Kannustus on taitolaji. Kiitoksen antamiseen sisältyy peräkaneetti... jos ei kiitoksesta pilaannu. Pitää koputtaa puuta. Kriitikko on jo vaaravyöhykkeessä pudota omaan kuoppaansa, jos ei näe halkoja omassa silmässä, vaan etsii ja löytää niitä vain toisten silmistä ja elämästä. Ite-arviointi osoitti heikkouteni tiimityöskentelyssä. Loppuseuranta jäi tekemättä, kun olin jäänyt yksin virallisissa organisaatioissa työskentelevien palkansaajien joukkoon. Mikä tässä elämässä mättää, kun kollektiivisuus astuu kuvioihin mukaan. Sinkku joutuu silmälläpidon alaiseksi pärjätessään. Se on turhaa. Jokaisen sukupuusta löytyy hulluja ja huoria, kun puuta vähän ravistaa.
Kiinalainen kauppavaltuuskunta solmi sopimuksia, joista yksi koski hoivayritysketjun tuomista Suomeen. Tässä toteutuu "kateus vie kalatkin vedestä". Poliitikot ovat menneet halpaan ryhtyessään meidän verorahoilla ohjailemaan, kuka saa tehdä työtä ja kenenkä työ korvataan ulkolaisilla, minimipalkkalaisilla. Fysioterapeutit ratsastivat aikansa asiakkaalle annetulla Kela-korvauksella. Hoitoon ohjataan omaan hoitolaitokseen saamaan hoitoa 45x/vuosi (3x15 käynninsarjana). Hoidon hinta nousi pilviin, kun asiakas sai vähän takaisin Kelasta.
Hieronnan kysynnän ja tarpeen uskottiin loppuvan. Hierojista katuhuoria EU:n naiskaupan alalle! Vastineeksi uudet johtajat ovat tuoneet aasialaisia naisia, jotka hierovat alasti. Tästä luin mainoksen lehdessä 2000 tullessani takaisin lähtöpaikkaan. Sairaanhoitajat ovat lähteneet ulkomaille tekemään oikeata työtä, josta saavat palkkaa elääkseen. Meillä mentiin pätkätöihin. Se on sairaanhoitajien oma vika suostua palkanmaksajan kotkotuksiin. Kaikki kaaokseen johtaneet syyt kunnissa ovat paluuta vanhaan johtamiseen. Jos virkamies on koko ikänsä samassa virassa, käy kuin Kekkoselle. Alzheimer tulee jäädäkseen.
Aivotutkijakin pimeni tutkimusrahojen käytössä oman elämänsä turvaamiseen vankilan uhalla. Parkinson oli toinen tutkittava ja tutkijalle kävi samoin. Liekö yhtään puhdasta yhdistystä, jos tilintarkastuksia suoritetaan. Vai kuinka sisäpiiri reissuaa ilmaiseksi yhdistyksen rahoilla eikä yhtään osallistu muiden jäsenten matkakuluihin. Mutta reissatkoot vaikka bisnesluokassa, kun ovat niin tärkeitä mallia antaessaan meidän omaishoidosta. Vaaliraha- ja optiosotkussa summaset sotkeutuivat omiin housuihinsa. Toinen lahje nurin toinen oikein eivätkä osaa enää pukea housujansa oikeinpäin. Nokka tarttuu, pyrstö irtoaa. Pyrstö irtoaa, nokka tarttuu. Varikset ovat tervatulla sillalla eikä terva ota kuivuakseen.
Olin aamulla aikaisin hereillä. Keitän kahvit ja juon katsellen vainajien sanansaattajia kattoteatterissa. On punaisena vangitun, nälkään ja sairauteen kuolleen setäni kuolinpäivä. Katolla istuvat varikset siitä muistuttavat. Kolmion kärjessä varis nojaa toiseen lohduttaakseen murheellista. Pysyn kohtuudessa ja palaan pistetaulukkoon, mitä pitää syödä laihtuakseen ja ollakseen terve ja energinen. Harjoittelen tätä viikon kotona. Seuraavalla viikolla on pöytä katettu aamusta iltaan. Kakkukahvit juodaan syntymäpäivänä iltapäivällä. Olisi ollut maalla tuplajuhlaan aihetta suvun kesken, mutta tällä kertaa vietän 68. syntymäpäiväni tutussa paikassa tänään tuntemattomien seurassa. Kuka järjestää juhlia, kuka kutsuu juhlavieraita, kun minun kutsumana ei kukaan halua tulla. Ilmoittavat liputtavansa puolitangossa.
Olen juuri haudannut Popin kuninkaan ja kruunannut Amadeuksen tangoilla kohtaloni mukaan matkan päästä. Kaukomammalla on kuitenkin ystävät lähellä. Määränpääni on kuin vuori, jos en voi mennä luo, se lähtee liikkeelle ja tulee minun luo. Tulette hämmästymään viimeisen juhlani vieraslistaa, kun aika seisoo, nukkuu tuuliviiri. Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut.
Syksy
Kaksi vanhaa, vanhaa varista
nuokkuu hiljaa pellon aidalla.
Ruskea on rinta kaisliston
taivas harmaa. Sataa. Syksy on.
"Kurkikin jo lähti", veljelleen
toinen virkkaa niinkuin itsekseen.
Pitkä hiljaisuus. Jo toinenkin
"niin maar, lähti", sanoo takaisin.
Sitten vanhukset taas vaikenee.
Järven pintaan sade soittelee.
Sukii siivenselkää toisen pää.
Toinen joskus silmää siristää.
Höyhenihin niskat kyyristyy.
Sataa hiljaista on. Hämärtyy
yli pellon mustan kynnöksen.
Tuntuu riihen tuoksu etäinen.
Kaksi märkää, vanhaa varista
nuokkuu aatoksissaan aidalla.
"Täytyy tästä ...". toinen havahtuu
lentoon verkkaisesti valmistuu.
"Käyhän taaskin tarinoimassa.
Oli oikein hauska tavata." Lauri Pohjanpää
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti