Muuan isämeitä

Anna meille - tarkoitan
älä ota pois.
Vaikeata lastesi
luopua ois.

Elämäämme helpottaa
vaikket koskaan vois,
tätä pientä onneamme
älä ota pois. Eila Kivikk'aho

Minua jupettaa. Monta päivää olen lukenut Jupen lähettämää sähköpostia. Jätän sen avaamatta kirjanmerkiksi, missä mennään. Sitten sain päivitetyn automaattipalautteen, että on menossa luomisentyö.

Eräänä päivänä blogissa pohdittiin, mitä ilman tulen toimeen. 30 vuotta sitten hankin astianpesukoneen, kun tiskaaminen on niin tylsää käsin. Se ei estä ajattelemasta. Mutta kun prosessi on ohi, ovat ajatukset vaahtona valuneet viemäriin. Sama on PC:n kanssa, kun se vanheni ohjelmineen alta aikayksikön. Sen piti riittää minulle huviksi ja hyödyksi loppuelämän ajaksi. Vistalla viisastelen tänä päivänä, mitä elämältä sain ja mitä menetin.

Neljäs pyyntö
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Mitä tarkoittaa jokapäiväinen leipä, riippuu sitä kenenkä näkökulmasta katsotaan. Ihmetteleekö sitä rikas mies aikanaan, kun Lasarus syö pöydän alle tippuneita murusia. Lutheria lainaan.
Kaikkea mitä ruumimme ravinnokseen ja muuten välttämättä tarvitsee. Siihen kuuluvat ruoka, juoma, vaatteet, kengät, koti, pelto, karja, raha, omaisuus, kelpo aviopuoliso, kunnolliset lapset, kunnollinen palvelusväki, kunnolliset ja luotettavat esimiehet, hyvä hallitus, suotuisat säät, rauha, terveys, järjestys, kunnia, hyvät ystävät, luotettavat naapurit ja muu sellainen.

Savosta muuttaneena oli minun opeteltava maan tavoille. Leipää pyytäessäni kaupasta sain aina reikäleivän. Sitten tajusin, että äidin leipoma ruisleipä oli täällä limppua. Heli Laaksonen vertasi omaa murrettaan hapankorpun rouskutteluun ja savonkieltä mehukkaaseen voileipäkakkuun.
Ja ihmisistä laitilalaisittain.
Itäse ihmise
kui hee ollenka
maailmassa pärjävä?
Hee jättävä syräme avame kynnysmaton al,
niin et tiäl saak näkky.
Ei hee murhetu,
ei hee huoletu,
ei hee pelkkä;
sanova vaa:
Ee kun hyvvee matkoo vuan.
Oot kuun valon kanssa kulun piällä.
Mikä heit vaiva.
Ei me krymppy ottas syntyne oikkein käsitet,
et jolla o ain valop pääl.
- Heli Laaksonen

Hän vieraili runomaratonilla, joka loppui kohta sen jälkeen. Laitilassa on munamaraton elossa. Politiikan pitäisi taata jatkuvuus, mutta kun toimeen tartutaan, se on menoa eikä nokitusta. Kysyin vaalikoneelta sopivaa ehdokasta viime vaaleissa. Se valitsi naapurinpojan puiston toiselta puolelta. Kävimme samaa koulua lapsuudessa. Kuinka kone tiesi yhdelle ilmaiselle äänelle kohteen. Sukulaisuuden perusteellako? Sitä ei kone kysynyt, olenko jäävi äänestämään.

Hiekkakurppa ja muita kurpposia

Arkistoin viimeisiä sairauskertomukseeni liittyviä maksuja, lääkemääräyksiä ja minulle määrättyjen lääkkeiden sairaudenhoitavia ja sivuvaikutuksia aiheuttavia ominaisuuksia.

Juhannuksen vaihtuessa arkeen olin tohtori Kiminkisen yövastaanotolla radion välityksellä. Hän puhui borrelioosista samaa, minkä minä olin lukenut netissä spirokeetasta, lymentaudista ja kumlingenistä. Tohtorilla ei ollut omakohtaista kokemusta enkä ollut potilas, joten hoitoa hän ei määrännyt. Hän painoi pisteen minun sairauskertomukselle enkä luennoi siitä enää.

Lukekaa netistä ja katsokaa Teho-osastoa. Ei tarvitse maksaa kalliita yksityislääkäri- ja tutkimusmaksuja ja välttyy yksityisen lääkäriaseman tarpeettomalta leikkaukselta. Tarvitsen edelleen hammaslääkärikäynnin, saadakseni Kela-korvauksen suuhygienistin tekemästä työstä.

Tämäkö on sitä kasvua, mistä aamulla kuulin radiosta köyhän (järjenköyhän) kaupungin pelastamiseksi? Nyt voin palata päiväjärjestykseen. Vedän ikkunoihin valkokankaat ja olen Afrikassa tai järvellä katsomassa, kuinka albatrossi liitää vapaana. Juhannus kaupungissa toistaa samaa kaavaa. Satamassa poltetaan kokkoa. On liian kaukana minulle. Saarikosken kestopullosta riittää vielä. Valkean juhannusruusun korvaa vaaleapunainen roskiksesta pelastamani äitienpäiväruusu. Yksi kerrottu kukka, niin kerrottu, että muistuttaa kokoon puristettua myttyä. Muurikello aloittelee toista kukkimiskierrosta. Kliivia lopettelee ensimmäistä kukintoaan minun hoivissani. Kukat olisivat minun ystäviäni, mutta ikkunani eivät suosi santpaulioita. Lasiset festivot kestävät auringonpaahteen eikä niitä tarvitse kastella.

Kuvahakuna hiekkakurpasta tuli hiekkakuoppa. Viikon lintuna se herätti minut ja poistui tajunnastani hiekkatietä etääntyvin askelin. Ehkä ne olivat samalla nauhalla. Herään uudelleen kahdeksan jälkeen, kun käydään keskustelua hyvästä ja pahasta kasvusta. Hyvästä jää jotakin jäljelle, pahasta luonnontuhoa, onnettomuuksia ja ylivelkaisia pankkeja. Minulla hyvätekijänä on osuutta miljoonaperintööni enkä ole sitä kiristämällä enkä varastamalla kasvattanut. Menetyksien kautta se kasvoi.

Se on tasajako jakajankäden kautta. Pidin huolen, että vanhempieni toive toteutui, kaikille osansa. Isäni ei saanut nähdä eläessään meitä sisaruksia sovussa saman pöydän ympärillä. Mauri Kunnas maalasi meistä kahdeksasta "Veljessarjan". Olkoon se perhepotretti seinälläni. Veljelleni jätin edellisen sukupolven valokuvan, jossa äiti sisaruksineen tuli kuvatuksi hautajaisissa. Heitäkin oli kahdeksan elossa. Vähiin käy ennen loppuaan, yksi täti vielä vanhenee viisaasti. Kaikista heistä on minulla muistona lämmin läikähdys.

Vuoden kuluttua; Voi, minun päiviäni! Minkä sukukokouksen saan aikaan Holoppalan Holopaisista. On aikamoiset tuliportaat. Sukunimen säilyttäjä on yksi äitinsä mukaan, toinen on isänsä puolelta perinyt äitinsä sukunimen. Tiesin ottaessani takaisin tyttönimeni, kuka olen. Kuinka selvittäisin syntyperäni nimenmuutoksessa. Palaisinko sukuun Holoppalan Holopaisena äidin puolelta vai olisinko pohjatuulen kärvistämän Holopaisen jälkeläinen isänpuolelta.

Sukunimen vaihdos on tarpeeton, jos geenipankki on Holopaisia kummaltakin puolelta. Enon tyttö sai syntyä prinsessaksi. Ei tunne kuuluvansa sukuun eikä prinsessana ole sukunimeä.. Enon poikapuoli ei ole Holopainen, vaikka hän käytti sukulaisuuttaan minuun painostuksena kaikissa asioissa. Hänen kanssaan minulla ei ole mitään yhteistä. Toisen enon poika on Holopainen ja viimeksi kuulin hänen olevan Norjan öljynporauslautalla.

Borrelia Burgdorferi merkkasi minut. Yhtä kaikki ollaan suomalaisia sotimalla soditussa itsenäisessä isänmaassa. Jokainen tykönään ottakoon käyttöön edustamassaan puljussa ITE-arvioinni. Toisten arvostelemisen sijaan, vastatkoon. Kuinka meillä omassa työyhteisössä on asiat hoidossa? Löytyy osoitteesta www.koti.phnet.fi/maire41/- Hyvinvointipalvelut - laatu ja tasa-arvo/Hyvinvointipalvelujen loppuraportti. Siirryn Munkkiklubilla kirjoitusteni oikolukuvaiheeseen. Kirjoitin mitä kirjoitin verkkokirjoitustaidon opittuani.

Smultronstället

Näitä polkuja tallaan kai viimeiseen asti niin kauan kuin muistan syntymävuoteni heinäkuun. Silloin oli metsämansikoita ahot punaisenaan. Mansikkapaikka oli naapurissa, mummolassa. Äidilläni oli yliherkkyys mansikoista. Hänen korinsa täyttyi pikavauhtia, kun ainoatakaan mansikkaa ei hävinnyt suuhun.

Hän vanhimpana lapsista sai lähteä viemään päivänsaldon kirkonkylään talonemännälle tukka kammattuna ja esiliina edessä. Emäntä ilahtui ja soitti apteekkarille. "Nyt olisi mansikoita ja puhdas on tuojakin." Jotakin kannustavaa sai äitini kuulla ja sen hän muisti. Hän tiesi mansikkapaikat eikä tyhjiä reissuja tarvinnut tehdä.

Isäni huolestui, kun äiti viipyi kauan lehmienhakureissulla. Edessä oli kaupunkimatka ja aikaisin piti olla liikkeellä. Vihdoin äiti tuli kori täynnä mansikoita. Hän oli nähnyt marjapaikan edellisenä iltana ja poimisi ne aamulla vietäväksi Kuopion torille. Matkarahat oli hankittu.

Itsepomimiani metsämarjoja en halunnut myydä mistään hinnasta, vaan söin ne suihini heti kerättyä. Vähitellen maisemat alkoivat muuttua. Metsänhakkuun jälkeen maapohja laikutettiin, kaivettiin kuoppia. Sinä kesänä en löytänyt enää mansikoita. Rehevä heinä oli ottanut vallan ja yritin selvitä siitä. Sitten putosin syvään kuoppaan ja kohta toiseen. Mansikkapaikat oli tuhottu tehometsänhoidolla.

Juhannuksena käväisin Bergmanin mukana ruotsalaisittain Smultronstället -maisemissa. Oli tulossa riemutohtorin päivä. Niinpä, ajatukset palaavat yksinpuheluihin, jotka eivät olleet minun puheluita. Kunniapölvästiksi hän itseään nimitti. Ehdotteli taloudenhoitajatarelleen sinunkauppoja. Pitkän palvelusuhteen jälkeenkin nainen piti turvallisempana pysyä entisessä käytännössä. Ovi kuitenkin olisi auki, jos tohtorilla olisi asiaa.

Näiltä poluilta löytyi se viimeinen rasti ja Mansikkapaikasta ilman mansikoita unelmoin, fiilistelen kuitenkin Smultronstället -elokuvan todellisissa tarinoissa. Afrikassa potkitaan jabulania ja siinä on mansikkapaikkansa kadottaneelle juhannusohjelmaa terapiaksi asti.

Tiitisen lista haamukunnassa

Syntymäkunnalleni, Tuusniemelle, tiedoksi.

2141. aamun ajatus - Jussi
Minä päätin juuri, että en halua kiistellä tästä asiasta.
Jos sinä haluat niin tehdä, saat suoriutua siitä yksinäsi.

Olen ollut koko elämäni ajan rauhan asialla. Hoitanut asiat lain mukaan sukupolvenvaihdokseen asti. Kun se tuli ajankohtaiseksi, kaikki tiesivät paremmin, mitä minulle kuuluu vanhempieni jättämästä perinnöstä. Kaikki saivat osansa jakajan käden kautta.

Intiaanipäällikkö on pitänyt samaa asiaa koskevan puheen. Jäljelle jäi Kiinteistöyhtymä rajojen sisäpuolelle. Meistä osakkaista kukaan ei ole yöpynyt vanhempien kuoleman jälkeen Mummonmökissä edes kesällä. Tiekunta maksattaa yksikkömaksuja lomakiinteistöstä metsän lisäksi. Sijoittajat kyselevät halukkuutta ryhtyä osakkaaksi perustettavaan vesiosuuskuntaan akkojensa vedenhakumatkoja lyhentämään. Olen maksanut lankapuhelinliittymän perusmaksua kuin kuollutta lehmää. Takaraivossa jyskyttää takaisinpaluun mahdollisuus. Sonera on ilmoittanut, ettei yhteyttä kannata enää ylläpitää, vaan kaapelit keritään pois vuoden loppuun mennessä.

Mediamaksua ei vielä ole pakkoperitty Mummonmökistä. Olen tietoyhteiskunnassa alkutekijöissä, kiitos viestintäministerin käymän keskustelun toimittajien kanssa. Sen keskustelun tuloksena sähköpostiini tulee kaikkien ongelmasta kärsivien tuote- ja lääkeluetteloita. SmallPenisProblem/sami.hyvari. Minulla ei ole mitään tekoa sen enempää kyseisen värkin kuin ongelmaisen samin kanssa. Olen tekemässä sukupolvenvaihdosta, en sukupuolenvaihdosta. Valokuituyhteydestä on minua viimeksi informoitu. En viitsinyt edes vastata kyselyyn.

Mikä saa minut kirjoittamaan Kiinteistöyhtymän tiimoilta, on liittyminen jäteenkuljetusjärjestelmään. Ukaasilla, siitä ei voi kieltäytyä. Ennenaikaisilla pakotteilla on minulla uimakoppina käyttämäni rantasauna varustettu jätevesijärjestelmällä. Kiinteistöveron osalta on valitus menossa verottajalla. Lomakiinteinteistöstä käymäni keskustelun jälkeen maistraatti on oikaissut kunnan virheelliset tiedot (Käytetään loma-asumiseen) rakennusvalvontarekisteriin. Tyhjillään. Tästä asiasta en enää keskustele hierarkian alimmalta portaalta ylimmälle virkamiesten kanssa, jotka eivät asiasta mitään tiedä.

Tänään tuli sopivasti kirje Saksasta oikeaan osoitteeseen nimelläni. Tuusniemi käsittelee minua haamuna eikä sen parempaa kohtelua anna nykyinen asuinkuntanikaan, jossa olen ollut kirjoilla kymmenen vuotta samassa sijoitusasunnossa. Seurakuntani vaihtui suomalais-saksalaiseen ev.lut. seurakuntaan. Minua ei heitetä enää kuin hernepussia seurakunnasta toiseen osoitteen muuttuessa.

Tuusniemi on antanut minulle 5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Isänikin raivostui laiskanläksyksi annetusta kotitehtävästä. 100 x "hauki on kala" kirjoitettuna yön aikana öljytuikun valossa. Huomenna taas kouluun veneellä myrskyssä tai suksella umpihangessa. Siperia on kyllä opettanut.

Tuusniemeläisyys on ja pysyy alemmuudentunteena muualta tulleiden edessä. Olen ollut aikaani edellä, löytänyt ruotsalaisen Christina Doctaren ymmärtäjäksi, Bosnian sodassa raiskattuja ja kotimaansa jättäneitä kohtaan. Kansallinen heräämiseni tapahtui Virossa Lydia Koidulan museossa. Sofi Oksasen "Puhdistuksen" kautta voin samaistua historiaan, joka kulkee mukanani. Mitä Marilla pääministerinä on opittavaa tai annettavaa tämän päivän valtiovierailuilla Ruotsissa ja ylihuomenna Virossa?
Kuningaskunnan pääministeri otti puhuessaan katsekontaktin, mutta voi sitä ilmettä mitatessa päästä varpaisiin. Lolakin vihertyisi kateudesta, kun vierestä viedään luomuna katseenvangitsijaa. Vuosia sitten kesätyö Töölönlahden kahvilassa vaati käyttämään korkokenkiä. Pankissa virkailijalle annettiin pukeutumisohjeita. Piti olla hihat puvussa, vaikka oli vain kesätyö. Kesän säästä aina olen haaveillut kaupungissa, että saisi pitää vaatteet päällä. Kotona riittää stay-up sukat ja pieni paituli kolmen summerin suojatessa yksityisyyttäni.

Hieroessani öljyllä on vaatteet riisuttu pois. Saippuavaahtoakin on tullut kokeiltua. Etiketti pukeutumisessa on hukassa. The Book paljastaa kuitenkin. Onpa naisella päällä pitkiä hihoja tai puolipitkiä helmoja, nähdään nainen aina stay-up sukissa ja korkokengissä. Se riittää mitaksi itsetunnoltaan heikolle miehelle mies/naisasioiden vaikutuksesta tiettyihin virkoihin ja palkkaukseen.

Miehen arvioon monenmittaisen näkemistä luomuna totean: Karvatupsuja, jos jotakin on vilahtanut. "Housut pois" on korvien välissä käsiteltävä asia, jos joutuu riisuutumaan lääkärin edessä. Se on toinen juttu, kun vaatteet otetaan omaan käyttöön, tukka pois, kultahampaat revitään ja ihosta tehdään lampunvarjostimia.

Se on tätä päivää. Rasvaimun rasvasta keitetään saippuaa, säästyvät kissat suvikultaan margariinimainoksessa. En enää tiedä, mitä saan, kun ostan sikoja säkissä.

012000

Yksi puuttuu, sanoi piru kun laski poikiansa. Tänään voin kirjata 011999 kävijään tuon puuttuvan ja kävijöitä Verkkokirjoittajan talossa on 012 000. Kolme kertaa enemmän tavoitteesta (4 000), ja vaaleihin on vielä aikaa. Suomi-neito nojaa koivuun selvinneenä käytännössä ja vilkaisee olkansa yli tulevaa teoriassa. Juhannustaika on tehonnut kansallispuvussa, miten lie näyn kanssa.

Tarkemmin katsoessa näky on todellinen kesäpaidassa kukka kädessä. Kun käytännöstä on selvinnyt, näyttää tulevaisuus valoisammalta. Pudotin alas rullaverhon. Tänä juhannuksena en laske tiilenpäitä. Tarkemmin katsoessa rullaverhoa on siinä täysi kuu vuorten takana, tähkäpäitä ja bambunversoja. Rietastelen stay-up sukissa, pieni paituli päällä koko juhannuksen. Kauneus on katsojan silmissä. On sama mihin olen verhoutunut, aina meitä naisia riisutaan. Kirkonmiehet nostivat sen taas esille teemassa "nainen piispana". Olen elänyt jo viime vuodet rauhassa kysymyksiltä. "Mikä sinä luulet olevasi?" Eroottisen hautausmaan moonwalk:iksi riitti nuorten jäljiltä löytämäni sexikaupan muki käytännössä ja teoriassa.

Vaihtoehtohoidot kieltävä laki on tulossa. Hierojatkin haluttiin jossakin vaiheessa nähdä terapeutteina. Ei ollut enää laillistettuja hierojia. Kaikista piti tulla koulutettuja. Tästä ovat päättämässä kouluttamattomat poliitikot ja lääkärit. Suutarit pysykööt lestissään. Annetaan kaikkien kukkien kukkia. Muistan kuinka Kissankello ja Päivänkakkara kotiutuivat koivun juureen ja siitä kilpalaulanta alkoi kilikalikukan ja litteän naapurirukan välillä. Lehmä se taivalsi niityllä ja tuijotti koivupuuhun. Kuuli kun kumppanit riitelivät ja sieppas' ne suureen suuhun. Sen pituinen se kilpalaulannasta.

Aikuistumisen kynnyksellä pari nuorta tyttölasta riisuutui ilkosilleen. Mulukkukuarteen vastarannalle asettui neito alastomana laulemaan. "Kun nuoruuden aika on ruusuinen ja riemuinen sen joka puoli, ota tiestäsi vaari ja suunnasta sen, älä kaikista ruusuista huoli." Tarvittiin kaikki naapurimiehet apuun saattamaan neidot hoitoon. Toinen sai tulla kotiin hoitamaan emännän- ja anopinvirkaa, kun veli otti nuoren vaimon. Toinen neidoista vietti siitä lähtien vuotensa mielisairaalassa.

Samaan aikaan, kun minä palasin omaishoitajaksi, kunta otti ikäiseni naisen laitoksesta asumaan vanhusten palvelutaloon. Tunsin myötätuntoa Ritvaa kohtaan. Kuntalaiset suhtautuivat meihin samalla negatiivisella varauksella. Minustakin tuli mielisairas heidän mielestään. Se sama leimaaminen jatkuu joka paikassa. Siitä poikkeuksen tekee KKN:n alueella tunneperheeni, eivät ole huonetta eivätkä sukua. Kaikki juhannuksena hukkuneet eivät olleet itsemurha-aikeissa. Juhannus muuten vain noudattaa perinteitä.

Tunneperheeni ei kohdannut menetyksiä, luottamushenkilöt jatkavat, Aililla on eläketalonsa ja suku ympärillä, pääkirjoittajaakaan ei ole unohdettu. Kenelle paljon annettaan, siltä paljon vaaditaan. Piispat lähtivät ongelle keskellä kirkasta pyhäpäivää. Salakalassa oli laki ja evankeliumi hämärän tullen kieltolain aikana. Juojärven kalastajan jälkeläisenä piti minun kirjoittaa tästä aamusta tunnetasolla kuulemastani "Näistä levyistä en luovu". Virtuaalisesti selasin verkkolehtiä ja seilasin Tohmajärvellä. Liekö se järvi vai vain kunta, josta ei löydy nimensämukaista järveä ollenkaan. Levälautat eivät peitä vedenpintaa. Siellä on myrsky muuttumassa hurrikaaniksi Hellistä huolimatta.

Kuinka pitkällä on Juojärven ympärille Floridan vuovaaminen, minulla ei ole havaintoa. Ainakin Juojärvi on saastunut juomakelvottomaksi ja minun sijoitukseksi muuttunut miljoonaperintö on murenemassa uusrikkaiden mökkiläisten eduksi kasvattamaan heidän sijoittamalle pääomalle lisäarvoa. Kreikassa on lomasaaria myytävänä.

Tietotekniikasta ja kerjäämisestä

Kaikki rakastaa juhannuksena, ennen sitä ja sen jälkeen. Löydän omasta elämästä samoja unelmoituja asioita, jotka ovat toteutuneet kuningaskunnassa. Meillä vahinko oli jo tapahtunut ennen vallanvaihtumista tasavallassa. Se oli kirjattu lakiin "tyhjän saa pyytämättä" ja uusi vahinko pääministerin tullessa tiensä päähän. Maisemakartta Vihtaniemestä ja keltaisen tien päähän kohoavasta Mutaravilasta oli kaikkien kirjeketjulaisten tiedossa. Palaan tuohon kirjeeseen ajankohtaisuudellaan ja Aamukampakesään 2003.

Hei!
Kerään teidät kaikki kirkkovenesoudulle, Juhani peränpitäjäksi. Me muut airoihin, saamme viisi airoparia. Haluan kuitenkin ottaa järvelle mukaan kaikki kynnelle kykenevät avec ja lapset. Varsinkin lapset, joita te hoidatte; ovat teidän omaishoidossa.

- Samassa veneessä - i samma båt - in the same boat. Sitten teemme "eine Wasserfart" veneretken. Teksti on kuin "Lampaansyöjistä" kovin ajankohtainen.
Saadessani kirjeen matkaan keväällä suunnittelin kesää tietoisena siitä, että vähiin käy ennen kuin loppuu. Juhannusta vietin parvekkeella. Tulitikunleimahdus kokkona ja yksi valkoinen juhannusruusu kukkana auennut juuri sopivasti. Ilmassa oli taikaa. Saarikoski seuraili luomien raosta touhujani kestopullonsa kanssa. Ei haitannut, en ollut yksin.

Vihdoinkin muutin kotiini. Olen asunut 3 vuotta, tavarat purkamatta, kaikki kadoksissa. Nyt se uupumus alkaa hellittää. Paperit odottavat järjestämistä. Sain kutsun sukukokoukseen ja Villa Inkerin matkalle Karjalaan. Annan mennä ohitse ilmoittautumispäivämäärien. Heinäkuun teen hierontaa kesätyönä. Tein outoja asioita, joita teen silloin, kun jotakin on tapahtumassa. Kirjoitin enolleni kirjeen ja viime lauantaina hänet haudattiin. Ehdin kiittää häntä eläessä rakentajana, ettei kuoltua haudalla. Hautajaisiin ei kutsuttu.

Heinäkuun viimeisenä maanantaina ajattelin, laskenko työpäivät (1095 pv) eläkeikään suuremmasta nollaan vai loppuelämän ensimmäisestä päivästä (1.8.2003) aina päivä kerrallaan. Päädyin tähän em. Ja merkitsin sen luontokalenteriin. 1095 -------0.
Illalla soi puhelin myöhällä. Puhe oli englantia, sitten saksaa. Isä Camillo on vakavasti sairas. Äiti Teresana minun tuli se tietää. Annan e-mail osoitteeni. En osaa tavata saksaksi, mutta tulihan se viesti kirjeenä postissa. Sen jälkeen omaishoidonkieli on ollut saksaa, om. hoit. liitosta prosyyri ja sanakirja käyttöön. Tämä on 45 vuotta kestänyt kirjeenvaihtoystävyys ja hänen tyttärensä halusi minun tietävän ja tulevan.

Oloni on jo tasaantunut. Kaikki tuntuu sadulta. Lumoprinssi Tonavan rannalla on sairas. En ole koskaan lukenut saduissa omaishoitamisesta (Punahilkka ehkä). On ne projektitkin, sanataidekin löysi minut. Siinä lähtemisen vaikeus.
Olin ryhmän kanssa Radiomuseossa äänittämässä kuunnelmaa ja äänitehosteita nauhalle. Se on hienoa ja helppoa tietokonetta käyttäen. Siinä en ole väliinputoaja. Kun hankitaan, tilataan viimeinen uutuus. Tehdään äänityksiä yhdessä.

Olen kirjoittanut, äänittänyt kasetille aikamerkkejä, auringonnousuja ja -laskuja, Napapiirin yöttömän yön keston. Jukka Itkosen runomaratonin.
"Kaipasitko sinä minua?
Ja sinä sanot: Kyllä.
Niin pilvet jatkaa kulkuaan
Montmarten yllä."
Runoja kymmenillä kielillä, ranskaksi naiselle: Jää, jos tulit jäädäksesi!
Ja mehän jäämme. Ollaan Maatuska-puunukke. Kuka milloinkin vahvimpana kätkee kaikki, ollaan yhdessä.

Olen löytänyt sukulaissieluja radion välityksellä. Koko ajan on Kuulemisen Kultamaa ollut läsnä. En ole vain ymmärtänyt, kuullut kyllä olen.
Nyt kuunteleminen vie kaiken ajan. Otan kasetit ja äänitän ne yhteen aamuhartauksineen. Siinä on ideaa. Tiedän Eilan Joensuussa kuuntelevan samoin. Ollaan yhdessä samaan aikaa. Jaakko Löytty sanoi siirtyvänsä kirjoittamaan vain rakkauslauluja. Lauloi todeksi Luvatun maan. Minä teen samoin - rakastan (käskyn mukaan) niin kuin lähimmäistäni. Tehän teette samoin, jos muistatte rakastaa itseänne. Jumala kysyi Joonan kirjassa.
- Vieläkö olet suuttunut? 
- En ole. 
Olen oppinut nöyrtymään. Tämä on paras elämäni. Se on ollut vaikea läksy opittavaksi, Nyt olen sen oivaltanut.
Kirja astuu ulos kansista, KAUK -projekti avasi silmäni.
Sisarukseni eivät hyväksyneet minua. Halusivat päästä minusta eroon. Pistivät kaivoon kuin veljet Joosefin. Kaivo aukesi luolaksi. Johtaa varmaankin Tonavalle. En mene asioiden edelle. Mansikkapaikka on kuitenkin tallella.
Kuinka voitaisi järjestäytyä? Sävellahjakin olisi mahdollinen rahankeräämiskanava. Lokakuun loppuun pitäisi hakemus olla sisällä ensi vuodeksi.
Olisiko viikolla 45 tämän kirjeen matka-aika täynnä? Nyt kirje päättyy jollekin teistä. Ota talteen tai lähetä minulle. Olisi hyvä, jos jokaiselle jäisi muistiin, milloin on lähettänyt. Siis viimeinen on seuraavan kierroksen ensimmäinen.
Postipoika tai lehdenjakaja kolistelee klo 2.30 lehtiä luukkuihin. On minulla aikaa kirjoittaa päivälläkin. Nyt vain unirytmi on sekaisin.
Lainaan vielä Jukka Itkosta.

Keskiöinen omakuva (lyhennetty)

Nämä yöt, kun uni ei tule
ja vatsaakin kipristää.
Ja täytekynä piirtää
niin soikeaa ympyrää.

Kuu katsoo luomiensa alta
tätä tekniikan maailmaa
miettii hiljaa, miks' ei tuo yksi tuolla
silmiään kiinni saa.

Kuka yksin huoneessa valvoo?
Mikä mies? No, se on vain hän,
jonka kynä piirteli vihkoon
kolmikulmaisen ympyrän.

"Rauhaisa mieli ja mielessä rauha. Ei mitään kiirettä, lähde tai jää." Ja huomenna, siis tiistaina vien kirjeen postiin teitä kaikkia ajatellen.
Rakkaudella M

PS. Käsinkirjoittaminen on vaihtunut koneelliseksi. Alkuperäiset kirjeet on tallessa ja konekieliset taidepaketissa korvaamaan yhteiset kokoontumiset. Nyt viimeksi twittaan, kun ... tai twiittaan, kun ... Emme vielä silloin tienneet mitään naamakirjoista tai twittereistä. Meille riitti aikansa vertaisatukiryhmäksi ketjukirjeristeily.

Juhannus juhannuspurkissa

Kuuma linja on aikansa elänyt. Obama korvaisi sen Twitterrillä. Käyttämäni kuuma linja toimi kirjeitse reaaliajassa. Ich komme -kortin saapuessa hän oli jo tullut. Kortti Israelista antoi odottaa. Piti jo lähettää pyyntö ilmoittaa perillepääsystä. Uutiset toivat terrori-iskut kotiin ja aina elin epätietoisuutta, oliko räjähdys tapahtunut lähellä. Vihdoin sain uima-altaalla kirjoitetun kirjeen itsenäisyyspäiväksi.

Toiviomatkojen järjestäjä otti yhteyttä kohta lähdön jälkeen. Minulta petti polvet kuullessani, mistä soitetaan. Asia koskikin matkan maksua kahteen kertaan varausmaksun osalta. Olin helpottunut ja jäin odottamaan apostolinkyydillä tuotua kirjettä, kun postilaatikko oli täyttynyt ja tyhjennetty.

Juhannukseksi hän tuli takaisin. Helle oli liikaa valkoihoiselle ja posket olivat venyneet ihastelevista taputteluista. Mitä olisi minulle ollut hoitaa kanoja kibbutsilla, jäi mielikuvaksi. Golda Meir aloitti kanalasta ja päättyi pääministeriksi. Meillä pudotaan korkealta jaloilleen kuin kissa yritysten lahjomana. Optiot rahaksi ja maailman rauhaa hieromaan tai perheyritysten johtoon lisää kupruja tekemään.

Suomi-neito on ry, jonka lukuun käydään naiskauppaa. Johannesburg on minun juhannusteema alkuperäisine kansalaisineen ja jalkapallon MM-kisoineen. Pipot korvilla, toppatakit niskassa Afrikan talvessa vuwuselatorvien pauhussa vietän juhannuksen.

Kesäillassa murkut istuivat hupparit niskassa musiikkituokiossa, kun lapset lauloivat kerhoissa oppimiaan lastenvirsiä. He erottuivat pienten perhosten joukosta mustissa huppareissa. Kysyin, miksi? - Itikat söivät. Selityshän se oli sekin. Tänä kesänä olen yksin Hamppuvarpu -orkesterin konsertissa.

Lapsen muodonmuutos tapahtuu mielenmustuuden kautta, meikatut silmät, lyhyet helmat ja uurretut kaula-aukot. Juhannustytön kuvan julkaisee The Book, minä katson jalkapalloa. Jaan Tvitterini pienessä piirissä, johon kuuluu kunnianarvoisia (mies)luottamushenkilöitä, Liebe Frau ja Dear Boss. Sähköposti puhuttelee minua "Sehr geehrte Frau".

Suomeksi puhuteltuna meiltä kielletään sananvapaus, pakotetaan kerjäämään, tekemään valituksia, joudumme jonoon odottamaan asiassa kuin asiassa. Se on niin suomalaista. Olemme unohtuneet ja taantuneet vanhaan melankoliseen, poliittiseen juhannuspurkkiin Siperian opettamina. Ei ole vaihtoehtoja, kun olemme uppoamassa tai upottamassa seuraavat sukupolvet.

SW

Viikon lintu on rupikonna. Kuuluu sarjaan vaihtuvia luontoääniä alkaen käen kukunnasta aikaisin keväällä ja päättyy kukkokiekuuhun talveksi. Kesäpäivä tasaantui jo juhannusyön aurinkoon napapiirillä.

Linnunlauluntoivekonsertin tallentaminen oli paikallaan ennen palaamista Tuusniemelle. Jouluna metsä oli autio, lauluton. Lyhyelle vierailulle toivotti Jannen sirkuttava pensas tervetulleeksi. Jäädessäni hoitajaksi äitini kielsi vaativasti "älä laula", kun työnsin pyörätuolia. Miksi en saa laulaa, kun en huomannut laulavani itse? "Luulevat, että minä laulan."

Ja sehän on anteeksiantamaton teko. Huhu lähtisi liikkeelle, että kaikkien tuntema äitini olisi seonnut ja hoilaisi keskellä kylää. Vain hullut ja humalaiset saavat laulaa ajalla ajattomalla. Sammakosta prinssiksi tuli totta etuajassa viikkoa ennen juhannusta. Muistan sen liputuspäivänä ja luen siitä kuvitetusta Uudesta Testamentistä.

KKN:n verkkolehdestä luen prinsessasadun kannanotot puolesta ja vastaan. Olin kuninkaallinen jo ennen satamajätkäseikkailua. Lumoprinssi otti yhteyttä kirjeitse pyytäen kirjeenvaihtoon kaupallisen kirjeen sapluunalla. Se tuli oikeaan aikaan, olinhan niin vartioitu lukiolaisena tyttötalossa. Ihanaa, minulla on ystävä kaukana Tonavan rannalla.

Elettiin reaaliaikaa. Hänen unohtumattoman Suomen -vierailunsa muistoksi kohosi Berliinin muuri. Siitä hän kirjoitti palattuaan kotiinsa. Olin etuoikeutettu moniin muihin nuoriin verrattuna. Kesätyössä olin ollut lapsenlikkana enon kersoille alle 10-kesäisenä, kotona heinäpellolla, tädin turnipsipellon harventajana, sitten mansikoita poimimassa, kesä Tukholmassa. Viimeinen kesä kotona hakien paikkaa yhteiskunnasta koulutuksen kautta.

Akateemista uraa ei auennut. Meitä oli tarpeeksi täyttämään kaikki koulutuspaikat ja jäämään koulutuksen ulkopuolelle. Lapsia oli kuitenkin vielä maaseudulla opetettavaksi. Lehti-ilmoituksella haettiin va opettajia ja sain viran Soinlahdessa ja seuraavan pestin Soisalonsaaressa. Tästä keväästä alkoi elämäni tarina "Syntisenmaanlaulu" kansakoulunopettajana.

En muista lammesta ylös kömpiessäni, tapasinko toukokuun viimeisenä iltana samassa pinteessä rapakon rinteessä sammakon. Sitä naisen nälkäänsä johtajaopettaja oli valittanut koko vuoden minulle. En ollut kohde, olin vain sijaiskärsijä, joka sai tuntea nahoissaan nuorena naisena, kun mielitietty oli valinnut toisin.

Jo 1962 kevään juhlintaan aikuiset tarvitsivat viinaa ja kaverin. Minusta tuli kohdalle osunut uhri, jolle kostetaan lemmenleikkien pettymykset. Koko maailman sivun mies käyttää valtaansa raiskaajana sodassa ja rakkaudessa. Kummastakin on omakohtaiset kokemukset "Tiekarttana Länsirannalla" ja "omakuvana" kuvitetussa Uudessa Testamentissä.

Kaikesta huolimatta saan kiittää uskoani "Suurin niistä on rakkaus" ja sammakoksi noiduttuun prinssiin, satamajätkäseikkailuun ja moneen muuhun tapahtumaan taigapunkinpuremineen. "Mielenkiintoinen näkökulma", sanoi asiantuntijalääkäri katsoessaan.

Omahoito - terveysasema-automaatti

Tarkentamatta katsetta kuva voisi olla keskustan kerrostalon tornista. Juhannuksen vietän oravaisen tapaan makeasti. Olen järjestellyt omahoidon automaattiympäristöä. Elopainon mittaukseen vaaka, jonka lukeman kirjaan ylös. Verenpainemittariin vaihdoin patterit saadakseni lukemat näkyviin. Seuraavaksi lääkärin määrämä pilleri alentamaan sydämensykettä, työ- ja lepopainetta.

Viikon olen noudattanut ohjeita omaehtoisesti vanhalta muistilta. Mitään en mahda sille muistolle, miten meitä liikaalastattuja koululääketiede on hoitanut. Voin kuitenkin soittaa palveluneuvontaan, kuinka kesäaikana noudatan lääkärin ohjeita, kun toimintaa supistetaan.

Olette viides jonossa, olette viides jonossa, olette viides jonossa,
olette neljäs jonossa, olette neljäs jonossa, olette neljäs jonossa,
olette kolmas jonossa, olette kolmas jonossa, olette kolmas jonossa,
olette jonossa toisena, olette jonossa toisena, olette jonossa toisena,
olette jonossa ensimmäisenä, olette jonossa ensimmäisenä, olette jonossa ensimmäisenä.

Joka tiedotuksen välissä musiikki lainehtii kuin aalto. Alkaa voimistuvana heikentyen uuteen aaltoon. "Tosi onnellisia olette" pitää odotukseni peruslukemilla. Luurin pitäminen korvalla rasittaa kyynärniveltä, koukistajaa ja ojentajaa pitää vuorotellen lepuuttaa.

- Palveluneuvoja. - Kuinka noudatan kesäaikana lääkärin ohjetta palautettuna omalle terveysasemalle? Aika järjestyy ja aamulla olin verenpaineenmittauksessa sairaanhoitajan luona. Siinä odottaessani vuoroa vieressä istuja alkaa puhumaan noin yleisesti. Kerroin punkkikokemuksestani ja sen hoitamisesta. Hän oli tullut poistattamaan kaulakuoppaan kaivautunutta punkkia. Musta piste syvällä ihossa, jalat vain harottivat kuin itsesulautuvan tikin langanpäät. Punainen rengas oli jo ympärillä.

Meillä on punkkivaara! Jo tänä keväänä olen kuullut useista oireita aiheuttaneista tapauksista. Palaan luonnonmukaiseen järjestykseen. Lääke- ja ruoka-aineet ovat ärsyttäneet. Ostan ruususuolaa ja kamomillateetä desifiointiaineiksi vahvojen myrkkyjen tilalle. Tomaatit olivat mieluisia syötäviä silloin ennen. Jalostus ja raakana poimiminen on tehnyt ne kitkeriksi. Siltä se raha maistuu minun suussani. Sama koskee ulkomailta tuotuja hedelmiä.

Apinat osaavat tunnustella syötäviksi kelpaavien hedelmien kypsyyttä. Malttavat odottaa ja herkuttelevat vain kypsillä hedelmillä. Kurkku kasvaa kurkuksi vesiviljeltynä, mutta tuoksu on hävinnyt. Siksi haistan mitä haluan, vain hyvät tuoksut. Lääkejäämät tuunnistan myrkyiksi kielen päällä. Muuten elämä on hajutonta. Itse vielä kirjaan vihkoon mittaustuloksia kotona.

Hoitorobottien käyttö on kohta arkipäivää. Robottikäsi leikkaa ja koneelle voit antaa vastauksen kysymykseen: "Mikä se tuasj tulj?" Ajattelin käyttää teeveen Teho-osasto -sarjan kesäkertauksena lääkäriopintoihin.

Aloitusjakso riitti. Lääkäri nojaa hälyytysnappiin hämärässä huoneessa. Meneillään on pikapano naisen kanssa kesken työpäivää. Homma tulee todistetuksi monen apuun rientäneen lääkärin silmin.

Samaan tilanteeseen törmäsin Terveystalossa. Odotin vuoroani, lääkäri kutsuu sisälle pyytäen anteeksi myöhästymistä. "Päiväsi on pelastettu, kun osaat pyytää anteeksi. (Olipa myöhästymisen syy mikätahaansa.)" Lääkäri nolostuu ja tutkimustuloksen leikkaustarve parantui itsekseen.

Mari jatkaa samaa hokemaa, mitä Matti kyllästyi toistamaan ja otti hatkat. Minulle ei hyvinvointivaltiossa ole mitään uutta eikä säilytettävää, olenhan elänyt sota-ajasta tähän päivään yhtä hyvää/huonoa elämää. Ei ole väliä kunhan eletään tämäkin juhannus pysyen pinnalla.

Kuolleen koura kukkii

Koivikon aluskasvillisuudesta pilkistivät esiin Kuolleenkourat, joista aukesi Sananjalkoja. Kotkansiivet siirrettiin kalkkipitoisimmilta, rehevämmiltä kasvumailta pihapiiriin. Kuolleenkourat ovat hävinneet koivikon kaatamisen jälkeen.

Muistijälki kertoo, että koivut olivat vallannet poltetun kaskimaan. Ihmiset asuivat savutuvassa. Löytäisin vielä paikan lehmien lypsytarhasta kuorimalla nokkoset pois. Olisi ollut antoisaa tutkia lapsuuskodin elämää pullasuti kädessä ja rapsuttaa varoen maakerroksia kivistä ja säilyneistä astian palasista.

Viimeinen rakennus oli savusauna, jossa itsekin olen kylpenyt juhannuksesta jouluun silloin ennen. Räystään alla oli ruumislauta. Saunan kodassa kolkkasivat käsikivet, joilla naapuritkin kävivät jauhamassa jyväpussinsa jyvät puurojauhoiksi. Historia on minussa.

Kun minusta ei mitään tullut tähän kivikkoiseen maahan, voin lukea alitajunnan tallentamaa kokemusta. Ensiksi kuitenkin palaan maalle risa kasvisto kainalossa. Se on ollut minun työhön kohdistuva hyväksikäyttö.

Jos se olisi ollut vain laina omin luvin, olisi lainatut kasvit nimilappuineen palautettu takaisin. Mutta ei ollut tarkoitustakaan palauttaa. Tätini oli kuitenkin pelastanut kasviston kaatopaikkakuormasta ja luovutti sen minulle kuuluvana takaisin 35 vuoden jälkeen. Pyörätuolissa istuen elämän kolhimana hän pyysi sen hakemaan varastostaan.

Tunnekokemus oli epätodellinen. Tädin kuoleman jälkeen serkkuni istui autossa rapun edessä ja heilautti kättä hyvästiksi vai pisteeksi iin päälle. Hänellä ei ollut minulle mitään sanomista. Tästä on jäänyt pakkomielle säilyttää kaikki kirjeenvaihto elämäni ajalta, jos joku postimerkit rohmunnut on säästänyt kirjeet.

Vihkiraamattu hävisi varastossa olleista tavaroista. Kirjeenvaihto saksaksi oli tallessa vaaleansinisessä käsinpunotussa kotelossa. Elämäni sai uuden suunnan, mutta ei rantautumista varten. Meistä tuli venepakolaisia.

Järven takaa tulleille osoitettiin maksullinen paikka satamassa. Kuolleenkourat lisääntyvät itiöistä. Koiranputki kukkii. Se on seuraava vaihe tutkia pullistumia putken varressa. Niitä kerättiin lapsille leikkeihin ennen vauvakirjojen avattavia ja suljettavia luukkuja. Haikarat toivat lapset nokassaan tai jostakin saunan sillan alta niitä vain löytyi lapsenpäästäjän kertomana.

Meitä on huijattu alusta alkaen ja huijatut jatkavat sitä netissä. Olen jo niin iso tyttö, että minua inhotta viestintävirastosta sallittu huijaus. Korkein oikeus on julistanut tuomionsa netissä alkaneesta suhteesta. Toinen osapuoli ihan tosissaan, toinen pääministerinä naisen tarpeessaan. Sen hän ilmoittaa tekstiviestillä.

On löytynyt edustuspolvet ja playboyissa keskiaukeamalla levitetyt reidet. Paljon on vielä tutkittavia alueita meidän herrajengillä. Mikä on prinssin ja prinsessan pieni ero? Sen kertoo prinsessasatu, kuinka he saivat toisensa aviopariksi.

Arboretum

Kuinka palautetaan kotikoivikko, kuusikko ja mäntymetsä alkuperäiseen luonnontilaan, missä se oli luonnonpuistona minulle 50 vuotta? Kysyin tätä metsäpisteen kirvesmiehiltä, kun minusta oli tullut kaupungissa asuva etämetsän omistaja. Jotka jäivät lomakiinteistöihinsä vietämään vapaa-aikaa, heistä tuli pienmetsänomistajia.

Kaikki pitää muuttaa rahaksi kasvamaan korkoa pankkitilille. Tuoton suuruutta laskeskelivat metsäkonsernien osto- ja myyntimiehet metsäretkipäivillä pankkisaleissa. Esitin oman näkemykseni päästäkseni metsäasioissa nettipalvelujen piiriin. "Ei kaikkia kesämökkipläntejä huolita mukaan", kun en suostunut allekirjoittamaan sopimusta. Se takaisi metsäyhtiölle kaiken määräysvallan metsän suhteen. Minulle ei jäisi kuin raiskattu maapohja kivikkoineen ja kantoineen.

Nyt jätekukko lähetti kirjeen tiedoksi, että on liityttävä jätteenkeruujärjestelmään eikä siitä voi kieltäytyä. Itse elän reaaliaikaa ja koko yhteiskunta rahastajineen tulevaa. Minulle perintöosani on sijoitus, jota varten pistin kaikki rahani likoon, että jonakin päivänä käyttäisin sijoitustani elääkseni siellä.

Meillä on varmaankin laadittu laki perimyksestä toisin säännöin kuin Victorian kruununperimyksestä. Omaishoitajana olin 1/8 perillinen 10 vuotta. Tämä palveluaika on punainen vaate härälle. Älä puhu enää mitään omaishoitamisesta, kun sinulla ei ole enää hoidettavaa etkä ole ollut hoitajana tällä rahoitusalueella. Se on totta, en käyttänyt vanhempieni hoitamiseen Lahden kaupungin rahoja. Tuusniemen johtajat hoitivat omat vanhempansa ulkokuntalaisina ja jättivät Tuusniemen kunnan alkuperäisten omat "vanhemmat" hoitamatta.

Herrat lähtivät poissaollessani marjamatkalle ja pankin avustuksella saivat minun työhuoneen itselleen pakkokeinoja käyttämällä. Välimiesoikeus olisi hinnanmäärääjä, jos sinne joutuisin pitäessäni kiinni oikeudestani omistaa työhuoneen tehdäkseni työtä eläkeikään asti. Se riittäisi minulle, mutta yhteiskunnalle se ei koskaan tule riittämään. Vasta kun ollaan "Arbeit macht frei" takorautaportin sisäpuolella, sitten pieni poliittinen piiri voi olla tyytyväinen.

Omaishoitajana tein 5,4 työaikalakia noudattavan hoitajan työt. 10 vuodesta kertyi 54 miestyövuotta. Meillä on eri laskumenetelmät. Se tulee todistetuksi käsittämättömän suurena velkarahana Kreikan pelastamiseksi. Sitähän se oli työhuoneen lunastaminen, metsän raiskaaminen ja kaikki muu hörhöjen homma vaalirahasotkuineen.

Eläkevuodet on kuin molemmista päistä sidottu makkara. Siitä teki tyhjän suolen koulutusrahastolaki stipendiä koskevan työhistorian osalta. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana ja perhehoitajana tehty työ ei kerrytä työhistoriaa. Minun eläkettä kartuttava työmakkara on solmujen välissä paikoin turvonnut, kun kaikki työvuodet pitää mahtua alku- ja loppusolmujen väliin.

Tänään yhdyn Jaakko Löytyn lauluun: Tosi onnellisia olette. Nalle ei antaisi olla meidän onnellisia omasta onnesta. Meidän onnemme eivät ole vertailukelpoisia, sillä suurin onni, lyhyin onni on - lamasta lamaan.

11911 - tatska

Kaikella on aikansa auringon alla. Ockelbossa on tutkittu sukujuuria, tulihan sieltä prinssi prinsessalle. Vihtaniemen tapahtumista en tiedä ennen vuotta 1900 juuri mitään.

Vuosituhannen vaihtuessa muutti isoisäni nuorikkonsa kanssa mäkitupalaiseksi kunnan mökkiin Vihtaniemelle. Se osoittautui sadassa vuodessa arvokkaaksi asuinalueeksi, kun kunnan virkamiehen julistus on vielä voimassa. "Maaoikeushan sen viimekädessä päättää", kuka siellä asuu seuraavat sata vuotta uudella vuosituhannella 2000.

Vanhemmilleni 10.2.1983!
Muistot kultaavat menneet vuodet ja synkimmätkin pilvet saavat hopeareunukset. Olen saanut juuret ja siivet Teidän yhteisestä, vahvasta 50-vuotistaipaleestanne. Kiittäen ja onnitellen kultahääpäivänä.

Käytän numerologiaa laskematta yhteen ja vähentämättä, mitä on tapahtunut samalla päivämäärällä, vaikka vuosia olisi välissä. Vihtaniemen hääjuhla on luonnonläheinen tiettömän taipaleen takana. Ilot ja surut vaihtelevat.

Tatskan numerosarja 11.9 ja 9.11 ovat minulle tärkeitä päiviä. Jokainen muistaa syyskuun 11. päivän WTC -sortumispäivänä. Marraskuun 9. päivä on isäni syntymäpäivä yli sata vuotta sitten. Hänen tärkeät päivänsä tulivat eletyksi alusta loppuun 6.2.2000. Silloin valittiin valtakunnalle naispresidentti. Seuraavana aamuna aikaisin jätti isäni meille viestin "lähteä paimentamaan Tuonelan karjaa".

Tästä tuli minulle jatkajana yhteiskunnallinen kysymys, olihan meitä perillisiä vielä elossa 7 ja kahdeksas kuolinpesänä. Fyysisestä kuolinpesästä tuli todellinen perijä, peri jo sisaremme isän elossa ollessa. Tapahtuiko tässä sama tilanne kuin istuvan presidentin luovuttaessa.

Minähän näytän teille ja on näyttänytkin. Presidenttiys ei ole perinnöllinen, mutta Nobel-juhliin meidänTarja seuraajana ei ollut kutsuttu. Rauhanruhtinas sai olla Nobel -juhlien juhlakalu kutsuvieraineen.

Olin meidän presidenttiparin puolesta ylpeä kruunupäisten joukossa kun naapurimaiden kesken juhlitaan 19.6.2010. Olkoon tälle illalle asiat penkomatta, onhan kaikki poissa silmistä ja samalla poissa sydämestä. Tämä on kuningaskunnan suuri juhlapäivä. Suomi-neitokin yhtyy juhlintaan.

Pävän Derrick, Kohtalokas syyte

Katson maailmaa Derrickin silmin. Saman huomion teki näyttötutkintomestari tarkastaessaan YEAT:n näyttökansion. Ainoa huomautus oli tietokonetaitoisen konsultin puutteellinen loppulausunto kirjurina/tulkkina YAT:sta. Verkkokirjoitustaidottomana olin osallistunut minulle maksuttomaan koulutukseen yrittäjänä oppisopimuksella.

Se oli räätälöity kouluttajia varten. Joitakin käsitteitä selveni aikuiskoulutuksen tarpeellisuudesta. Ainakin se pyyhkäisi pölyt menneestä ja antoi kipinän uuden kirjoitustaidon hankkimiseen. Ajatusmaailmaani se ei muuttanut. Ei kuitenkaan tappanut, vaan vahvisti: Eletään avoimessa yhteiskunnassa, mutta käytetään suljetun yhteiskunnan sääntöjä. Yhtenä päivänä yhtä, toisena toista. Tänään seuraan MM-jalkapalloa ja prinsessahäitä.

Pieni Anna kasvoi monta senttiä yhdessä yössä leirillä, kun mummo kävi yöllä päivystyksessä. Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Meitä on rikottu, keltainen kortti heilahtaa ja punainen sulkee pelistä pois.

Anopinhampaat, hammaspeikko ja hammaskeiju

Ei ole katsomista lahjahevosen suuhun. Olen ihastellut valkoisia, terveitä hammasrivejä jalkapalloa katsoessani. Tekohampaat jo 17-vuotiaana 1960-luvulla kertoo jotakin meidän hampaiden tärkeydestä.

"Tiedän paikan kamalan, koulun hammashoitolan, siellä hampaat revitään, ikenet vain jätetään." Suutuin silmittömästi näistä joulupukin hirtämisestä kuusenoksille ja hammashoitoon kohdistuvista lauluista. Nyt voin yhtyä ja pistää paremmaksi kokemuksen perusteella.

Kesäpäivästä Kangasalla muunnelluin sanoin häpeä alkoi. Huomasin virheeni silmänräpäyksen liian myöhään. Kapu vain siveli leukaansa hymyillen sisäänpäin. Kahdeksan vuotta olin tarkkailuluokalla ulkokuntalaisena. Sitten lasten opettajana seurasin juoppoa miesopettajaa. Hammaslääkärin valitsin kahdesta, tutumman. Hän jätti jälkensä suuhuni liian korkeana hammaspaikkana. Siitä oli seurauksena jännityspäänsärky takaraivossa ja leukanivelen muutos. Kasvot vääristyivät, kun purin vain paikatulla hampaalla vastinpari yläpuolella. Minusta oli tullut piikkihampainen. 25 vuotta hoitovirhettä.

Muistan suuhuni työnnetyt tupakkaiset sormet hammaslääkärikäynnillä. Asiansa osaava hammaslääkäri totesi: Sinulla on suussasi liian korkea hammaspaikka. Siitä alkoi aikaaviepä ja kallis hoitojakso. Surukseni hammaslääkäri kuoli ja olin taas tyhjän päällä, kuka minua hoitaisi. Hammaslääkärikeskus on kuitenkin säilynyt ja hoitokorttini oli tallessa.

On ollut hammas- ja silmälääkärivaje. Ei vastaanottoa, ei uusia potilaita oli ajanvarauksen tulokseton haku. Tutun kautta kävin silmälääkärissä Jyväskylässä. Ei ollut Oravia hoitamaan urheiluvammojani. Kuluma polvissa, lonkassakin. Se on seurausta jännevenähdyksestä nostaessani perunasäkkiä ojan yli. Siihen loppui juokseminen. Vammoihin paneutunut jäsenkorjaaja/hieroja hoiti minua ja paransi vaivani. Siitä on kauan enkä ole uudelleen voinut saada häneltä hoitoa.

Kirjoitin englantilaiselle parantajapapille vanhempieni vaikeasta vanhuudesta ja heidän olonsa helpottamisesta hoitajana. Lääkärin mielestä vanhempani joutaisivat jo kuolla. Hoidot lopetettiin ja minun tehtäväksi jäi vain kuolintodistuksen tilaaminen voidakseni haudata vanhempani luvalla.

Sain vastauksen kirjeeseeni. Orava ilmestyi Tuuspellon pihapuihin. Oli kevät 1992, äitini viimeinen kevät. Oravan puuhailut pihapuissa olivat ajankulua äidilleni. Oravasta tuli Mummon Orava. Juoksi voimalinjaa pitkin kohti kyläpaikkaa, kun menimme vierailulle ilman äitiä. Nämä ovat elämää suurempia asioita tässä meidän lääkäripulamurroksessa.

Palveluntuottamisen tulokset ovat siirtymässä pääomasijoittajille. Vuosi syksystä juhannukseen on ollut minulle uutta punkinpureman jäljittämisessä. "Ihminen on vain kerran nuori, sitten on keksittävä uusi selitys." Lainaan tohtori Kiminkisen Lanneveden osuuspankin ylistyslaulua: "Sain sieltä akan, helevetin hyvän akan sainkin." Sekin on diagnoosi: "Vanha akka" ja on vaihdettu kukkia molemmin puolin yhteisymmärryksen merkiksi.

Vaikea potilas

Moni ei kestä tulla autetuksi,
kun on jaloilleen päässyt on saatava purra,
edessä tai takana, miten vain.
Kai se on oidipaalinen välttämättömyys,
mutta kun se osuu kohdalle se tekee kipeää.
Me olemme sairaskertomuksia kaikki.
On mentävä hyvin pitkään
ja suureen yksinäisyyteen,
on todettava yhä ja yhä:
vasta kun on pettynyt ihmiseen pohjia myöten
voit alkaa pitää ihmisestä. Helena Anhava

Surinko suotta vai oliko se vain puolustusreaktio pitkittää soittoa ajanvaraukseen. Jos ei enää koskaan tarvitsisi mennä. No, ei yhden hammaskivenpoiston takia kannata odottaa kuolemaa, ja iloinen nauru päälle. Toisilla on taito antaa aikoja ja toisilla taito olla antamatta. Onko tämä taito myötäsyntyinen vai malliopittu mengeleiltä, joista olen lukenut vasta aikuisiässä.

Eikä ne tarinat olleet mitään tuhannen ja yhden yön satuja. Mitattiinhan työkuntoa puristamalla pakarasta, oliko jäljellä lihasta raskaaseen työhön. Jos ei, oli edessä kaasutus ja polttouhri. Mitä kuvat kertovat, jäljellä oli luurankokasoja ei tuhkauurnarivistöjä.

Valta tekee sokeaksi. Liian isoissa saappaissa varpaat aistivat herkästi tulleensa tallatuksi. Toiset saavat katsoa naista röntgenkatseella vaatteiden alle ja sanoa, ettei nainen kelpaa heille piispaksi eikä papiksi. Pappien naiseksi kylläkin. Heidän tulee salata seksisuhteensa pappiin ja kantaa yksikseen suhteen seuraukset. Miesten on maailma, himot ja halut, jotka oikeuttavat parempaan palkkaan.

Viime päivinä olen tutkinut tarkasti ITE - arviointia laatutyöskentelyn apuna. Arviointilomakkeen 10. kohde: Uusi työntekijä, sijainen ja opiskelija perehdytetään tehtäviinsä sekä toimintaan yhtenäisen perehdytysohjelman mukaan.
Kuntatalolla ITE-arviointipäivänä joku edelläkävijä ilmoitti vievänsä ITE-arvionnin yhdistykseen. Sinne sitä tarvitaan, että jokaisella on tiedossa minkä asian ympärillä kokoonnumme.

Ketunhäntä kainalossa poliittinen edunvalvoja tulee lupaamaan viisi kaunista ja kuusi hyvää, kun hänelle maksetaan palkkio. Lopputuloksen tiedän kokemuksesta, mitä se kettu sanoi pihlajanmarjoista. Happamia olivat itselle ja happamia yhdistykselle. Oppirahat on tullut maksetuksi. Olen oppinut pitämään ihmisestä ihmisenä. Oppini on mennyt perille. Vika on korvien välissä, jos uudelleen ehdottaa samaa, josta on kerran keskusteltu. Ei kuulu palveluvalikoimaan. Katujätkä -projektin harjoittelu loppui lyhyeen. Pitkä yksinäisyys käy terapiasta.

Roskalainaluokitus

Jokaiselle päivälle on omat murheensa. Huomisen huolista ei tarvitse lainata tälle päivälle. Tekstiviestistä on minulle tullut suoran yhteydenoton mutkaton väline. En vaivaudu enää paikalle kuulemaan face to face solvauksia. Pysyn asialinjalla ja saan vastauksen samalla niukalla mitalla. Poissa on assosiaatiot, joita herätän ilmestymällä kutsuttuna oletuksella, ettei teistä kukaan tule paikalle.

Isäni oli viimeinen etiketin tunteva. Isoisä vielä lohkaisi tietäessään poikansa syntyperän ja syyttömän osallisuuden punakapinaan. Valta vangitsi, kidutti, näännytti nälkään ja lähetti kotiin kuolemaan. Toisen sukulaismiehen, syntymättömän lapsen isän, valta mestasi ampumalla neljän muun torpparin kanssa. Minä häpeän näitä urhoja ja tämänkin päivän sankareita, jotka tyhmyyttään ovat karkottaneet minutkin russakanturkkia paikkaamaan.

Kun on paikka paikan päällä, niin on markka markan päällä. Meidän köyhyys ei ole rahan puutetta vaan pahempaa köyhyyttä - järjenköyhyyttä, jota todistellaan heiluttelemalla suuria seteliä rallatellen: "Minulla on, mistähän saisi sullekin." Nalle on sitä mieltä, että köyhän kansan hyysääminen on lopetettava.

Suurisuinen sammakko kieltää kerjäämisen. Kattohaikaran pesässä luonto hoitaa tämän tehtävän. Ei tule moraalista rapulaa. Viimeksi kuoriutunut poikanen on pienin ja heikoin. Ei jaksa kerjätä ruokaansa muutaman päivän hyvin ruokittujen poikasten joukossa. Nääntyy nälkään ja pudotetaan pesästä pois.

Yhteiskunta elää aikaa Notre Damen kellonsoittajan alamaailmassa. Siellä kaikki on mahdollista ja esikuvina pidettyjen juonet paljastuvat kirkonmiehistä lähtien. Blogin teksti yllätti putkahtamalla esiin, vaikka punainen luonnos jäi odottamaan muokkausta. "Karhu" -elokuva viihdytti juhannuksena. Emo kuoli kivilohkareen alle ja pieni pentu koki huimia seikkailuja. Siinä raavaan metsästäjän arvomaailma muuttui toiseksi, kun karhu pelasti hänen henkensä.

Kun katson sinuun

Sairasta, sanon minä. Poliitikko lupaa mennä terapiaan jahdatessaan alaikäisiä naamakirjassa. Vanha ajatusmalli sulkisi tytön hoitoon, kun herättää miehessä kiellettyjä tunteita.

Juhannuksen kissavahtina en voinut estää luonnon kutsua. Musta Minna hoivasi maton päällä raitaista Mikkiä. Kuulee kutsun ja poistuu nurmikon yli leikkimökin suuntaan. Raitainen kolli vilahtaa näköpiirissä. Sieppaan kengän käteen ja yritän estää kissojen kohtaamisen. Sinne painuivat leikkimökin alle tavoittamattomiin.

Palasin Mikin luokse ja kohta musta Minna muinan miehinä lähestyy pentuaan. Hajumerkit nuuskitaan ja Minna hoivaa ainoata poikastaan. Siitä juhannusseikkailusta syntyi pentue, josta jokaiselle löytyi koti. Söpö, raitainen kissa, noudettiin viimeiseksi. Se ei kotiutunut uuteen paikkaan ja yksinolemiseen. Söpö käyttäytyi huonosti ja siitä pitäisi päästä eroon. Sai tulla kotiin. Vaati paljon sylissä pitämistä, että tottui ihmisiin.

Ollessani uudelleen kissavahtina saivat kissat nukkua sisällä, etteivät vieraantuisi kodistaan. Söpö, tuo kirkassilmäinen kaunotar, piiloutui yläkertaan ennen navetalle lähtöä. Kolme kertaa sain kantaa sen alas ja vihdoin se pujahti kissojen yöhön.

Söpön silmät jahtaamisineen yhdistän politiikkaan. Sieltä meitä naisia ja tyttöjä ohjaillaan lainsäädännöllä. Kotikasvatus on hunningolla. Apu perheille tulee liian myöhään. Pitäisikö ottaa käyttöön hoitoonohjaus vai pakkohoito? Niistä kummastakin on vai huonoja kokemuksia. Jos alusta lähtien on päämäärä hukassa, on lopputulos ylivelkaantuminen ja Kreikan pelastaminen. Sekö on elämän tarkoitus?

Omakuva

"Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen." Lastenvirsi on ensimmäinen laulettu tunnekokemus katsomisesta. Pieni tyttö pyytää kyynel silmissä siunaamaan äitiä ja isää. Lapsella on turvallinen koti ja kasvuympäristö. Kaikilla ei ole yhtä hyvin.

Vaikka tietoyhteiskunnan kehittäminen on epäonnistunut, tältä osin se palvelee pahaa etsien uusia uhreja kasvottomana naamakirjassa. Suljetuista kirkon sisäoppilaitoksista on lähdetty maailmalle kantaen suurta häpeää. Meidät on opetettu vaikenemaan uhkailemalla. Tämä on vallankäytönväline. Se on sääntö eikä poikkeus.

Löysin omakuvan aikakausilehden kokoisesta, kuvitetusta Uudesta Testamentistä. Minua on katsottu tyttönä, naisena, vanhana naisena kuvan kertomalla tavalla. Kuva ei valehtele. Näin katsotaan naista piispasta lähtien, vaikka ei koskaan tullut kuvatuksi pelkistä jaloista, toinen stay-up sukka ylhäällä, toinen valahtaneena alas, korkokengissä. Kauneus on katsojan silmässä.

Mitä kirkonmiesten silmässä on, sen he kertovat paheksuntana ja omina tunteina, mitä naispiispan tai -papin valinta herättää. Raamattuja vaihdettiin pornolehtiin. Sekin kertoo vaihtajien ajatusmaailmasta.

Varasin lasten päivähoitomaksun Raamatun väliin. Kun olisin sitä tarvinnut, oli rahat poissa. Mies oli ottanut ne omaan käyttöönsä. Kuinka tämä aika on muuttunut vain miehen tarpeet ja teot hyväksyväksi. Selvitkööt perheen äidit lapsineen omillaan.

Politiikka on tässä tilanteessa. On isyyslomat käytettäväksi perheen tukemiseen. Poliitikko käyttää sen omana etuutena, vapaana kassavahdin tehtävästä varjotilaisuuteen oman valinnan varmisteluun. Vaalikarjana meitä käytetään kreikkalaisten pelastamiseen konkurssilta.

Puoluekokousten täyttämän viikonlopun käytän Taikavuoren joukkohysteriaan, kaksitaisteluun, joka päättyy itsemurhaan ja Taikavuoren parantolan tyhjennysmääräykseen. Kaikkien on poistuttava, jäädä saa vain toivottomat tapaukset ja kuolevat. Toistaako historia itseään itsekkäine päätöksineen.

Hammaslääkäritilanteen parantamiseksi on valittu Kelaan hammaslääkäri ja tohtori, jonka politiikka koulutti pääjohtajaksi, onpa ala mikä tahansa. Politiikka on koulutuksista korkein harvoille ja valituille. Meille yli-ikäisille se säätää elinikäiset rangaistukset, ikä ehdoton, työhistoria yhtä tyrmäävää ehdottomuudessaan.

Siirryn nautiskelemaan Soveton rauhanomaiseen juhlintaan. Jammailen arkkipiispan kanssa Afrikan rytmeissä. On suuri ero pyydystää liikkuvaksi kuvaksi yksi onnistunut koriheitto mainostamaan urheilulle jaettavan rahan tärkeyttä. Onko nyt sota? Sano Annulle, nyt on sota. Afrikassa ollaan alussa, meillä lopussa koulujen lakkauttamisessa ja opetuksen ulkoistamisessa. Siihenkin kohta tarvitaan pääomasijoittajia.

Älä riko luonnon rauhaa

Palvelujen lähelle muuttaminen lakovarikseksi oli isälleni opintomatka asua As Oy Tuuspellossa. Osake oli maksettu, mutta asumisoikeutta jakeli taloyhtiön hallitus. Nurmikon hoidosta tuli viimeinen villitys. Hallitus päätti, että nurmikoita leikataan torstaista sunnuntaihin. Viimeisin aika oli pistää koneet laulamaan, kun kirkonkellot kutsuivat sunnuntaiaamuna jumalanpalvelukseen.

Silloinen isännöitsijä käynnisti työnnettävän koneen, ilmestyi pihanpuolelle ja jaksoi koko tunnin veivata konetta edestakaisin äidin istuttamaa tuijaa kohti. Ei estänyt kaihtimien laskeminen eikä ikkunoiden sulkeminen melun kuulumista sisälle. Näin meillä ja samoin naapuritaloyhtiössä. Pyhäaamunrauhan rikkoi ruohonleikkuukoneiden konsertti.

Isä muisti aina hautausmaalla käydessä naapurin nuoren miehen, kuinka sunnuntaiaamuisin hän vauhdilla juoksi koneen kanssa nurmikkoa ympäri. Nyt hän lepäsi rauhassa. Sain ihailla Pitäjäneuvoksen omakotitalon nurmikonhoitoa. Janne ajeli sitä huomaamatta. Nurmikko oli kuin samettia määrämittaisena nukkana. Oli kukkapenkki ja vihannestarha marjapensaineen.

Jannen vaimo kuoli. Kylän naiset oli listattu, kuka olisi seuraaja. Janne vei pyytämiään kaloja totuttuihin paikkoihin. Lyyli otti viinipullon ja pidätteli Jannea luonaan. Jälkeenpäin Janne pahoitteli menneen hyvää nurmikon leikkuuaikaa hukkaan. Toinen yli-ikäinen kertoi pettymyksestään, kun Janne kihlautui nuoremman naisen kanssa. Häitä ei ole odotettavissa. Elsa sai noutaa tilaamansa perunapussin ulko-oven vierestä. Janne paleli yksinäisyydestä postilaatikolla lehteä noutaessaan.

Ei maha mittää, vaikka nurmikko oli hoidettu parhaiten koko kylässä ja rankinglista kymmenestä naisleskestä. Isän kuoleman jälkeen ennen poislähtöä kuuntelin muistojumalanpalveluksen Tuuspellossa. Avasin ikkunat ja ovet, volyymit täysille kaikissa aparaateissa ja itse veisasin virret ääntä säästämättä. Kukaan ei sinä sunnuntaiaamuna leikannut nurmikkoa.

Se Tuuspellon ruohonleikkuuvuoro kirjatussa kirjeessä tilisiirtoineen jäi noutamatta ja palautui. Mittani oli täysi. Sain poliisilta kehoituksen antaa osakkeen asioista vastaavan tehtävät veljeni hoidettavaksi. Olisi vapaata riistaa tyhjänpäiväisten maksujen maksajana. Hoidan sijoittajana osakkeen asiat ja nyt ne ovat kunnossa. On ulkopuolinen isännöitsijä ja "kaikki muistoa kunniottavat" ovat muuttaneet muistoineen sinne, mistä olivat tulleetkin.

Itse asun sijoitusasunnossa kaukana sijoittajasta. Olen kuitenkin hänen uskottunsa avaintenhaltijana muihinkin sijoituksiin. Se on toisen kirjoituksen aihe. Ei ole ruohonleikkuuvuoroja kolmen summerin takana kaupungin katolla. Enemmän tapahtuu paljastuksia kellarin jätteenkäsittelylaatikoissa.

Google-hakuna oikeasta nurmikosta sain kuvaksi siilin punkkeineen. Heinikko on punkin aterioimispaikka. Verikokeessa näkyy jälki punkinpuremasta ja kirjeenvaihto on muistona yhteiselosta Tuuspellossa, jossa elettiin kuin pellosa kaikki veräjät auki.

11811 - tatska

Mies kertoi olleensa ruumiskasassa riisuttuna tuntomerkeistä, kun taju palasi. Hän oli kuollut mies kaatuneiden joukossa, mutta elossa. Se oli hänen alakuloinen tarinansa, oliko hän enää olemassa.
Laskurin ilmoittama kävijämäärä on minua puhutellut numerosarjana 11611 lähtien. Se on tatuointitunniste suvussa kenenkä ihosta se sitten löyytyykin. Koneelle kirjautumiseni seuraa maaorkidean oveluutta saada pölyytys aikaan.

Hyönteinen lentää kukkaan, orkidea on valmiina kumauttamaan siitepölynuijalla hyönteistä päähän. Taju kankaalla pökerryksissä hyönteisestä on tullut siitepölynvälittäjä seuraavaan kukkaan lentäessään. Vistan kanssa on minulla aina sama rituaali edessä.

Tietoturva ilmoittaa - palomuuri ei ole käytössä - ota käyttöön nyt - boing -kumahdus äänimerkkinä ilmoittaa - on käytössä. Turvallisesti voin jatkaa palomuurin sisällä kirjoittamista. Kysyin, miksi palomuuri ei pysy päällä. Siihen ei ollut tietokonetohtorilla vastausta.

Kaikenlaista veivausta sveitsiläisiltä feministeiltä. Kielestä on poistettava sukupuoleen viittaavat sanat; opettaja/opettajatar esimerkkinä. Se on vanhahtavaa puhekieltä, kun on kyse opettajanvirasta. Sillä on merkitystä, onko opettajalla rikosrekisteri lapsiin sekaantumisesta.

Suomen katolinen kirkko paheksuu naispiispan valintaa. Onko kirkko ottanut vastuun papeistaan ja heidän lapsiin kohdistuneista mieltymyksistään? Mieltymys on mielestäni positiivista, mutta kun se on hyväksikäyttöä siitä tulee pahaa ja tuomittavaa. Tämä sama käsite tehdä hyvää ei olekaan HYVÄÄ vaan on poliittisesti PAHAA. Tämän olen saanut kokea omaishoitajana noudattaessani neljättä ukkaasia: Kunnioita isääsi ja äitiäsi!

Onnistuin loppuun asti tehtävässäni vahvuuksillani heikkouksista huolimatta. Kaikki oli mahdollista, mutta nyt uhat painavat päälle. Uhat ovat siirtyneet lainvoimaisiksi korkeimmalle tasolle. Noudatin lakia omaishoitajana arvostelusta huolimatta.

