0 13 000

Onnenpyörä, elämän kiertorata kulkee yhtävarmasti samaa uraa kuin maapallo kiertäessään auringon ympäri. Lehtikuva on Keijupuiston vuokraviljelytontilta. Jäin työttömäksi keväällä 1978 vanhan firman mentyä konkurssiin. Työpaikalta Rauni saatteli minua kimpsuineni kotiin taustalla näkyvään Keijupuistoon. Tänä syksynä kaavoituksen tieltä on raivattava aarit putipuhtaaksi. Siellä ei juurakot enää talvehdi.

Kesän alussa olin minäkin odottamassa vuoroani merkitä aarinala, jonka saisin käyttööni kesäksi. Minua onnisti ja kylvin punajuuren, lantun ja kukkien siemeniä. Olin oikea palstaviljelijä ja sain mennä ulos tekemään jotakin itselleni mieluista. Ei tarvinnut mittailla matkaa kilometritehtaalla. Työvoimatoimistossa käynti oli ajallaan ja x ruutuun työtön oli sivuseikka eikä pääasia. Minulla oli tekemistä, josta työvoimatoimisto ei mitään tiennyt. Sehän olisi minut merkannut talvellakin vuokraviljelijäksi.

Joulun jälkeen sain osoituksen lähteä työhön. Olin ollut aktiivinen ja hakenut hierojakurssille. Tulin hyväksytyksi ja työvomatoimistosta ei hyvällä katsottu kurssiani. Sieltä olisi haluttu määrätä, mitä teen vuodet eläkeikään asti. Minulla oli onnea löytää oma alani. Saisin hoitaa terveitä ihmisiä, kun sairaiden hoitajaksi olin ehdottoman sopimaton.

Viime vaalien aikaan olin jo jäänyt eläkkeelle ja lupauduin olla mukana keräämässä tarvittavan määrän ääniä ehdokkaani taakse. Se hanke meni ketuille, ettei edes 4 000 ääntä löytynyt. SAK:n rahoilla ostettiin äänet kilpailijalle, joka oli ammattiyhdistysaktivisti. Olipahan tuo kaksi kautta joukon jatkona toisen äärilaitalaisen henk.kohtaisen avustajan turvin. Ei kuulunut juuta ei jaata hänen mukanaolostaan. Pölhökustaa oli äänetön yhtiömies.

Suomipuolue oli jo jo tuolloin itämässä. Seurataan Ruotsin mallia ja todetaan pian, mitä oli ennakoitavissa. Ryhdytäänkö julkisesti huume- ja naiskaupan harjoittajiksi, onhan asekauppa herättänyt jo monia kysymyksiä lahjontaepäilyineen. Sen tarkemmin en tiedä, kun en ole asianomainen.

Vihtaniemellä viljely loppui peltojen paketoimiseen. Perunaakaan ei saanut kasvattaa kuin niistä viimeisistä siemenpotuista, jotka jäivät taskuun kalle tappisen sambakoulun jälkeen. Suurviljelijät nostavat EU -tuet bisneksinään pyörittämistä viljelyistä ja toisten tekemästä työstä.
Raha tekee pesää miljoonien luona osoitteissa Ollila, Kallasvuo, Lilius, eivätkä he saa tarpeekseen.

Luen Jobin kirjaa omanani, mutta enää en ole suuttunut. Työnantaja joutuu kysymään poissaolleelta työntekijältä: Oletko vielä vihanen vai muuten vain vilustunut? Sitäpä sopii miettiä, kun vapaaehtoistyöhön menen mielelläni.
Muille kutsuille olen ollut kuuro koko tämän vuosituhannen ensimmäiset 10 vuotta. Porkkanat ovat muuttuneet keppikeitoksi, eikä vesi ole loppunut kattilasta eikä kuhmut otsasta. Onko minusta tullut puljongin tuore raaka-aine valmiiseen kastikepohjaan? Mureutunut kuitenkin kauan riiputtamisesta. Laho mikä laho.