Sairasta, sanon minä. Poliitikko lupaa mennä terapiaan jahdatessaan alaikäisiä naamakirjassa. Vanha ajatusmalli sulkisi tytön hoitoon, kun herättää miehessä kiellettyjä tunteita.Juhannuksen kissavahtina en voinut estää luonnon kutsua. Musta Minna hoivasi maton päällä raitaista Mikkiä. Kuulee kutsun ja poistuu nurmikon yli leikkimökin suuntaan. Raitainen kolli vilahtaa näköpiirissä. Sieppaan kengän käteen ja yritän estää kissojen kohtaamisen. Sinne painuivat leikkimökin alle tavoittamattomiin.
Palasin Mikin luokse ja kohta musta Minna muinan miehinä lähestyy pentuaan. Hajumerkit nuuskitaan ja Minna hoivaa ainoata poikastaan. Siitä juhannusseikkailusta syntyi pentue, josta jokaiselle löytyi koti. Söpö, raitainen kissa, noudettiin viimeiseksi. Se ei kotiutunut uuteen paikkaan ja yksinolemiseen. Söpö käyttäytyi huonosti ja siitä pitäisi päästä eroon. Sai tulla kotiin. Vaati paljon sylissä pitämistä, että tottui ihmisiin.
Ollessani uudelleen kissavahtina saivat kissat nukkua sisällä, etteivät vieraantuisi kodistaan. Söpö, tuo kirkassilmäinen kaunotar, piiloutui yläkertaan ennen navetalle lähtöä. Kolme kertaa sain kantaa sen alas ja vihdoin se pujahti kissojen yöhön.
Söpön silmät jahtaamisineen yhdistän politiikkaan. Sieltä meitä naisia ja tyttöjä ohjaillaan lainsäädännöllä. Kotikasvatus on hunningolla. Apu perheille tulee liian myöhään. Pitäisikö ottaa käyttöön hoitoonohjaus vai pakkohoito? Niistä kummastakin on vai huonoja kokemuksia. Jos alusta lähtien on päämäärä hukassa, on lopputulos ylivelkaantuminen ja Kreikan pelastaminen. Sekö on elämän tarkoitus?
1 kommentti:
Vielä lauantaina kävi omenapuun leikkaaja houkuttelemassa Söpön ulos pölyisestä pesästä. Söpö on edelleen arkajalka ja vaatii omaa emäntää pitämään sylissä. Huonon kohtelun kissa muistaa aina, ihminenkin, eikä se siitä muuksi muutu. 2.4.2016
Lähetä kommentti