Kun tapahtui vallanvaihto, siirryin neljännen ukkaasin selitysosaan. Meillä on muitakin toteltavia kuin vanhemmat. Tarkoittaa piäsnuatikoiden tottelemista. Jos heidän toimensa on lainmukaisia, tottelemisessa ja yhteispelissä ei ole mitään ongelmia. Mutta kun he alkavat elvistellä ylemmyydentuntoisina, nousevat minun niskavillat pystyyn. Siinä meidän tiet erkanevat. Minulla ei ole vaihtoehtoja. On vain toimittava omantunnon mukaan. Jos olenkin jo Tuhkimona kaatopaikkajätelaatikossa, on lehtikeräyksessä kansanedustajan vaalirahatositteet. Ovat siellä tallessa pankin perinnältä, kun SAK maksaa velat. Minä olen maksanut omat maksuni ja eläkkeestä otetaan päältä osamaksuerä arvonimestä Varhennettu Vanhus kuolemaan asti.

Perhekäsitys on poistunut. Lapset ovat huostaanotettuja, vanhemmat eivät tunne toisiaan, isovanhempien olinpaikka on tuntematon. Onko miehestä tullut alfauros, naisesta alfanaaras, molemmat sukupuolet omaava on sitten alfa-alfa. Näitä eroja erittelemättä pieni Ville, alakoululainen, ei minua hämmästyttänyt ilmoituksellaan kesken lukuharjoituksen. Ville pyytää puheenvuoron innokkaasti viittaamalla. "Opettaja, opettaja, kun meillä tapettiin härkä, me saatiin munkit." Toisella kerralla hänen huomionsa oli. "Opettaja, opettaja, kun meillä oli hevonen, sillä oli nääiin pitkä kanki." Lukutunti jatkui ilman lisäkommenteja, saako sellaisista asioista puhua vai ei.

Kun olin lapsi, puhuin kuin lapsi. Onko eduskunnasta tullut lastentarha, kun puheet ja teot ovat tasolla, jolla lapset ovat kehityskaaressaan. Oppivat kontrolloimaan tekonsa ja puhuvat kuin aikuiset. Olen uudelleen tässä kontrolloimattomassa tilanteessa koneen kautta. Pidän sitä poliittisena häirintänä, roskapostin pakkosyöttönä, Itella on ottanut tehtäväkseen työntää postiluukusta mainospostia. Epätoivo rahastajilla lisääntyy, mistä saisi lisäbisnestä. Jäljellä on ase-, huume- ja naiskauppa. Puoluekokoukset ovat umpikujassa. Kuka hallitsee U -käännöksen, kun ollaan tultu tienpäähän. On palattava lähtötilanteeseen.

Usko, toivo, lempi

Iloinen leski tietää, mitä kolmiyhteys "usko, toivo, lempi" tarkoittaa. "Hänen kauttaan, hänen kanssaan ja hänessä" on minun mantrani. Kuuluu joukkoon ja suurin niistä on rakkaus.

Se ei tarkoita sitä rakkautta, joka särkee kulkija 16-vuotiaan sydämen. Ei, vaikka rakastaja olisi ministerin paikalta lempattu viestittelijä. Hän on seonnut kuin jammu-setä. Otti pienet tytöt autoonsa illalla, jolloin ulkonaliikkumiskieltoa ei vielä ollut julistettu. Ajankohtaisena puheenaiheena joku lapseton alfanaaras paheksui tyttöjen ulkonaoloa omassa pihassa klo 19.00 jälkeen kesäiltana. Alfaurosten hyökkäys tulee yllättävältä taholta mummoikäisiäkin kohtaan.

Eikä se ole mikään vitsi, jos ajanvarauksessa alfa-alfa sanoo vanhan papan ilmoittautuessa lääkärin vastaanotolla. Kuollut. Pappa ilmoittaa nimensä uudelleen. Kuollut. Ei senikäinen voi enää olla elossa. Soitin taksin illalla ehtiäkseni risteilylle. Yllätyin. Odota ja rallatus paukahtaa päälle. Odota uudestaan ja sama rallatus.

Sitten puhelinääni vastaa. Ilmoitan taksin tarpeeni ja annan saman tien palautteen. Luulin soittaneeni väärään paikkaan joutuessani odottamaan kuin muissakin asiakaspalveluissa. Olen yksin työssä, on otettu vasta äskettäin käyttöön tämä automaattisysteemi. Eikö sitä muuten voisi järjestää?

Onhan tällä hyvät puolensa, olen puhelimitse jonossa enkä fyysisesti taksitolpalla. Siellä etuilija antaisi turpiin kiltisti vuoroaan odottelevalle. Musiikkirallatus saa aikaan saman tunteen. Turpiin vain ja onnea. Olen otettu löydöstäni, piispan suvusta löytyy taiteilijoita ja muualtakin.

Piispaehdokas lähetti pahoittelukirjeen seurakunnanvaihdoksen johdosta. Minua loukkasi kirje ja annoin palautteen. Jos kristitty lemppaa minut vapaaehtoistyöstä potilasjärjestöön, on minun otettava se vakavasti. Siksi onnentie on auki toisella tasolla gaida troikan tahdittamana. Usko, toivo, rakkaus politiikassa ja kirkossa on tullut tiensä päähän. Umpikujassa pitää tehdä U -käännös, "kun ei voittaan, päästä koittaan, usko, toivo, lempi vain" korkealta ja kovaa.

Siinä ehtii tehdä huomioita, millä tekee matkaa, mitenkä matka sujuu kolmivaljaan kyydissä, kun päämäärä on tiedossa, mikä siellä odottaa. Lahti on taistelutanner, naapurimaassa valmistaudutaan kruununperijän häihin. Meillä saa useimmiten lukea petollisten sulhasmiesten syrjähypyistä. "Kell' onni on se onnen kätkeköön, kell' aarre on, se aarteen peittäköön ja olkoon onnellinen onnestaan ja rikas riemustansa yksin vaan."

Punainen hame ja muita kaaria

Sain puhelinsoiton ja soiton syyn selityksen, joka oli kädessä kirja 'punainen hame ja muita kaaria' ja nyt pitää soittaa. Olin ilahtunut soitosta, olihan välillämme ollut miettimistauko "me emme sitten tavanneetkaan" -kortin jälkeen.

Olin ollut hengessä mukana lähettäessäni kartan ja hotellitietoja heidän tuloaan varten juhliin. Itse en ollut menossa tilaisuuteen enkä vastannut odotuksiin näkemisestä, kun siitä ei sovittu. Minulla oli muuta menoa enkä ollut siitä ilmoittanut, olihan hänellä omat juhlat. Punainen hame sai hänet muistamaan minut, kuinka olin aloittanut kirjeketjun elämäntarinaviikonlopun jälkeen.

Olen joutunut sen myös päättämään kirjoittamalla kirjeet koneelle ja lähettämällä taidepaketin mukanaolleille. Se oli minun harjoitustyö oppia käyttämään tietokonetta kirjoittamiseen, kuvien skannaamiseen ja tulostamiseen. Vein sen loppuun omakustanteisesti tilaamalla mustetta tulostimeen. Paperiversiot taidepakettiin ja postimerkit päälle. Ihmettelyyni kalleudesta sain taas myötätuntoa osakseni. "Olisihan raha voinut kulua turhuuteen."

Nautin olosta etuoikeutettuna, kirjoitustaitoisena. Kokoontunessa ryhmässä kirjeyhteys tuli mainituksi. Sai palautteen: Pitäisi olla kirjoitustaitoinen. Kaikki omaishoitajat ovat kirjoitustaitoisia, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta kirjoittaa verkossa. Käsinkirjoittaja tunsi alemmuutta, kun kirjoitin koneen hankkimisen jälkeen koneella. Tämä onkin toinen juttu hankkia kone, nettiyhteys ja verkkokirjoitustaito.

Teknisestä puolesta vastaavat ovat ylemmyydentuntoisia kysellessään: Etkö sinä ymmärrä? En ymmärtänyt kysyjän ymmärrystä. Hänen käyntinsä yhteyksiä viritellessä oli yhtä tyhjän kanssa. Olen saattanut hämilleen nuoren lääkärin hyväksyessäni hänen anteeksipyyntönsä.

Istuin hyvissä ajoin terveystalon lääkärin vastaanotolla. Lääkäri oli ajoissa, puhui ennen huoneeseensa sulkeutumista tuttujen naisten kanssa ja veti oven perässään kiinni. Talonväkeen kuuluva nainen pujahti sisälle, tuli jo toinen ajanvarannut. Odotin kummanko lääkäri ottaa ensiksi vastaan. Riki Sorsa laulaa Joella; Kaukaa taas palaan joelle kerran/ ja se mua tuudittaa ja saan unohtaa/ huuhdon huoleni jokeen taas kerran sen viileys mua rauhoittaa./ Sitten ovi aukeaa. Nainen pujahtaa ulos ja lääkäri seuraa perästä. "Anteeksi, olen myöhässä."

"Päiväsi on pelastettu, kun osaat pyytää anteeksi." Se oli erikoistuneelle nuorelle lääkärille yllättävä vastaus. Tutki varovaisen asiallisesti ja lähetti hermoratatutkimukseen. Kävin senkin ja sain oireenmukaisen tuloksen. Kädessäni on leikkausta vaativa pinnetila. Leikkauksen voisi tehdä yksityisesti heti. Oireet olivat lisääntyneet toiseen käteen ja jalkoihin. Minua ei leikata ennen kuin tiedän, mistä on kysymys.

Se oli alkuoireilua uusiutuneesta borrelioosista. Olin kuullut yksittäistapauksia samanlaisista oireista ja hakeuduin verikokeeseen punkin pureman vasta-aineiden toteamiseksi. Tulos oli positiivinen toisessakin kokeessa.

Unohda koko juttu, kaikilla länsimaalaisilla on positiivinen tulos tietämättään. Nyt sen tiesin, pitää siirtyä oireenmukaiseen hoitoon. Tervehtymistä on tapahtunut. Oikean käden pinnetila on parantunut. Tulehdusarvot ovat laskeneet ja voin vähän paremmin. Muut oireet ovat pahentuneet lääkehoitokokeiluista huolimatta. On tutkittu ja hoidettu suonensisäisellä antibioottitiputuksella. Melkein vuosi on vierähtänyt ja olen alkutekijöissä.

Tämä on loppuelämäni ensimmäinen päivä. Yhtä sekava olla varhennettu vanhus eläkkeensaajana. Punkki tietää, miksi pitää saada veriateria. Rahamaailma ei tiedä, kuinka pankit ovat menetelleet rahakaupoissaan. Kassavahdilla on päänvaiva, kun pitää osallistua Kreikan pelastamiseen.

Punkit lapsuudessa eivät vielä sairastuttaneet eikä rahamaailma ollut vielä köyhässä Suomessa näin sekaisin. Elettiin tehden työtä ja pidettiin menot ja tulot tasapainossa. Maksettiin itse omat velkamme. Sitten tulee sijaiskärsijät velkojen takaajina velallisen päästessä pälkähästä.

Olen Kairon kaatopaikalla opettamassa lapsia lukemaan. Luku- ja kirjoitustaito on ainut pelastus tästä kaaoksesta. Sitten vielä vaaditaan ymmärrystä ymmärtää lukemansa. Koskaan ei minulla ole ollut kuullunymmärtämiskoetta. Tunnen itseni "hylätyksi", kun en ymmärrä tämän päivän korkealta ja kovaa pauhaavaa puhetulvaa, riippumatta siitä, kuka puhuu, mitä puhuu, kunhan puhuu omaan pussiinsa. Oma lehmä on ojassa.

Jordanvirta, Kuollutmeri ja Hojo Hojo

"Kehittyneekö Tuusniemestä Suomen Florida? Aika näyttää", kirjoittaa vuonna 1997 Palvelukeskuksen vastaava hoitaja. Sain palautteenantamisesta "Tuusniemen joulu 2007". Tuusniemi on velaton kunta. Mitä se kuntana on minulle antanut, on perusta päästä veloistaan.

Tuusniemeläiset itse ovat maksaneet työllänsä oman elämänsä. Ulkokuntalaiset ovat tulleet saaliinjaolle. En häpeä käymistäni syntymäkunnassani hoitamassa vanhempani hautaan. Kotihoidontuella oli mahdollista keskeyttää ansiotyö ja hoitaa halvaantunutta äitiä kotona. Isän ei katsottu vielä kuuluvan apuatarvitsevien piiriin, vaikka sairaudet ja ikä olivat hidastaneet hänen kulkuaan. Vastaavalle hoitajalle oli tehty tilaa lääkärin kolmantena vaimona.

