
"Tämä käsky muistuttaa meitä siitäe, että on meillä muitae piäsnuatikoeta kuin vanahemmat. Yhteiskunnalla on omat vallanpitäjänsä ja niihen toemena on pittee tätä muata jonniillaesassa mirnaassa. Niin kaavuan kun ne oekpelillä hoetaa toemesa, niitä on vuan toteltava. Vuan jos näätästää siltä, että oekeus myteröetyy, sillon pittää panna kivet kuppiin ja nousta vastaan ja aenae iäneen ihmetellä viäryyksiä. Pahantekkoon ei tarvihe männä mukkaan. Ja sitä varten on Luoja antanna immeiselle jären, jotta sitä voes tarpeen tulle käättee näessäe asijoessa."
Työurallani jouduin markkinavoimien pyöritykseen. Ostin työhuoneen kauniista Käsityöläisten talosta siinä vaiheessa, kun alkuperäiset olivat jo luopumassa osakkeistaan. Tuli nurkanvaltaajat ja ahnehtivat kaikkia osakkeita itselleen. Kauppakamari pesi käsiään koko sopasta ja toivotti minimanit ja muutokset tervetulleeksi. Lähdin vanhempieni luokse kesäkuukausiksi. Palattuani tili oli miinuksella 20 000 mk. Nurkanvaltaajat joutuivat maksamaan yhteisistä tiloista meille omistajille. Sillä rahalla sain velkani maksetuksi.
Toisen kerran sain rahaa luopumalla työhuoneesta välimiesoikeuden uhan alla. Kaikki nämä rahat sijoitin omaishoitoon. Asioitsin niillä kuin palvelija, jolle isäntä uskoi leivisköitä käyttöön lähtiessään ulkomaille. Se on siinä ja se antaa vielä uskoa, että minäkin voisin tehdä jotakin. En saadakseni itselleni lisää liksaa kuin Koroma, vaan muuntamalla projektia. Konttisuomalaisuus ja Tuntematon antaa minullekin ajatuksen avaruuden vapaana liidellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti