maanantai 9. elokuuta 2010

Alkutekijästä alkulukuun

Jopas nyt jotakin. Kuulin asioihini vedetyn uskotun miehen virkansa puolesta kuolleen. Kaikenlaisia osallisia oli haalittu jakamaan halkomistoimituksella lapsuuskotiin kuuluvaa rakennuspaikkaa ja metsää. Kukaan Kiinteistöyhtymän osakkaista ei ollut holhouksen alla. Siksi ihmettelen, kenenkä osuutta uskotut miehet valvoivat.

Otan vielä lähempää tarkastelua varten kirjoittamani muistiinpanot lukion Filosofiasta. Kun vertaan valtion syntyä yksityisen vapaan kansalaisen näkökulmasta, minä olinkin vanhempieni omaishoitajana tarkkailun alla. Kunnassa oli omat sääntönsä kunnanjohtajista kunnanlääkäriin ja sosiaalijohtajaan asti. He kokivat minut kapaloissaan köllöttelevän kunnan virkamiesten viholliseksi. Omankädenoikeus oli heidän ohjesääntönsä.

Lääkäriksi kouluttautunut Karjalan poika oli lukeneinta ylimystöä. Hänen sanansa oli laki hallinnollisesti. Kukaan ei uskaltanut esittää omaa mielipidettänsä omasta sairaudestaan. Yskänlääkkeellä hän hoiteli kilpirauhasen liikatoimintaa ja propraalilla jännitysvapinaa. Naisasioissa vaihtelu virkisti. Kukapa sitä jaksaisi saman naisen kanssa loppuelämäänsä.

Vielä oli lähetyssaarnajan anti kokematta. Nuoren, uskovaisen kotisairaanhoitajan hän tiesi riittävän naisentarpeeseen loppuelämäksi aina 75 ikävuoteen asti. Ja riittihän se häistä pikaisiin hautajaisiin. Lääkärin työtä häiritsivät kirkonkylään muuttaneet vanhukset. Lääkäri näki heidät lakovariksina istumassa omien osakkeittensa ulkopuolella. Pysyisivät entisillä elomaillaan.

Mitäpä se vastanainut lääkäri välitti vanhan ukon syöpäsairaudesta. Lohdutin isää, ettei lääkärin naimiset kuuluneet isän lääkärissäkäyntiin. Se oli alkua tämän päivän teeveesarjoille Teho-osastolle ja Holby Cityn sairaalalle. Lääkärin leski sai mission, että syntymäkunnastani tulisi Florida. Esitti toiveensa Joululehdessä joulupukille.


Itse olen alkutekijöissä, se etsii alkulukua. Mä mistä löytäisin sen laulun, sen laulun muita paljon paremman?

2 kommenttia:

A kirjoitti...

Meillä oli Tohmajärvellä 1960-luvulla lääkäri, joka hoiti mm. kohtusyöpää ja virtsatietulehdusta rauhoittavilla pillereillä, Diapamilla. Se syöpä oli anopillani, ja tuo jälkimmäinen sairaus minulla. Minä selvisin, anoppi haudattiin kesällä 1966.

Vaikka lääkäri on jo eläkkeellä, hän ottaa vastaan joensuussa yhä potilaita. Hänen rahanhimonsa on kyltymätön ;=?

mammamia kirjoitti...

R.I.P. Aili-mummo 27.4.2019