Kotisairaanhoitajan kenttätyöstä vastaavaksi palvelukeskukseen oli vaatinut edellisen johtajan irtisanomisen. Pitäähän kunnassa olla virkareservi johtajien puolisoille, jos heillä ei ollut mitään virkaa ennestään. Itse en vienyt keneltäkään työpaikkaa, olivathan vanhempani minun vanhempia. "Kunnioita isääsi ja äitiäsi." Tämä on henkilökohtainen kehoitus omia vanhempia kohtaan.

Kunnan strategia työllistäjänä oli pitää huoli omista eduista sosiaalijohtajanakin. Ensiksi omien vanhempien hoito ulkokuntalaisina, sitten tuusniemeläiset vanhemmat ja vanhukset, jos joku uskalsi toimia omiensa puolesta. Minulle riitti kokemukset 1991 -2000 omaishoitajana ja nyt saadaan seurata ulkolaisten isoäitien maassaolo-oikeutta kaukana kotoa omiensa luona.

Projektikoulutuksilla kuittaan nämä vuodet.
"Kokemus on ankara opettaja: se pitää kokeet ennen ensimmäistä oppituntia." 
(Vernon Law)
"Oikea kokemusten hyödyntäminen on työtä tulevaisuuden hyväksi." 
(Ernest -Peter Weldin)
Nämä ovat minun mottoni alussa ja lopussa. Lainsäädännöllä tehdään tyhjäksi työ, josta kokemus on ankaralla kädellä opettanut. Siksi kokemusten hyödyntämisellä ei ole merkitystä tulevaisuuden hyväksi tehtävälle työlle.

Amerikan ihailijat odottavat Tuusniemen muuttuvan Floridaksi. Öljylautta on saavuttanut Floridan rannikon. Osataanko sitä odottaa, mitä aavan meren tuolla puolen sijaitseville Satumaille tapahtuu? Vihtaniemellä ei elämä jatku. On vain kauttakulkijoita sijoittajina. Minulle jäi hautausmaan varaaminen muukalaisille lapsuuskodin uimarannassa.

Halla-aho loukkasi muslimien pyhinä pitämiä asioita. Tuusniemellä ei nähdä, kuinka siellä on loukattu alkuperäisten asukkaiden kotia, uskontoa ja isänmaata. Olen päässyt kuvana aikakausilehden, The Book, sivulle. Tekstinä on Uusi Testamentti kokonaisuudessaan. Puna-ahven ruokkimisihmeestä. Syntisen naisen jalat stay-up -sukkineen, korkokenkineen kohtaamisesta kaivolla. Sukkanauhaliiveistä sukkahousuihin ja stay-up -sukkiin kuvitetussa Uudessa Testamentissä. Olen käynyt läpi saman kehityshistorian.

Aina joku tiesi paremmin köyhänä syntyneen tytön elämäntehtävän. Huoraksi kesätyöhön Tukholmaan 1960 ja katuhuoraksi 2000 -luvulla ammatin perusteella omaishoitotyön jälkeen. Laatutyöskentelyä eduskuntaan ottamalla kalibrointi käyttöön, että kaikkisaavat samanarvoisen kohtelun lain edessä. Eikä olisi pahitteeksi  tehdä ITE -arviointia kaikkessa lähellä ja kaukana tehtävässä työssä. - yhdistykset ja kansalaisjärjestöt mukaan lukien. 
(Lahden kaupungin edustus puuttui "Hyvinvointipalvelut - laatu- ja tasa-arvo" - koulutuksessa. Lahti lähti omille linjoille palveluseteliyrittäjiä valitessaan.)

1. Meillä on ajan tasalla oleva yksikkömme perustehtävän ja toiminnan tavoitteet ilmaiseva toiminta-ajatus.
Halloo, missä ollaan menossa?

Napapiirin ja Karjalan kultamaiden välillä

ITE -arvioinnissa käydään läpi kysymyssarja, joihin vastaamalla yritetään löytää työpaikan parannettavia epäkohtia. Yksinyrittäjänä minulle oli sinkkukaavake. Alkukartoituksessa löytyi parannettavia osa-alueita. Kun ne tulivat näkyväksi, niitä ei enää voinut sivuuttaa olankohautuksella. Koulutuksen lopussa tein uudelleen arvioinnin ja parannusta oli tapahtunut. Keskiarvojen piirtäminen sinkkuarvioista ei toteutunut, kun koulutuksen toiset sinkkuosallistujat olivat jättäneet leikin kesken työkiireisiin vedoten.

Tämä kuvaa sitä hierarkisuutta, jossa yksi pää vastaa koko kentän toiminnasta. Aina ei voi seurata johtajaa. Koulutuksissa olen saanut tämän päivän tietoa yrittämisestä. Konsultti Vihervuori kertoi osuudestaan kehittää liiketoimintamallia lääkärikeskukselle. Luopui kuitenkin yrityksestä, kun se oli vielä mahdotonta siinä vaiheessa. Nyt kaikki on mahdollista, vaikka pää on jo vetäjän kädessä. On valelääkärit ja epäpätevät opettajat.

Jos minusta olisi tullut opettaja, en olisi tehnyt sitä, mitä olen tehnyt. Olisin hoitanut virkaani odottaen eläkkeelle pääsyä. Joku näytti valmiin tien ja nyt voin seilata Napapiiriltä Karjalan kultamaille Reppurin laulussa. Laulaja muistuttaa uskonnonopettajastani, josta tuli piispa. Yhtään skandaalia en ole hänestä kuullut.

Tietämättään hän kestitsi johtajaa, joka ei kertonut piispalle johtamistavoistaan. Johtaja paljasti itse alaisilleen heikkoutensa. "Kissa elää kiitoksella, koira pään silityksellä." Totuus ei ole mihinkään muuttunut. Kuinka yläpuolelle asettuvat ottavat oikeudekseen aukoa päätään toisten tekemisistä, joihin heillä ei ole mitään osuutta. Kansanedustaja hierojien edunvalvojana määrittää hierojan statuksen. Samoin lääkäri heittää takaisin HyvänOlonMessuilla luennoidessaan. "Sinähän kehut itseäsi", enkä turhaan kehunutkaan.

Minulla ei ole osuutta Tuusniemen kunnan strategiaan velattomana kuntana. Joistakin toimenpiteistä on oma käsitykseni. Maa makaa tällä kertaa niin kuin on pedattu. Mutta kuinka kauan tämä viihde - ja vapaa-aika voi jatkua? Kuinka kauan jakajan kädessä on jaettavaa? Kreikalle ensiksi, sitten Unkarille ja monelle muulle ylivarojen eläneelle EU:n jäsenvaltiolle. Meillä on maksajan rooli ja minä olen viimekädessä maksaja viimeiseen siniseen. Suomi-neito vapisee liitoksissaan tämän päivän puoluepoliittisten päättäjien kynsissä.

Kenkään ei ole paha, on vain toinen heikompi toista. Pahuus tapahtuu omaneduntavoittelussa, joka lasketaan yhdeksi kuolemansynniksi.
Kaikesta huolimatta Karjalan mailla kultakäköset kukkuu erottelematta, onko Kesälahti kriisikunta vai ei.

Naamakirja

Äitienpäivän aikaan saamani jääkaappimagnetti enteili uuden ryhmän syntyä. Tein muutamia tiedusteluja halukkuudesta liittyä perheyhteisöön pienessä piirissä, ja kohta oli "jääkaapin ovi" internetissä. Fambit on valittu nimeksi sille digitodayn mukaan.

On eroamisia facebookista vai liekö vain uhoa vallitseviin päätöksiin. Olen onnekas syntyessäni suureen sisarusparveen. Vanhemmilleni oli sydämen asia kantaa huolta kaikista lapsistaan, lapsenlapsistaan ja ukille vielä puhua lapsenlapsenlapsen kanssa puhelimessa. Pieni tyttö ilmoitti haluavansa puhua ukin kanssa. Ukki on hämmentynyt ja tyttö yhtä ihmeissään. "Minä en ymmärrä, mitä ukki puhuu." Ukki käytti omaa murrettaan, jota tyttö ei kuullut omassa ympäristössä.

Minulle tuottaa vaikeuksia lukea kirjoitettua tekstiä savoksi. Ymmärrystä lisää, kun luen ääneen. Jos en pääse sisälle tekstiin lukemalla silmillä, nousen seisomaan ja luen ääneen. Kaikki vivahteet muodostavat laajan skaalan tunnetta, tunnetta lämpötilan vaihteluun asti. Se on sitä dialogiaa, joka saattaa joskus tehdä meidät hulluksi draamoineen. Se lisätään uuteen opetussuunnitelmaan ilmaisutaitona.

1950-luvun pakkokeino tehostaa oppimista oli antaa laiskanläksyä kotitehtäväksi. 100 kertaa kirjoitettuna "hauki on kala, hauki on kala" saa aikaan vieläkin omaishoidon lakitekstin uudistuksen jälkeenkin saman tunnereaktion. Voiko hauki olla kala lakimiehen lakipykäliä luetellessaan. Toinen numeroin ilmoitettu saarnateksti "sejaseluku, siitäjasiihenjakeeseen" muistuttaa savant-ihmistä, joka osaa puhelinluettelonkin ulkoa.

Viime yönä houkuttelin vanhaa konetta toimittamaan perille sähköpostilastin. Käytettynä hankkimani kone piti olla ominaisuuksiltaan riittävä harjoituskone 64 -vuotiaalle pankkiasioiden hoitamista varten. Muuhun sitä ei mukamas vanha nainen tarvitse. ATK -luokan koneet vaihdettiin uusiin. Niiden uskoteltiin päättyvän romulavalle purettavaksi. Aavistan kuitenkin jonkun myyneen ne omaan lukuunsa. Kytkykaupan osapuolet saivat provikkansa toinen eläkeellä ja toinen jo kuollut. Niin lyhyt on suurin onni.

Kiertokoulua käyneiden vanhempien lapset aloittivat kansakoulunsa alkeellisissa oloissa. Kyläkoulut ehtivät juuri siihen tarpeeseen, että sai käydä koulua kotoa käsin. Koulujen lakkauttamiset ja myymiset ovat tätä päivää. Opettajia lomautetaan, lapsia kuskataan kouluun pitkiä matkoja. Pitää päättää jo ennen lapsen syntymää, mihin kouluun lapsensa laittaa. Sen mukaan valitaan asuinpaikka. Kaikki joukolla opiskelemaan kansakoulunopettajiksi.

Siitä ura urkenee poliitikoksi, rauhanneuvottelijaksi, ja nobelistiksi. Meillä on ylhäältä johdettu koulusota. Siitä on omat muistot keväältä 1964, jolloin koulunloppupäivän päätteeksi johtajaopettaja ja suutari-Jussin poika raahasivat minua metsäpolkua ja heittivät lampeen. Ei ollut iltapäivälehden lööpeissä. Opettaja teki elämäntyönsä lasten parissa.

Toisen vastavalmistuneen opettajan tarina tuli julki. Hänen tyttöystävänsä oli kuollut juhlamelskeessä. Opettaja joutuu vankilaan, käyttää aikansa opiskeluun ja väittelee tohtoriksi. Tulee ulos kaapista teeveeohjelmassa. Ei kuitenkaan tule valituksi virkaan menneisyytensä perusteella. Jos kertoo lapsilleen nuoruuden hairahduksesta, saa pitkän hiljaisuuden jälkeen ihailevan palautteen. "Kuule, faija, ihan tuota en olisi uskonut." Me olemme sankareita kaikki omilla saavutuksillamme, mutta mummoilla ei ole itseisarvoa omine saavutuksineen.

Tänään liputetaan puolustusvoimille. Miksi en saanut unta viime yönä? Aamulla sen muistin, 1992 äitini kuoli saaden liputuspäivän kuolinpäivänsä kunniaksi. Solveig oli jumppaope oppikoulussa. Pyöritteli sukkanauhaliivejäni sormessaan ja pauhasi niiden epäterveellisyydestä. Olin ymmällä, mikä niissä niin herätti pahennusta?
Äitini eli kuitenkin 10 vuotta kauemmin huolimatta sairastetusta aivoverenvuodosta 39 -vuotiaana, suuresta lapsilaumasta ja maalla tehdystä työstä ilman mukavuuksia. On yhtä kaukana toisistaan kuin Äiti Theresan ja Ahtisaaren ansiot nobelpalkintoon. 
1 -lapsisessa perheessä on prinssillä ja prinsessalla etuoikeutensa, jota kukaan ei ota pois. Kilpailu pitää käydä prinssi- ja prinsessakoulussa koulukiusaamisena mitaten, kuka on todellinen king.