Työ elämänkaarella

Voi jehna!

Sivua ei löydy.

Iltahartaus 15.6

Perjantai-iltaisin kuullaan hartauksia elämänkaaren vaiheilta. Opetusneuvos Pertti Luumi, Helsinki. Virsi 519:1. Virsi alkaa sanoin "On työni, Herra, lahjaasi". Radion kamarikuoro, joht. Timo ...

Tänään klo 18.50 

Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Siihen loppuu  16.6 aamuhartaus. Ei pääse alkua pidemmälle. Onko se tämän päivän sana elämän ohjeeksi. Jos joku vaatii kulkemaan kanssaan virstan matkan, niin kulje hänen kanssaan kaksi. Nyt on minut haastettu kulkemaan yksin siihen asti kun areenan uudistusta viilataan kuntoon. Kuka siitä mitään välittää, mitä haluan kuunnella ja katsoa

Keskiyön aurinko ja kaamoksen kaunis sininen valo sekä koko ajan muuttuvan valon ja pimeyden kirjo niiden välillä on itse tunnettava, jotta ne voi ymmärtää. (Napapiirin ympärillä globaalisti)

Työtä se on tyhjäkin työ, jonka saa pyytämättä. Kolutusstrategia pettää itsetarkoituksena, ei koulua vaan elämää ja työtä varten. Akateeminen vapaus on huoletonta aikaa. Päättäjillä on ollut mahdollisuus nauttia opiskelusta silmänlumeeksi, bilettäminen on heidän erikoisosaamistaan. Pitkälle päässeiden koulumenestys ei ole päätähuimaavaa. On tuplattu vuosia, kun koulunkäynti ei jostakin syystä ole kiinnostanut. Se ei kuitenkaan ole ollut esteenä edetä urallaan. Kun kaiken on saavuttanut voi yläkerran ukkona ampua vaikka kovilla. Kun aika on jättänyt asiantuntijan, on hänellä seuraajansa. Pitää brändätä tuotetta sponsoroiduilla matkoilla. Jos joku Esa-Pekka ei mene halpaan halvan rahallisena pönkittäjänä, hänen ratkaisuaan arvostellaan. Lahjakkuus ei siitä mihinkään hävinnyt.

Pystyin hyvin vähän osallistumaan vanhempieni työhön, olinhan harjoitteluvuodet oppikoulussa. Heinää osaan seivästää tai tänään kantaa paaleja, jos on tarvetta. Verkonlaskussa ja nostossa olin soutaja ja kalansaalis perattiin tuoreeltaan. Jos mitä olen tehnyt, olen edennyt alusta loppuun. Palkka ei ole ollut motiivini tehdä työtä kunnolla. Tämä aika muistaa minut halpana hierojana, onhan kaupunki myynyt käsityötä 10 % alennuksella eläkeläisille. Etuoikeutetuksi itsensä tunteva yritti ohittaa jonon tärkeyttään.

- Poikani on kansanedustaja, minun on päästävä halpaan hierontaan heti. Ehkä hän odotti arvonsa tunnossa, etten ottaisi maksua ollenkaan. Tyhjän saa pyytämättä. 

Kävin tänään toteamassa, että kopioitava tiedosto ei enää löytynyt. Ystävällisesti hän antoi uuden mahdollisuuden skannata sivut ja kopioida ne nidotuksi julkaisuksi. Se sitten heinäkuussa. Sovittu toimituspäivä siirtyi juhannuksen jälkeen. Ollaan väljemmillä vesillä. Enää en odota mitään, päivä kerrallaan etenen uusia aikoja kohti.

Kymmenen vuotta olin ohjelmoitu omashoitaja. Silloin oli työjärjestys joka päivälle. Joskus kaipaan järjestystä. Kukaan ei enää kuratoi päivääni. Joku puhelinmyyjä toi kuraa ostettavaksi kotiinkannonhinnalla.

Uusia sanoja syntyy enemmän kuin töitä ilmaantuu tekijöille. Pieni tyttö kysyi äidiltään.

- Mihin Anni meni?

- Töihin?

- Missä on Annin töi?