Tarkentamatta katsetta kuva voisi olla keskustan kerrostalon tornista. Juhannuksen vietän oravaisen tapaan makeasti. Olen järjestellyt omahoidon automaattiympäristöä. Elopainon mittaukseen vaaka, jonka lukeman kirjaan ylös. Verenpainemittariin vaihdoin patterit saadakseni lukemat näkyviin. Seuraavaksi lääkärin määrämä pilleri alentamaan sydämensykettä, työ- ja lepopainetta.Viikon olen noudattanut ohjeita omaehtoisesti vanhalta muistilta. Mitään en mahda sille muistolle, miten meitä liikaalastattuja koululääketiede on hoitanut. Voin kuitenkin soittaa palveluneuvontaan, kuinka kesäaikana noudatan lääkärin ohjeita, kun toimintaa supistetaan.
Olette viides jonossa, olette viides jonossa, olette viides jonossa,
olette neljäs jonossa, olette neljäs jonossa, olette neljäs jonossa,
olette kolmas jonossa, olette kolmas jonossa, olette kolmas jonossa,
olette jonossa toisena, olette jonossa toisena, olette jonossa toisena,
olette jonossa ensimmäisenä, olette jonossa ensimmäisenä, olette jonossa ensimmäisenä.
Joka tiedotuksen välissä musiikki lainehtii kuin aalto. Alkaa voimistuvana heikentyen uuteen aaltoon. "Tosi onnellisia olette" pitää odotukseni peruslukemilla. Luurin pitäminen korvalla rasittaa kyynärniveltä, koukistajaa ja ojentajaa pitää vuorotellen lepuuttaa.
- Palveluneuvoja. - Kuinka noudatan kesäaikana lääkärin ohjetta palautettuna omalle terveysasemalle? Aika järjestyy ja aamulla olin verenpaineenmittauksessa sairaanhoitajan luona. Siinä odottaessani vuoroa vieressä istuja alkaa puhumaan noin yleisesti. Kerroin punkkikokemuksestani ja sen hoitamisesta. Hän oli tullut poistattamaan kaulakuoppaan kaivautunutta punkkia. Musta piste syvällä ihossa, jalat vain harottivat kuin itsesulautuvan tikin langanpäät. Punainen rengas oli jo ympärillä.
Meillä on punkkivaara! Jo tänä keväänä olen kuullut useista oireita aiheuttaneista tapauksista. Palaan luonnonmukaiseen järjestykseen. Lääke- ja ruoka-aineet ovat ärsyttäneet. Ostan ruususuolaa ja kamomillateetä desifiointiaineiksi vahvojen myrkkyjen tilalle. Tomaatit olivat mieluisia syötäviä silloin ennen. Jalostus ja raakana poimiminen on tehnyt ne kitkeriksi. Siltä se raha maistuu minun suussani. Sama koskee ulkomailta tuotuja hedelmiä.
Apinat osaavat tunnustella syötäviksi kelpaavien hedelmien kypsyyttä. Malttavat odottaa ja herkuttelevat vain kypsillä hedelmillä. Kurkku kasvaa kurkuksi vesiviljeltynä, mutta tuoksu on hävinnyt. Siksi haistan mitä haluan, vain hyvät tuoksut. Lääkejäämät tuunnistan myrkyiksi kielen päällä. Muuten elämä on hajutonta. Itse vielä kirjaan vihkoon mittaustuloksia kotona.
Hoitorobottien käyttö on kohta arkipäivää. Robottikäsi leikkaa ja koneelle voit antaa vastauksen kysymykseen: "Mikä se tuasj tulj?" Ajattelin käyttää teeveen Teho-osasto -sarjan kesäkertauksena lääkäriopintoihin.
Aloitusjakso riitti. Lääkäri nojaa hälyytysnappiin hämärässä huoneessa. Meneillään on pikapano naisen kanssa kesken työpäivää. Homma tulee todistetuksi monen apuun rientäneen lääkärin silmin.
Samaan tilanteeseen törmäsin Terveystalossa. Odotin vuoroani, lääkäri kutsuu sisälle pyytäen anteeksi myöhästymistä. "Päiväsi on pelastettu, kun osaat pyytää anteeksi. (Olipa myöhästymisen syy mikätahaansa.)" Lääkäri nolostuu ja tutkimustuloksen leikkaustarve parantui itsekseen.
Mari jatkaa samaa hokemaa, mitä Matti kyllästyi toistamaan ja otti hatkat. Minulle ei hyvinvointivaltiossa ole mitään uutta eikä säilytettävää, olenhan elänyt sota-ajasta tähän päivään yhtä hyvää/huonoa elämää. Ei ole väliä kunhan eletään tämäkin juhannus pysyen pinnalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti