Palasin tavaroitteni säilytyspaikkaan pitkän kuuman kesän jälkeen. Juhannuksesta heinäkuun alkuun. On hyvä mieli työtätekevien puolesta. Heinäpaalit ovat ladossa ja toinen mokoma isoissa pyöröpaaleissa katon alla. Meillä oli heinäpouta. Sain tehdä oikeata työtä, kun Luojan kunniaksi on laskettava säät ja ilmat heinäntekijöille. Rauhanruhtinas jossittelee, jos saisi alkaa elämänsä alusta, hän opiskelisi lakia. Minä synnyin keskellä sotaa heinänsevästyksen välillä. Isä oli sodassa ja Äiti kotona raskaana piti huolta kotirintaman töistä, mitä heiltä vaati maa. Olin lapsista kolmas ja minun jälkeen syntyi vielä viisi. Lukiessani legendaa rauhantyöstä töpeksin kuin mustalaiseukko sinne tänne, joten siitä ei hyvä seuraa. Välillä pistäydyin katsomassa kaupungissa onko tietoliikenneyhteydet kunnossa. Pankkiin en päässyt sillä kertaa, olivat ehkä pankkia siirtämässä uuteen toimipaikkaan.
Pinottiin kuivia puita liiteriin. Sain osallistua tekemään tilataidetta monta pinoa. En tiedä mitään sen lämmittävämpää näkyä kuin hyvin ladottu halkopinon julkisivu. Tulee mieleen Korpelan Setä-Olli. Muistutti maahista harmaissa vaatteissaan. Oli kyllästynyt naisasioihin ja sai tehtävän huolehtia talon polttopuiden pilkkomisesta. Työ oli aina kesken kuin japanilaisen puutarhassa, josta tarhuri on juuri poistunut. Valmiista työstä täyttyi suuri halkovaja suorinen pinoineen. Setä-Olli oli aina hyvällä tuulella. Ei koskaan marissut olosuhteita:
- On se niin perin onnetonta, kuin rauhanruhtinas joka näkemässä voivotteli. Minä synnyin heinäntekoaikaan ja olen vielä kiitollinen, että sain olla heinäpellolla, kun täytän 68 vuotta. Päivääkään en vaihtaisi pois. On olemassa muut tahot, jotka haluavat päiväni vaihtaa toisiksi. En mahda mitää tunnekuohulle, kun laajakaista ei toimi enkä pääse pankkiin. Juuri selvisi, että laitevika yhteyksissä on korjattu, mutta digidigi-tv ei saa signaalia. Kännykkä on minulla turvapuhelin, että minusta huoltakantavat voivat tarkistaa tilanteen soittamalla.
Puhelinmyyjät ovat keksineet, että hänelle, joka odottaa tärkeätä soittoa, tulee pettymys soittajan taholta. On vajottu näin alas, että lehtimyyjät leipänsä eteen soittelevat jo kaikkiin mummojen turvapuhelimiin. Annetaan rauhanruhtinaalle toinen tilaisuus kiinalaisessa helvetissä, sillä siellähän ei tiedä kuolleensa vaan jatkaa samaa rataa kuin eläessä, jos nyt vähän lakia opiskelisi pykälistä, joihin voi vedota ja vaimentaa omantunnon äänen ja käytännön maalaisjärjen. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana ja perhehoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." On samantekevää, mitä teet täytettyäsi 64 vuotta. Se on ehdoton ikä.
Sain arvonimen "Varhennettu Vanhus" osamaksulla, joka mitataan ennakkoon eläkkeestä kuolemaan asti. Onko vielä tulossa jotakin lisämaksua elämästä sadannen ikävuoden jälkeen.
Elli täytti 90 vuotta. Sai Kelalta kutsun tulla käymään toimistossa. Oli palattuaan vihainen, sillä Kela-kortti vain uusittiin. Ellillä oli yksi poika työssä ulkomailla ja pojanpoika. Elli oli yksin, mutta ei yksinäinen. Samoin minä elonpiirin pienentyessä en lähde saarnamatkoille, vaan tekemään vapaaehtoistyötä, kun tuotteesta en ole luopunut.
Ranskalainen nunna, 75 v, joutui eläkkeelle opettajantyöstä, hän lähti Kairon kaatopaikalle opettamaan lapsia lukemaan ja pyysi miehiltä lupauksen, etteivät viikkoon hakkaa akkaa. Mikä on rauhanruhtinaan opetus kun alkaa jossitella alanvaihdosta, sen hän saa itse pähkäillä. Minäkin olisin lukenut lakia elämää varten, kun kaikki päätökset joutuvat valituskierrokselle eikä siitä tule sen selvempää. Enemmistöpäätöksillä viedään kaikki huijaukset läpi, kunnes joku totuudentorvi möläyttää:
- En minä ainakaan ilmoittanut kaikkia vaalirahoja julkisesti.
Joku heittää pankkitositteet roskikseen kaikkien tutkailtavaksi. Olen jo pitkaan toivonut vaalitarkkailijoita meille samoin kuin meiltä ollaan avuliaita tarjomaan vaalitarkkailijoina laillista apua sinne, missä ollaan vähän temperamenttisempiä kuin flegmaattiset, harmaat ja värittömät julkisuomalaiset. Syksy alkaa juhannuksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti