekupista ne huumejohdannaiset löytyivät. Leijailin pilvissä nukkumatta, mutta sitten tuli jysäri. Keuhkoja kirveli, olisi pitänyt ottaa kaksi, kolme ja niin monta tramalia, että kirvely olisi loppunut vähäksi aikaa.

Isän oli elettävä päivä 6.2.2000. Seuraavana aamuna hän kuoli. Seurakunta antoi sukuselvityksen isän kuoltua. Kansliassa oli joku harjoittelija, joka kirjasi kaikki minun elämänvaiheet avioerosta ja nimenmuutoksesta lähtien, olihan minulla viimeksi muuttaneena ajantasaiset tiedot. Menivät vain kylkiäisenä isän tietojen mukana vääriin osoitteisiin.

Taas piti lähteä oikaisukierrokselle. "Minä tulen" -lupaus aiheutti vähemmän päänvaivaa minulle kuin "minä menen" -muuttoilmoitus. Sen jälkeen muistutukset tulivat kirjeitse, kirjattuina tilisiirtoineen taloyhtiön hallitukselta ja maanmittaustoimiston mandaatilla tuomariksi värväytyneen toimitusinsinöörin ja uskottujen miesten ammattitaitoon luottaen halkomistoimituksen aloituskokoukseen kutsuttuna. Kaikkea minä häpeän, mitä sain kokea. Se muistuttaakin joukkoraiskauskohtausta kerta toisensa jälkeen.

Taloyhtiö on saanut uuden isännöitsijän. On tarpeellinen lainmuutoksesta johtuen. Nyt tiedän, mitä tulevaisuudentutkija tarkoittaa lyhenteellä YYE. Sehän on Yksinkertaisten-Ymmärtämättömien-Enemmistö. Kun jaksaa puhua aikansa omaan pussiin ansioistaan, itseä korostaen, toista painaen, tuntee olevansa elossa. Sitten tulee katkeruus, kun läheisinkään ei halua tulla omaishoitajaksi. Siinä elämä yllättää, kun jää yksin yhteiskunnan avun varaan. En halua käydä kuuntelemassa entistä naapuria, kun omaisetkin kiertävät kaukaa.

Öllin isän oppivuodet ovat päättyneet. Autismi kulkee perintönä. Samoin totutut tavat. Kaho, mikä kaho. Sen en olisi uskonut kulkevan isien pahoina tekoina lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen. Maurista tuli minulle kuoltuaan ongelmallisten asioiden ratkaisussa vihreä verka. Aikansa muhittuaan kirjekuoressa Maurin kuvan kanssa on asia ratkennut, kun lentää siivin valkoisin kuin joutsen.

Pakkosyöttö

Avaan radion aamulla. Elinkelloni on oikeassa ajassa. Kukkuu, kukkuu sen ilmoittaa. Kello on kuusi, jään vielä sänkyyn odottamaan aamuntiedotteita, auringonnousu- ja laskuaikoja. Utsjoella aurinko on noussut tämän vuorokauden puolella ja laskee paljon ennen puoltayötä. Ollaan menossa kovaa kyytiä talviaikaan ja askel askeleelta kohti kuolemaa.

Hellekesän jälkeen elimistö palaa asteittain siedettävään olotilaan. Asiointireissun jälkeen kaupungilla olin aivan naatti. Verenpaine olematon ja muuten vetämätön olo. Kävin apteekissa ostamassa vitamiinilisät, jospa se auttaisi tokentumiseen ja jatkamaan keskeneräistä elämää. Juon vettä, kamomillateetä ja muita nesteitä. Katson kohtauksia eräästä avioliitosta ja konjakkipullon tyhjentymistä. Mieleen palaa aika, jolloin katsoin ohjelman ensikerran ennen avioliittoni muuttumista (X) rastiksi ruutuun; elää avioliitossa.

Mies pistäytyy kotona veljensä kanssa. Teevee on auki avioliiton kohtauksen aikana. Velj'mies kääntää kanavaa, mitä sinä tuota katsot. Katson, mitä katson. Mummolassa on taiteilijajuhlat. Juoppo hanuritaiteilija on kutsuttu kylään ja mies tarvitaan absolutistiveljien vierasta viihdyttämään juomakaverina. Illalla toinen veli saattelee miestä kotiin. Mies ärhentelee minulle ja minä lähetän saattelijan kiireesti matkoihinsa.

En saanut selkääni sinä iltana ja otin kaikista kärhämistä opikseni. Autoilijan vaimo oli lähtenyt kotoa. Palasi ystävättären kanssa hakemaan tavaroitaan. Autoilija oli ylen ystävällinen saadakseen naiset sisälle. Ja silloin käämit kärähti. Autoilija surmasi molemmat naiset. Tähän tilanteeseen en halunnut itse joutua. Oli vielä elämännälkä ja lapset pieniä. Uhkasivat lähteä lastenkotiin, jos minä jäisin jatkamaan avioliittoa. Bergman oli avioliittoneuvoja ennen perheneuvoja Kurosen Mattia. Kumpaakaan en ole tavannut face to face.

Tänä aamuna sain adrenaliinitujauksen. Kukaan ei tullut piikittämään. Se oli vain helpotuksen tunne. Minä selviän vielä. Annan palautteen syntymäkunnalleni, mitä he ovat minun kanssa vehkeilleet jokainen vuorollaan virkamiehenä tai -naisena organisaatiossaan, jota kunnaksi sanotaan. Joku on aina sallinut väärät teot ja siunannut ne puhumalla ylhäältä kuin ministeri Rehula vieraillessaan Tohmajärvellä.

Kehutaan, kun oikein ministeri kävi paikalla. Peter vaihtoi uutisvuodon uutisankkurin pestiin. Turpajumppa paljasti jännityksen. Lapset puhuvat Teemalla aidosti oikeista sanoista. Viimeksi Linnunradasta. Ovat luonnollisempia esiintyjiä kuin vuosia esiintymistä harjoitelleet puhujat. Lapsen suusta kuulee aidon totuuden. Poliitikot ovat puhuneet itselleen läpiä päähän. Pitää ottaa polvet avuksi. Hylätä edustuskelpoiset varapolvet, kun on päässyt kurkistamaan reittä pitkin vähän ylemmäksi. Sitä meille pakkosyötetään päivästä päivään. Rahanreijät paikataan ottamalla valtiolle velkaa, jonka takaisinmaksajista ei ole tietoakaan.

Honeymoon päättyi korruptiosyytteisiin. Naapurissa oli kyse rikkaan liikemiehen häälahjasta tulevalle kuningatterelle. Meillä rauhanruhtinas pisti tuulemaan, vaihtoi optiolahjuksensa rahaksi. Mitä lie touhunnut maailmalla valtion laskuun, kun sai noopelin rauhanpalkinnon tilauksesta. Hän pitää yllä hyväveliverkostoa hyvänä ihmisenä ja haastaa meidät työllämme itsemme elättäneet luusereiksi ja tyhjäntoimittajiksi. Hänellä ei ole konsteja selvittää tätä tilannetta meitä suomalaisia kohtaan.

Tutu puuhasi kuitenkin totuuskomissiota koolle, että saataisi sovinto aikaan rinnakkaiselon jatkumiseksi. Mitataanko kansalaisten eriarvoisuus 2018. Se on tulevaisuudentutkimusta. Nyt eletään tätä päivää samoin kuin 1900-luvulta lähtien isovanhempani asettuessa Vihtaniemelle kunnanmökkiin asumaan. Käsityöläisinä heitä huudettiin kinkereillä "Mäkitupalainen August Tirkkonen". Isäni syntyi 1906 ja äitini 1914. Setäni, Juho Taavetti, vangittiin torpparinpoikana. Oli vaatturinopin käynyt ehkä menetetyssä Karjalassa. Osallistui nuorten rientoihin työväentalolla. Kuoli 1918 29-vuotiaana palattuaan vankileiriltä sairaana ja nälkiintyneenä.

Olenko minä veljeni vartija? Vai, minäkö olen se punainen, jonka perintöä kunta jakaa uusrikkaille mökkiläisilleen sijoittajina?