Verotarkastus

Maailman menosta vuoden 1941 heinäkuusta eteenpäin ei ole valokuvia muutamiin vuosiin. Isä oli rintamalla. Kirjoitti ahkerasti kotiin kantaen huolta kotona selviämisestä. Äiti kotona huolehtimassa heinänteosta, ulkotöistä ja meistä kolmesta pienestä lapsesta. Vanha isoisä lonkka murtuneena, liikuntakyvyttömänä sängyssä. Loppuun asti mielessä syntyperän mukaan punaisena vangittu ja nälkään tapettu poika, joka oli kuollessaan 29 v. 

Itsenäisyyden alku ja nyt Suur-Suomen valloittaminen oli nuorten miesten velvollisuutena. Isoisä oli lapsenvahtina. Hän huolehti tehtävästään tunnollisesti viimeiseen asti kuin sukupuuttoon tuomittu iso panda elämänpiirin pienentyessä. Isoisä tuhrasi piippunsa kanssa, joten äiti jätti vastasyntyneen kapaloituna vierihoitoon kasvot kauaksi isoisän piipusta. Mutta palattuaan sisälle oli vauva aina isoisän silmäin alla katsekontaktissa. Tähän tunnetilaan palaan aina, kun eteen tulee veteraaneihin liittyvää. 

Vuosi sitten pyysin verokortin 100 euron "muuta ansiotuloa" varten. Veteraanijärjestö jakoi rahojaan sotaleskien kuntoutukseen. Ennakkoperintärekisterissä kaikkia yritystuloja verotettiin samalla asteikolla. Kuitti kuittien joukossa ei herättänyt sympatioita eikä antipatioita. Halusin muistaa asiakastani syntymäpäivänä antamalla hänelle oman lahjani hierontana. Mutta lisäksi hän esitti veteraanijärjestön 100 euron maksusitoumuksen. Toteutin sen kolmen lahjakorttihieronnan jälkeen neljällä käyntikerralla. Ilmaisista hieronnoista en ole pitänyt kirjaa, mutta nyt odotin jännittyneenä, mitä 100 euroa vaikuttaisi verotukseen eläketulon lisäksi. 

Ja sehän vaikutti. Siitä tuli 204 euroa enemmän verotettavaa ansiotuloa kunnallisverotuksessa. Veroehdotuksessa ollut veronpalautus vaihtui takaisinperinnäksi. Isäni ei saanut veteraanikuntoutusta, sillä rahat jaettiin veteraanijärjestön sisällä. Omaishoitajia ei kuitenkaan ilmaantunut valkoisille veteraaneille eikä heistä tullut kuntoutuksella veteraaniveljiä, vaan kerskailevia edunsaajia. Odotin muuta, mutta totesin vaikka heidät voissa paistaisi, ei paremmalta isääni kadehtivat puheet maistuisi. 

Isäni osallistui veteraanikeräyksiin. Presidentti Ahtisaari puhui aikanaan rahojen niukkuudesta ja vetosi veteraanien omaisiin veteraaneistaan huolenpitäjinä. Olen tullut tienpäähän. En enää osallistu veteraanien hierontaan maksusitoumuksella. Lääkärinlähete hierontaan ei ole tehnyt hieronnasta sen kummempaa kuin ilman lähetettä. Veteraanit tietävät, että kuntoutus on ollut rahastusta veteraanien kustannuksella. Kuinka on käynyt suurten kuntoutuslaitosten. 

Kun rahat ovat loppuneet, on maksavien asiakkaiden määrä vähentynyt. Virossa on kylpylöitä, joissa saa edullisia hoitoja samalla kun pistäytyy viinanhakumatkalla. Yksi tie, kaksi tai kolme (ihanat tytöt) asiaa, jos ei ole vielä koukussa. Silloin on tullut petetyksi ja saanut huijarien myrkkyviinaa. Valtion järjestämää korviketta seurauksineen näin rauhanaikana. Kokenut kaikki tietää ja vaivainen kaikki kokee. Ei enää järjestettyä vaalikeräystä totesin ennakkoäänestyspaikassa, vaan vaalirahat suoraan vammaisjärjestöille auttamaan heitä kaikkia yhdellä kertaa.