Olen miljonääri-isän perijä. Vitsi on siinä, että tähän päättyi 10 vuoden sitoumus omaishoitajana. Isän toive oli, ettei hänen eläessään jaeta maata osakkaiden kesken. Ei ollut laillista tahoa, johon olisin voinut turvautua. Enemmistöpäätöksellä ja yhden osakkaan haluamalla tavalla jakajat ja uskotut miehet sen toteuttivat. Jäljellä on inhorealistiset tunteet: Kun mikään ei riitä lain mukaan. Kenellä on, sille annetaan. Ja kenellä ei ole, siltä otetaan ja annetaan sille, jolla on. Tämän saamme lukea Raamatusta ja soveltaa käytäntöön kuin piru luettuaan ohjeistuksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti