Syyspäiväntasaus

Syksyllä 1990 syyspäiväntasauksen aikoihin isä ilmaisi huolensa soittamalla minulle aikaisin aamulla.

- Onko äiti kuollut, kysyin.

- Ei, hän haluaa muuttaa lopullisesti laitokseen, kun ei enää jaksa laittaa ruokaa perheelleen.

- Minä tulen. Vuoden aikana he olivat käyneet keskustelua, kuinka laitos- ja sairaalakierteen jälkeen kotona olo järjestyisi. Abraham Maslovin aamun ajatukseksi kysymykset esitettiin minun punnittavaksi.

Aamun Ajatus
Jos et sinä, kuka?
Jos ei nyt, koska? -Abraham Maslow

Syyspäiväntasaus hyvästelee kesän

Tiistaina 22. syyskuuta on syyspäiväntasaus. Silloin, kuten kevätpäiväntasauksenakin, sanotaan, että päivä ja yö ovat yhtä pitkiä. Syyspäiväntasaus on yksi neljän vuodenajan kulmakivistä

En malta ryhtyä tutkimaan syyspäiväntasauksen osuutta yhtenä neljän vuodenajan kulmakivista, olenhan joutunut tutustumaan aiheeseen "Suuret kivet elämässä" 1½  -vuotiaan sairastuttua syöpään. Näitä pohdittiin Kuortinkartanossa isovanhempien ja lastenlasten leirillä.

Näin jälkeenpäin ajateltuna syyspäiväntasauksesta alkoi ½ vuoden mittainen pimeys pohjoisnavalla eikä valoa ollut näkyvissä omaishoitajan kesässäkään hoidettavan vanhetessa ulkopuolella mökkiläisten elämästä.

 "Mitkä ovat näitä suuria kiviä teidän elämässänne? Terveys? Perhe? Ystävät? Unelmien toteuttaminen? Tehdä sitä, mitä  pitää? Opiskella? Rentoutua? Tai jotain muuta?" 

sunnuntai 5. tammikuuta 2020  Omaishoidon tukipilareita
Vuosi sitten alkanut kaamosaika jatkuu uutena normaalina. Kaikki on siirtynyt nettiin ja sieltä löydän vertaistukea samaan tilanteeseen joutuneilta ja kuinka he siitä selviävät/selvisivät.