"Saanko ambulanssin tänne pankkiin? Pikku-Hippo on sairastunut." Seuraan sivusta lasten leikkejä. Äiti on asioimassa pankin tiskillä. Nenä-mahaletku oli jo poistettu äitienpäiväksi lupaamalla. "Jos suostut syömään, saadaan letku pois." Urhea tyttö yritti oikeesti. Kun nälkä tuntui näköä haitaten, korpisoturin maha oli opetellut vatsastapuhumisen: Leipä', leipä', leipä'. Syöpälapsi pyysi nälkäänsä letkuvelliä. Ne ovat olleet vaikeita vuorosanoja kuultavaksi. Isänikin palasi sota-ajan nälkämuistoihin.Äiti oli lähettänyt kotoa paketin. Isän pettymykseksi siellä oli vain alusvaatekerta. Kirjeissään isä kirjoitti kuulumisia rintamalta. Mutta äiti ei tullut ajatelleeksi, että kotoa pitäisi vielä ruokkia. Isä muisti erikoisesti kokonaisista vehnänjyvistä keitetyn puuron, jos sitä voi puuroksi nimittää. Osaksi se varmasti oli vauvanvatkulia, jyvä siellä toinen täällä venyvässä vesivellissä. Tänään armeija säästää työaikalain puitteissa. Viisi päivää viikossa armeijan leivissä ja viikonloppu kotona äidin herkkujen äärellä. Edes se viisipäiväinen viikko tutustumista elämään kodin ulkopuolella.
Hyvä kun armeija ei ole ensimmäinen yökylä vanhempien makuuhuoneessa nukkumisen jälkeen. Siinäkin on koulukuntansa. Jättääkö vauvan omaan huoneeseen huutamaan itsensä näännyksiin vai ottaako viereensä isän ja äidin väliin niin pitkäksi aikaa, että tyttöystävä sitä ihmettelee. Kohtahan sinä menet armeijaan. Monen miehen alku on pilattu liialla paapomisella. Lopettakaa hyysääminen "meidän lasten" kohdalla ja vaatikaa samaa kuin "naapurin kakaroilta". Leikki on lasten työtä. Se vaihtuu aikanaan oikeaan työhön, olipa se työ pientä tai suurta, kun vain on oikeaa työtä.
En voi hyväksyä rauhantekijän aseellista rauhaanpakottamista, jos kotimaassa voi vahvistaa lain, että suurin osa suomalaisista ei ole tehnyt työhistoriaa, vaikka omalla työllään on elättänyt perheensä sodan jälkeen. Osallistunut jälleenrakentamisella Suomen nousuun ja maksanut sotakorvaukset kunnialla viimeistä penniä myöten. Sitä sanotaan kommunisti/terroristiksi, joka ilmoittaa: Minulle riittää, kun rahamaailmalle ei mikään riitä.
Tutun kanssa jammailen Afrikan katuja paljasjaloin, kun Mandela vapautui vankilavuosien ja kidutuksen jälkeen palkituksi johtajaksi. En liukastunut lakerikengissä, että otsaa olisi pitänyt paikata. Sukupolvet ovat särkyneet, joten minua pitää kantaa parantajan luokse vaikka katon läpi. Se on loppu nyt. Obama on presidentti ja edeltäjänsä terrorismin poiskitkijä lensi Texasiin. Tervemenoa kaitsemaan Tuonelan karjaa, kun on sen aika.
Nyt on kasvissyöjä - Hipon tilaisuus pelastaa salmen ylityspaikalla hätääkärsivät ja kuolleet seeprat. Hiposta tulee krokotiilin kitaan joutuvan raadon syöjä. Tätä Tuntematonta vihollista vastaan puolustautuessa Silkkitien päässä puidenvarastoimispaikka on savisen armeijan leposija. Turhapuro käski isääni: Katso nyt minun nenävartta, mihinkä tien seuraava mittauspiste kohdistuu. Kun itse olin tienpäässä varmistaakseni uuden päärakennuksen paikan, 6 ukkoa nenineen sen kirjasi maastossa ja pöytäkirjassa, että päärakennusta ei tule. Onhan heidän rahastamisen kohteena jo lähes sata vuotta vanha lomakiinteistö, savupirtin korvannut mummonmökki.
Odotan kokouksen päätöstä varastotalolla. Valtuutettu esittelee taloa amerikkalaiselle vieraalle. Ally McBeal viihdyttää minua. Ei enempää eikä vähempää voi naurattaa diplomi-insinöörin tuomarinvaltuudella tehty päätös. Nyt on Smeds avannut portit kirjoittaa tuntemattomasta omaishoidonsodasta. Rivien välistä ja pöytäkirjoista voi lukea kuinka kaikki oikeesti tapahtui. Ketjukirjeristeilijät sen todistavat omalla osuudellaan oikeaksi. Omaishoidosta ooppera, Hamppuvarpuorkesteri odottaa jo harjoituksia. Mitä te purnaatte: Sota loppuu sotimalla. Rokka ei saanut erivapauksia Kuovin suhteen. Omaishoidossa kaikki ovat käyttäneet omankädenoikeutta, suokukko päänavaajana. Sellaiset on pelisäännöt ja kehitys Lex Nokiaa laiksi sorvatessa. Puuseppiä ja putkimiehiä aina taloyhtiöissäkin tarvitaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti