sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Omakuva

"Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen." Lastenvirsi on ensimmäinen laulettu tunnekokemus katsomisesta. Pieni tyttö pyytää kyynel silmissä siunaamaan äitiä ja isää. Lapsella on turvallinen koti ja kasvuympäristö. Kaikilla ei ole yhtä hyvin.

Vaikka tietoyhteiskunnan kehittäminen on epäonnistunut, tältä osin se palvelee pahaa etsien uusia uhreja kasvottomana naamakirjassa. Suljetuista kirkon sisäoppilaitoksista on lähdetty maailmalle kantaen suurta häpeää. Meidät on opetettu vaikenemaan uhkailemalla. Tämä on vallankäytönväline. Se on sääntö eikä poikkeus.

Löysin omakuvan aikakausilehden kokoisesta, kuvitetusta Uudesta Testamentistä. Minua on katsottu tyttönä, naisena, vanhana naisena kuvan kertomalla tavalla. Kuva ei valehtele. Näin katsotaan naista piispasta lähtien, vaikka ei koskaan tullut kuvatuksi pelkistä jaloista, toinen stay-up sukka ylhäällä, toinen valahtaneena alas, korkokengissä. Kauneus on katsojan silmässä.

Mitä kirkonmiesten silmässä on, sen he kertovat paheksuntana ja omina tunteina, mitä naispiispan tai -papin valinta herättää. Raamattuja vaihdettiin pornolehtiin. Sekin kertoo vaihtajien ajatusmaailmasta.

Varasin lasten päivähoitomaksun Raamatun väliin. Kun olisin sitä tarvinnut, oli rahat poissa. Mies oli ottanut ne omaan käyttöönsä. Kuinka tämä aika on muuttunut vain miehen tarpeet ja teot hyväksyväksi. Selvitkööt perheen äidit lapsineen omillaan.

Politiikka on tässä tilanteessa. On isyyslomat käytettäväksi perheen tukemiseen. Poliitikko käyttää sen omana etuutena, vapaana kassavahdin tehtävästä varjotilaisuuteen oman valinnan varmisteluun. Vaalikarjana meitä käytetään kreikkalaisten pelastamiseen konkurssilta.

Puoluekokousten täyttämän viikonlopun käytän Taikavuoren joukkohysteriaan, kaksitaisteluun, joka päättyy itsemurhaan ja Taikavuoren parantolan tyhjennysmääräykseen. Kaikkien on poistuttava, jäädä saa vain toivottomat tapaukset ja kuolevat. Toistaako historia itseään itsekkäine päätöksineen.

Hammaslääkäritilanteen parantamiseksi on valittu Kelaan hammaslääkäri ja tohtori, jonka politiikka koulutti pääjohtajaksi, onpa ala mikä tahansa. Politiikka on koulutuksista korkein harvoille ja valituille. Meille yli-ikäisille se säätää elinikäiset rangaistukset, ikä ehdoton, työhistoria yhtä tyrmäävää ehdottomuudessaan.

Siirryn nautiskelemaan Soveton rauhanomaiseen juhlintaan. Jammailen arkkipiispan kanssa Afrikan rytmeissä. On suuri ero pyydystää liikkuvaksi kuvaksi yksi onnistunut koriheitto mainostamaan urheilulle jaettavan rahan tärkeyttä. Onko nyt sota? Sano Annulle, nyt on sota. Afrikassa ollaan alussa, meillä lopussa koulujen lakkauttamisessa ja opetuksen ulkoistamisessa. Siihenkin kohta tarvitaan pääomasijoittajia.

Ei kommentteja: