Arkeologisia kaivauksia nykypäivän valossa

Vihtaniemi on vallattu. Maaoikeuden viimekäden päätös on toteutettu viimeistä piirtoa myöten ja kunnanukkojen kädenjälki näkyy toteutuneina tietoimituksina, metsänhoitona, uudisasukkaina ja viimeksi muukalaisten tulona valmiille hankkimaan lisää rahaa sijoittamalleen pääomalle. Roolini on muuttunut sukupolvenvaihtajana. Työkaluna on pullasuti, jolla rapsutan hellästi pölyä unohduksissa olleiden asioiden päältä. Totuus ei pala tulessa enkä vielä ole esittänyt kutsua liveroolipeliin osallistujille. 

Jouduin paniikkiin aamulla radiolähetyksen yhteyden katketessa tekniseen vikaan. Näitä vikoja on ollut nettiyhteyksissä, digidigissä, lankapuhelimissa ja radiolähetyksissä. Yhteys ylös toimii kuitenkin. Eilen pyysin siivoojan apua. Minä olen oman kotini siivooja. Kuitenkin järjestelin mattoa rullalle, että saisin keskelle lattiaa teeseremoniapöydän kuntoon. Joku halusi juoda teetä kanssani. Puhelin soi ja tuli peruutus tapaamiselle. Sehän sopii minulle, kun on tulossa ihan yövieras ennen juhlia Kartanossa. 

Omaishoidosta toipuminen ei tapahdu pelkästään, kun on oppinut nukkumaan sängyssä. Kaikki epäjärjestys on käytävä läpi paneutuen jokaiseen päätökseen, hajonneeseen pyrkimykseen hellävaroen, ettei mitään menisi enemmän rikki kuin on sirpaleita tullut perinnönjaon melskeessä. 
On kyse omasta särkymisestä ja eheytymisestä tässä rahamaailman ja markkinavoimien syöksykierteessä. Kadonneita kulttuureja löydetään uusina kohteina ja ihmetellään, mikä sai joen muuttamaan kulkusuuntaa. Sitä mukaa veden loputtua syntyi aavekaupunkeja. Silkkitien alussa löydetty savinen armeija on nyt rapsutuksen kohteena. Mikä lie Suomen kohtalo? Peitetäänkö meidät säteilevinä betonimassojen alle. Vai tuleeko vedenpaisumus, joka hukuttaa meidät ja poliitikotkin, jos eivät ole muuttaneet kuuhun. Vai löydetäänkö meistä kertovia jäänteitä pakastettuina jääkauden jälkeen.

Nyt käytän vain pullasutia, kun pöly on laskeutunut. Masentuneelle en luvannut tulla järjestelemään kotiasioita kuntoon. Minunkin pitää ihan itse järjestää suuret kivet elämässäni tukipilariksi. Järjestöt lähettävät avuksi vain uupuneita tukityöllistettyjä, joilta puuttuu motiivi tehdä työtä, josta toiset nostavat palkkaa. Kaikkia yrityksiä vaivaa mammuttitauti, joka johtaa muumioitumiseen. 
Metsätien mutkassa vilahti iso paha susi. Säikähtikö mutkaa vartioinutta Minna Canthia, kun se ei jäänyt siihen minua houkuttelemaan kiertoteille. Järjestellessäni öljypulloa ja talouspaperiarkkeja olin ajatuksissani alttarilla siunaamassa ehtoolisleipää ja viiniä. Edessäni oli kastekynttilä ja 150 -vuotiaan seurakuntani juhlakynttilä. Se oli pyhän kokemus arkisissa askareissa.

Päivänvalon kestävä kolmiyhteys

Kiinalainen "Polttava rauta"
Amerikkalainen "Palava keihäs"
Suomalainen "Yksi, joka pamauttaa päähän"

Aamun ajatus
Se mitä teemme, mittaa sitä mitä olemme.
Jos kuvittelemme päivittäiset toimet työnä,
meistä tulee työläisiä.
Jos kuvittelemme hommamme taiteena,
meistä tulee taiteilijoita.
-Jeffrey Patnaude

Hölmölässä täkki on liian lyhyt. Jos vetää peitoksi hartiaseudulle, palelee varpaita. Jos pitää jalat lämpimänä, palelee päätä. Jäin eläkkeelle lain antaessa siihen mahdollisuuden. En menettäisi kertyneestä eläkkeestä varhennusvähennystä. Joka vuosi sain tiedotteen, eläke on sitä ja sitä, jos eläketapahtuma on tänä vuonna. Lopullisessa laskennassa eläke yhteensovitetaan eri tahoilta tulevista eläkkeistä. 1.2.2005 eläkeaika alkoi, mutta eläkepäätöstä ei oltu ehditty sorvata. Oli liian vähän käsittelijöitä. Kiirehdin päätöstä, olinhan sanonut työhuoneesta vuokrasopimuksen irti. Kun päätös sitten tuli, siitä puuttuivat ensimmäiset vuodet, joilta eläke alkoi karttua. Arvonimi "Varhennettu Vanhus" myönnettiin kuitenkin 1.2.2005. Se ei tullut ilmaiseksi, vaan maksan sitä osamaksulla joka kuukausi varhennusvähennyksenä kuolemaani asti. Olikin toisella taholla eri eläkeikä 65 v. 

Puuttuvat vuodet maksettiin takautuvasti, mutta se muuttuikin takaisinperinnäksi niin tehokkaan Kelan ahkerien virkailijoiden toimesta. Sain luettelon kaikista yhteydenotoista Kelaan ja niistä kertyi saatuja etuuksia, jotka aktivoituivat maksettavaksi takaisin saman summan verran, mikä minulle tuli palautusta. Nyt on puntit tasan. 

Viisas Matti leikkaa täkin toista päätä saadakseen jatkoa toiseen päähän. Eläkeikää nostetaan 65 vuoteen. Minulle eläke on tilille tuleva raha, joka perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön. Vai muuttavatko kirjurit ja tulkit lainsisältöä. Viisaan Matin neuvot nenien lukumäärästä saadaan painamalla nokka mutaan. Kun lukumäärä on oikea, perittiin minulta isän korkean iän takia elatusmaksua kunnan isättömille pojille. Seitsemän veljestä asettuvat asumaan paikalleen ja jakoivat talot ja torpat parhaaksi katsomallaan tavalla jo 1800-luvulla. Käyttivät niin sanottua maalaisjärkeä aikuistuttuaan ja tekivät sovinnon yhteiskunnan kanssa. 
Meillä enemmän oppineiden päänvaiva on, kun kansa osaa lukea ja laskea. På-liitikkojen luku- ja laskutapa on niin omintakeisesta paikasta, että sitä ei tavanihminen ymmärrä. Näin antoi vanhempanikin lahjakirjaosuudet (1/8) jokaiselle yhtäsuuret. Mitä on saatu lainsäädännöllä aikaan. Nimitän sitä Tiekartaksi Länsirannalla ja sitä pitävät yllä seitsÄmÄt veljekset, jotka eivät ilmoita lukumäärää vaan laatua. Nyt joukkoon on tuotu velivenäläisiä. Minullakin olisi ollut seuraa, jos Vysotski olisi mukana. Hän on kuitenkin vankilassa mielipiteen takia. Kaipailee naistansa. Kun kuulee, ettei nainen ole vakituisesti kenenkään kanssa, tokaisee: No, kirjoittakoon hänkin. Ja minähän kirjoitan Munkkiklubilla. 

Sain kutsun tulla heidän yhteisöön äidiksi. Nuoret miehet minua valistivat. Nainen on heidän yhteisössä äiti, munkit/pojat ovat lapsia. Annoin lähtiessäni valaehtoisen juhlallisen vakuuden. Lupasin olla kertomatta, että olen lupauksen pyytäjän mummo. Sen olen pitänyt visusti omana tietonani. Isät ovat hieromassa rauhaa. Tutun tunnistan jo kaukaa eloisasta käytöksestä. Uskaltaa pistää itsensä likoon kaikkine tunnistetietoineen. Kalkkilaivankapteenit pitäytyvät tiukasti kirjoitetuissa puheissa, mitä herra heidän on käskenyt ilmoittaa. Ja sitten me jammaillaan paljasjaloin Afrikan kaduilla. Meidän kadut ovat juhlien jäljiltä roinan, sirpaleiden ja kaiken saastan peitossa. Ensiaskeltossut vaihtuvat jalan kasvaessa mänökkäisiin, joita pitää joskus muistella, missä on viimeksi riisunut. 
Eläkeiän noustessa ja työtilaisuuksien uudelleen muistuessa mieleen on meillä kohta vanhoja naisia kadunlakaisijoina luutineen. Pienen pojan toiveammatti lakaista lakaisukoneella jää unelmaksi. Siinä kyllä pörinää riitti jahdatessa ainoata syksynlehteä imurilla. Meän kielessä ei ole sanaa kadulla tanssivalle lehtimassalle. Kahden kielen loukussa unkarilainen sitä ihmetteli. Konekielinen käännös on yhtä ymmärrettävää kuin på-liitikon puheet tänä päivänä on se niin liitikkojen syntetisaattorilla saatu aikaan.

Hyvä Jumala, kiitos kodista

Palopäällikkö sai 24 vuoden aikana kaksi kiitoskirjettä. Hän liimasi tehtävää aloittaessaan yhden mapin selkämykseen tekstin "kehut ja kiitokset". Läksiäistilaisuudessa hän kertoi mapin saldon. Ensimmäinen kirje kehui palokunnan toimia sahan lautatarhapalon sammuttamisessa. Toinen kirje kiitti pelastuslaitosta rivitalopalon sammutustöistä. Miehet olivat pelastaneet professorin Aino Sibeliukselta saamat sikarit. Palolaitoksen muutoksia enempää pohtimatta lehtikirjoituksen opetus oli. "Pelastus- ja palolaitos ei ole kunnioittanut kuntarajoja aikaisemminkaan. Palopäällikön aikana kuntaraja-ajattelu hämärtyi - mentiin apuun, kun apua tarvittiin, olipa välissä kuntarajoja tai ei."
Talteenottamani lehtileike on vuodelta 2004. Olen aina kiittänyt palutteesta, olipa se myöteistä tai kielteistä. Jos joku on vetänyt herneen nenään kiitoksista ja uhkaa tehdä itsemurhan, en ole lähtenyt estämään aikeita, kun en ole kriisipuhelinpalvelija. Pitää ottaa vastuu taakkansa kantamisesta. Pienelle aasille on ollut tehtävää kylliksi. Isän kuoltua katsoin adresseja naapureilta, jotka aina olivat pistämässä kalikoita rattaisiin, ettei isäni olisi saanut olla kotona enkä minä hoitajana. Siinä kysytään luonteen lujuutta tai kirjurin apua, kun kirjoittaa "muistoa kunnioittaen". Ei ne muistot naapureista miksikään ole muuttuneet. Totuuskomissio ei ole kokoontunut. 

Olen kirjoittanut oman "sorry book" - muistoni paperille ja verkkokirjoitustaidon opittuani kaikkien luettavaksi nettiin. Sofi Oksanen palkittiin "Puhdistus" -kirjasta, johon voin samaistua etsiessäni sukulaisia. Meillä on omat WTC -törmäykset. Ne ovat kohdistuneet omaishoitoon, mummolan sukupolvenvaihdokseen, työhuoneeseen uimahallilla, palvelukeskuksessa ja vartavasten rakennetussa Käsityöläisten talossa. 
Verkkokirjoittajan talo on turvataloni. Sinne ei vielä hallin hammas ole ehtinyt. Eroottiselle hautausmaalle on ollut sosiaalinen tilaus. Lähetin metsäneuvojalle kiitokset paikallislehdessä julkaistavaksi. Ei kestä kantti julkisuutta. Metsäneuvoja hoiti metsäasioitamme jo isän aikana. Viimeisiä metsään kohdistuvia lakisääteisiä toimenpiteitä veljeni kanssa. Raha-asioista olen vastannut minä. Kunta on puuhaillut maallamme omiaan. Kunta on päässyt päämääräänsä tuomalla raharikkaat venäläiset rannoillemme. Siitäkin kiitän, mutta viimeinen valttikortti on minulla. Mitä on jäljellä WTC-tornien jälkeen? Vartioituja asuntoalueita ja slummien miljonäärejä.

Kultainen sääntö

"Kissa istuu ikkunalla, kutoo pientä sukkaa. Älä itke kissarukka, itkus menee hukkaan." On aamiaisen aika. Avaan oven, sytyttelen valoja ja toivotan hyvät huomenet. Missä, missä se Väinö on? Kun saan havainnon, Väinö istuu sohvan selkänojalla, katsoo ulos ikkunasta, luulin niin. Mutta kissa katsookin ikkunalaudalla olevia perhekuvia, äitiä, tyttöä ja itkee. 
Olen oppinut kissojen kieltä. Ei maistu ruoka, ei muistu leikki mieleen. Olen viikon kissavahtina. Lentolakko peruuntui onneksi, että herra ja rouva tulevat takaisin sovittuna päivänä. Muuten olisi tulleet uudet järjestelyt harkittavaksi. Kissa koriin ja uusioperhe saisi ottaa vastaan uuden kissakaverin. Vielä ei toteutunut rippilapselle luvatut alpakat. Kerroin siitä ja sain hyväksyvän vastauksen. Mosse tykkäisi niistä. 

Luoja ei kiellä suuria ajattelemasta. Sen tekee maan hallitus ja kunta. Yhteiskunnassa ei mikään kannata. Minulla on omat polkuni. Tuli vapaaehtoinen eläkevakuutus. Kävin neuvottelut, sain lääkärintodistuksen ja minulle se myönnettiin. Maksoin sitä ne vuodet, jolloin olin täystyöllistetty yrittäjä. Omaishoitajana olin täystyöllistetty, mutta en saanut kokoon rahaa, että maksamani eläke söi itseään kuolemanvaravakuutuksena. Omaishoitaminen ei ollut vakuutuksen irtisanomisen syy. Siihen piti olla työttömyys. Isän pienen eläkkeen lisäksi minun oli tehtävä ansiotyötä. Minulle maksettu omaishoidontuki otettiin isältä palvelumaksuna sosiaalilautakunnalle. Se kiersi meidän kautta maksajalle takaisin eikä lisännyt pennin vertaa meidän käytössä olevia rahoja. 

Työhuone vuokratiloissa meni myyntiin. En enää jatkanut uudessa tavaroiden varastossa hierontaa. Minusta tuli työtön. 220xtyötön tuli täyteen ja nostin maksamani eläkevakuutusrahat käyttöön. Lottovoittoa ei tullut. Näin jälkeenpäin ajattelen käänteitä, kuinka selvisin 90-luvun lamasta. Nurkanvaltaajien yritys kammeta rehelliset työtötekevät ihmiset maksamaan heidän velkojaan kääntyikin minun onneksi. Sain rahat yhteisistä neliöistä, eihän työhuoneeseen ollut ilmasiltaa, vaikka asiakas kiipesi huteria tikapuita pitkin toiseen kerrokseen sanoen: 
- On tänne vaikea tulla. 11.9. loukkuun jääneiden luokse pääseminen oli varmasti yhtä vaikeaa. Välimiesoikeuden uhka kiirehti päästämään irti omasta työhuoneesta. Sain siitäkin rahaa jatkaakseni isän hoitajana. Kaikkella on ollut siunaus. Nyt on uusi köydenveto käynnissä. Kummanko paidassa kaulus kestää? Vai joko sidostesukkakin repeää, kun koirat vetävät samaa sukka erisuuntaan äristen ja muristen? Minun omaani kunta on myymässä venäläisten eduksi. 

Katson Silkkitietä, mitä siellä on jäljellä. Ne ovat mahtavien hallitsijoiden hautapaikkoja. Jokainen muistettakoon omista saavutuksista, kenellekään en suo sitä kunnianosoitusta, että minä rakentaisin heille mausoleumeja. Kajo puhuu maskotistani virtahevosta. On kasvissyöjä, mutta tappaa eniten ihmisiä. Kun hymy on hyytynyt, olisi kadulla narussa kävelytettävä alligaattori kestohymyineen muistutus siitä. Ken viimeksi nauraa, se parhaiten nauraa. Kelaan filmiäni ja siellä on paljon naurunaiheita. 
Valtakunnan pappa puhuu miehen hymystä pojilleen. "Sinä olet minun rakas poikani, johon olen mielistynyt." Miehet eivät itke eivätkä naura. Hymy on hyytynyt, joten pitää puristaa tekonaurua nauruterapialla. Ilo kuuluu elämään, mutta nyt onkin hullun ilo halpaa terapoimalla. Projektirahalla se tuottaa palkkaa terapeutille, jos on vielä kirjanmyyntikampanja kylkiäisenä. Se on tunnetila olla Euroopan omistaja, miljonääri ystävyydestä, miljonääri-isän miljoonaperijätär. Ympärillä ihmiskunta tekee itsemurhaa. Kuinka Amerikan leipäkori muuttui pölypilveksi?

Hässi päässä

Tiettyjä kuvia katsoessani palautuu mieleen vanhoja asioita kaukaa ja elämän jatkuessa aina vain kauempaa. Tuntemattoman sotilaan tyttärenä 60 vuotta antaa ajasta kulmaa zoomata. Kun siihen lisään ne (10x5,4 ) 54 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta, todennäköinen ikäni on 114 vuotta. Aikaa ei ole jäljellä tapettavaksi asti enkä tarvitse elääkseni enää yhtään kuponkitarjousta, jota maksan leivän, puhumisen, katsomisen hinnoissa ts kiinteissä kuukaisimaksuissa, vaikka en niitä käytäkään. Todistuksia, diplomeja ja hattuja on riittämiin. Seinät tapetoin todistuksilla ja katselen niiden allekirjoituksia ja symbolimerkkejä. 
Hatun voin pistää kepinnenässä oven raosta kuin entinen ukko kotiin palatessaan. Jos hattu pysyi sisällä, voi kohta mennä itse perässä. Verkkokirjoittajan talossa ei ole ovia eikä ikkunoita. Voin vapaasti tulla ja mennä, mennä ja tulla. Olen yhtäaikaa nuori ja vanha, vanha ja nuori. Tiedän olevani yhtä ei-toivottu profeetta omalla maalla kuin meidän istuva presidentti Suomen rauhanpalkitun juhlassa kuninkaallisten seurassa. Siksi yhdyn Tutun kanssa jammailemaan paljasjaloin Afrikan kadulla päivänä, jolloin Mandela vapautui 27 vuoden jälkeen vankilasta. Olen tanssinut Afrikassa aina voitontanssini, kun Tiekarttaa Länsirannalla sovitellaan.

Jukolan Johanna

Minulla oli visio sanataideoven takana projektikoulutuksessa. Olin siellä omalla ajalla, omakustanteisesti ja omista lähtökohdista. Takana 50 vuotta vaikenemista, 10 vuotta yhteiskunnan ulkopuolella omaishoitajana ja 3 vuotta niinsanotussa tietoyhteiskunnassa rajalla viimeisen maan lain mukaan yli-ikäinen, ilman työhistoriaa, ei-akateeminen, verkkokirjoitustaidoton ja syntyperän mukaan punainen. Verkkokirjoituskurssi jäi suorittamatta, kun ei ollut omaa konetta. Siitä on todistuksessa merkintä. Ymmerstankoulu ja immateriaaliset oikeudet tulivat tutuksi. 

Minulla on perintöni maalla. Uhosin mielessäni, että elämä herää vielä lapsuuskodissani. Vanha torppa museona, osake kirkonkylässä palvelujen lähellä, Verkkokirjoittajan talo kaukana kavalasta maailmasta ja uinuva unelma, uusi päärakennus tietotaitokeskuksena. Tänä päivänä sain osallistua tietoiskuun tietotaitotalkoista ja yhteisössä tekemällä oppimisesta. Strömsö on vapaa-ajankeskus FST5:llä. Viisi vuotta on minua opetettu mätkimällä kuin vierasta sikaa. Onhan sekin taidetta tuottaa suolen läpi kuljetettu lopputulos ja myydä sitä pakettitavarana. On olemassa toinen totuus Soneralla, joka purkaa aikaansaatuja lankapuhelinyhteyksiä pois. Annetaan kuitenkin ymmärtää, että yhteyksiä lisätään koko maan kattavaksi. 
Kuka voi muuta sanoa opetuksen suunnasta kuin "kyllä Siperia opettaa". Olen katsonut Tuntemattoman sotilaan kolme kertaa ja elänyt hänen tyttärenään 60 vuotta. On totta kokemuksena ja teatterina. Samoin Seitsemän veljestä 1800-luvulta on siirrettävissä Jukolan Johannan toteutuneisiin visioihin. Lainsäädäntö ei tue tämän päivän pyrkimyksiä, kun lakia tulkitaan asennevammaisten enemmistöpäätöksillä. Kyllä Siperia opettaa, ainakin kiiruhtamaan hitaasti.

Sininen majesteettirikos

Sarvet on päässä sankarilla, juuri kuin pässillä puskurilla. Näin Lordi villitsi veisaamalla "hallelujaa" yleisönsä näyttämään sormimerkeillä päämiehensä pirun. Kaksi sormea Raamatulla päämiehemme olivat vannoneet uskollisuuden valoja. Ovat kuitenkin valmiita salaa kokeilemaan muita sormimerkkejä. Keskisormen osoitusta harjoittelin itse, kun selvisin säikähdyksestä pelkällä keskisormen näyttämisellä. Olin suojatiellä ylittämässä katua, kun auto pysähtyi jarrut kirskuen kohdalleni. Merkkikieli on tullut meille mummoillekin tutuksi, vaikka emme ole jalkapallo- emmekä jääkiekkomatsin pelaajina erotuomarin näyttäessä virheet sormimerkillä tai vakavammat vahingoittamiset kortin värillä. Olemme elämänpelissä kiekkoina, pollina, kynnysmattoina tai pöytärätteinä, kun rontit meillä haluavat leikkiä. 

Jos joku on helppoa nakkia vailla morsiamekseen, se ratkaistaan hovioikeudessa. Helppo nakki joutuu maksamaan korvauksia leikkikaverilleen, kun ei päässyt parkkipaikkoja pidemmälle. Sama leikki jatkuu majesteetinsinisessä juhlamekossa kreivien linnoissa kristallikruunujen loisteessa. Iltapuvun väri oli tärkein mainittava, royalin sininen. On saatu uusi lisäarvoa tuottava väri, majesteetin sininen. Ihonväri on Tutun mielestä kuin vasenkätisyys. Se on syntymälahjaksi saatu ominaisuus. Ferrarinpunaisuus tai keitetyn ravun väri sovittaa syyllisyyteni siihen punaiseen/valkoiseen asetelmaan, josta pitäisi päästä sovintoon. Mannerheim päiväkäskynsä noudattamista seuratessaan katsoo Aku Ankkana meidän kansalaissodan jälkeen talvi- ja jatkosodan punaisia. Tänään sitä sotaa käydään omaishoidossa, työttömyydessä, asunnottomuudessa ja nälkäisissä. Kela sen määrää kaloreita laskiessaan, kuinka paljon niitä saa, jos pysyy hengissä hakemusten käsittelyajan. 

Ei elämästä selviä hengissä, omaishoitajana kumminkin, jos onnistuu bisnesenkelien toisten omaisuutta ahnehtiessaan purkamaan omistuksia niin, että radioateljeen bisnesenkelille vapautuu rahaa sijoitettavaksi omaishoitoon yhteiskunnan varikolla. Sinne on vain yksisuuntainen sivuraide. Tippavaaraan on pitkä tie ja kankkulankaivo on pohjaton.

Omaisuus, viholliseni

Jos en avaisi radiota koko päivänä, päivä olisi pelastettu. Tekisi mieli arvostella politiikkaa ja poliitikkoja. Avaan kuitenkin tapani mukaan ennen kuutta. Kuulen kuuluttajan äänen ja sen jälkeen 1600-luvulta luuttusävelmän "omaisuus, viholliseni". En kuullut tiedotuksia, uutisia enkä aamuhartauttaa Haapavedeltä. Enkeli sulki suuni ennen syntymää. Siihen minun salainen ohjelmointini sammui. Sen jälkeen minuun on tietoa tungettu väkisin kuin hanhenmaksapalleroiden toivossa pakkosyötetään hanhiparkoja. Olen ollut halukas oppimaan, mutta opettajan osuus on muuttunut pakkopullaksi. 
Tästä eteenpäin enkeli sulkee korvatkin, etten kuule, mitä poliitikot pauhaa. Samasta suojasta on kyse hajuaistin katoamisesta haisevien asioiden ja haistettelun keskellä. Voin haistaa Ulla-Maijan aromaattisten öljyjen tuoksun. Parantajapappi puhui pyhästä tuoksusta. Näen asioita omalla tavallani, luulin sitä hiipiväksi hulluudeksi. Se onkin synestesia. Kaikki ympärillä on jatkuvaa pauhua, mutta hiljaisuuden voi kuulla ja kuulemansa ymmärtää, jos siinä on pään ja hännän välillä ymmärrettävää. 

Vastaan kutsuun liittyä verkko-oppimisympäristöön. Tämä on voitonpäivä. Menetyksenpäivä on 11.9. - kadonneiden arvojen päivä. Arvot eivät löydy etsien tavarataivaista, ne löytyvät eläen ihmisiksi. Rahalla en voinut tulevaisuuttani varmistaa. Varhennettu vanhus tatuointitunniste käsivarressa ja oranssi tähti otsasssa, hierojan tähti on sininen. Arvonimi ulkoisine tunnusmerkkeineen myönnettiin minulle osamaksulla. Pienestä eläkkeestä se mitataan ulosotossa varhennusvähennyksenä kuolemaan asti. Kuoltua ulosotton kohteena on perintöni, mummonmökki. 

Nyt mummonmökki on toimenpidekiellossa venäläisten naapurien ja raharikkaiden hyväksi. Suomessa ei sukupolvenvaihdoksia enää tapahdu. Enemmän on tullut julkisuuteen sukupuolenvaihdokset. Omaisuus, viholliseni antoi ymmärrystä uskoteltujen pahojen päivien varalle kerätyistä rahastoista, pörssiromahduksesta ja rahakriisistä. Meidän maksajien pahan päivän rahastot on käytetty veroparatiiseissä teidän kulutusjuhliin. Kaikk' mänj, eikä piisannutkaan, rahat, maine, arvot. Mitä nyt metsästetään, päänahkojako ja sulkia hattuun?

Niin millä?

Nainen tapettu Tyrrllväällä, luki mies aamulehdestä. Siihen vaimo heräsi ja kysyi: Niin millä? Mitähän lie ajatetellut, vai ajatteliko peräti häräntappoasetta. Edellisen laman muistan Kansan konkurssista, pakollinen eläkevakuutusmaksu siitä muistutti. Työhuonetta herra ei rakentanut, vaikka arkkitehti sai aikaan kauniin Käsityöläisten talon. Nurkanvaltaajat kaatoivat ympäriltä seiniä, että koko siellä oloajan nielin betoninpölyä. Sitten pankki myy sen puolestani vuokralaiselleen, joka pakottaa minut luopumaan välimiesoikeudella uhaten. Nämä koukerot on käyty läpi omaishoidon onnistumiseksi rahallisesti. 

Hautausmaalla puhutteli minua joku, joka halusi haudata Suomi - Neidon. Hautajasia ei tullut, mutta sain osallistu siellä käydessäni Marian pappismessuun. Se oli jotakin se. Olin lähdössä pois perjantaina, mutta polvi oli lukossa. Lepäsin lauantain ja sunnuntaina Maria hoiti kaikki jumalanpalvelukseen kuuluvat papin tehtävät. Hänellä oli unelma. Jospa jonakin päivänä hän voisi olla edes ääni saarnastuolissa, kun ilman koroketta häntä ei sieltä näkyisi. Maria on lyhytkasvuinen, mutta sanomaa ja ääntä hänellä riittää.

Muotokuvia paljastetaan siellä ja täällä, mutta kuinka niitä katsoessani ne satelevat loukkauksia, joista seinälle nostetut muistuttavat. Minun seinillä on vain tarkkailijoita, joiden katseen hyräilen: Nuo silmät siunaten mua seuratkoon. Maailman nopein kansa ehtii laskuttamaan jo muistutuslaskulla palvelusta, jota ei vielä ollut kytketty. Odotan dna-puhelinyhtiön voittorahoja, jotka kuuluvat meille lankaliittymien omistajille. Pahaa pelkään, että rahat ovat hävinneet jonnekin tavoittamattomiin niin kuin monet rahastoihin kerätyt varat pahanpäivän varalle. Tässä on onnistuttu maalaamaan piruja seinälle. Rahastoissa on ilmoitusten mukaan varaa tapahtuipa mitä tahansa. Punaisella ristillä, sotaveteraaneilla jne luettelematta kaikkia rahajemmareita palautettavaksi käyttöön kohteen hyväksi. Mutta jemmarit pimittävätkin rahat saavuttamattomiin pahoina päivinä käytettäväksi. Ne pahat päivät onkin kukkaronvartijoiden päänvaiva. 

Jos en aukasisi radiota koko päivänä, en tietäisi pahoista päivistä mitään. Kaikkea hyvää on meillä vielä tallella. Jonakin päivänä pitää kaivaa ylös eduskunnan lisärakennuksen peruskiveen muurattu Hymyilevältä Apollolta lainattu kilpi "Tässä talossa tehdään työtä". Sen oikea tarkoitus on tulkittu käänteisesti ja toteutuu käänteisesti. Olisi muitakin kyrsiviä asioita ja ihmisiä oikaistava. Pitäisi ottaa vallanmerkit pois ja katsoa alastonta totuutta. Jospa jonakin päivänä muunnettu totuus oikaistaan. 
Omaishoidossakin puhuvat projektit omasta puolestaan. Omaishoitajat on ulkoistettu. Itse olen saanut ihania puhelinsoittoja julkisuuden äänellä, kun on ollut ehdotuksia omaishoitajien hyväksi tehtävästä työstä. Sävellahjan juontaja ilmoitti viimeisen tehtävän ennen eläkkeelle siirtymistään. Rekisteröimätön yhdistys ei voi kerätä rahaa. Uusi yhdistys rekisteröitiin ja se toteutti sävellahjakeräyksen. Liitto siitä minua informoi ja näytti ovea uuteen yhdistykseen. 
Epävirallinen organisaatio voi ratkaista arvaamattomia ongelmia omalla ajalla, omalla tavalla ja omalla kustannuksella. Ei tarvitse raportoida kenellekään. Tunnistin kyllä uhkauksen lehdessä. Jos vielä olisin mieltä jostakin omaishoitoon liittyvistä asioista, siitä tulisi poliisiasia. Kutsuttu sihteeriksi ulkopuolelta tekee yhdyshenkilöstä liiton ja yhdistyksen välille asiantuntijan. Siellä hän puhuu projektipäällikön pöydässä paikallisia asioita: "Kun me Joren kanssa käymme vanhan sukulaisen luona joskus päiväkahvilla, me olemme omaishoitajia." Hämmästyin kysymystä poliittisen puheenjohtajan ansioista: "Tuleeko siitä mitään?" Ei oltu samassa leirissä. Mutta iso-Paavon vaalitilaisuudessa hän valehteli silmää räpäyttämättä. Se näistä menneistä yskänymmärtäjistä. Paha yskä ja yhä pahenee. Jos Tuntemattomassa perkeleet puissa soi, sitä musiikkia kuulen omaishoitajan tilityksessä. Hän ei kiroa kohtaloaan, vaan ymmärtämättömyyttä, jota tulee joka tuutista.

Kokemus, ankara opettaja

Aamun ajatus: Maailmassa ei ole suuria ihmisiä, on vain suuria haasteita, joita tavalliset ihmiset ovat nousseet kohtaamaan. -William Fredrick Halsey Jr. 
Ulkoministerin julkiset tekstiviestit alkoivat vähitellen kyrsiä nuorempaa ministeriä. Hänet korvataan toisella ulkoministerillä. Hän asettaa työryhmän kirkastamaan suomikivaa, jonka ystävälliset äidinkasvot ovat murheen murtamat. Brändääjän haastattelusta en ymmärrä sanaakaan. Siihen lupautuneiden viesti ei tule perille ruohonjuuritasolle. Suomen kansallislintu, joutsen, ilmoittaa saapumisestaan trumpetin törähdystä muistuttavalla äänellään. Muut törähdykset meistä suomalaisista menevät draaman puolelle. 

Yhteisvastuukeräysjuliste "sairaan hyville" on sairastuttanut hoitajatkin, kun virkistystoimintaa varten hoidettava ja hoitaja niputettiin yhteen. Minua sykähdytti enemmän juliste, jossa kaksi iloista, mustaa poikaa pesi itseään ja toinen toisiaan valkoisella saippuavaahdolla. Se tuotti tuloksen, ihonväri ei vaalennut. Meillä on Obama, Amerikan 44. presidentti. Se on ollut suuri haaste, jonka äänestäjät ovat olleet valmiita kohtaamaan. 

Yhteisvastuukeräysrahojen luovutustilaisuudessa kirkon edustaja sihahti korvaani. 
- Omaishoitaja saa kaiken tukensa hoidettavan potilasjärjestöstä. Sisso. Menin yhdistyksen edustajana Inva-keskuksen kokoukseen. Sain paperit käteen, tutkailin maksunsa maksaneita järjestöjä. Eteen tuli "Lahden savolaiset". Sätky kävi sydämen läpi. Siitä on ristillä lävistettyjä sydänpinssejä vielä jäljellä, kun keräyksen kohteelta kerätään rahat kirkolle palautettavaksi keräyksen kohteelle. Siinä ei leskenrovot siunaantuneet. Itse aina muistan: sinun omastasi me annamme, sinun lahjaasi jaamme. Omaishoidossa on kyse minun omasta te otatte, mutta mitään ette palauta takaisin. Ei tule edes anteeksipyyntöä väärikäytöksistä. 

Se on niin, että savolaiset on vammaisjärjestö. Kirkon ja poliitikon näkemys meistä tavallisista ihmisistä, sodasta selvinneiden isien kasvattamien suurien ikäluokkien status on elätettävä, vammainen, mielenterveyspotilas. Ketä ne sanojat ja sanojensa kirkastajat ovat. Meillä ei ole mitään hätää. Olemme jalat maassa. Teillä on jalat pörssissä, joka on hätää kärsimässä ja kädet toisten taskuissa evakuoimassa sormin tottunein kuin pikku-Pete ja iso-Pat, gangstereita molemmat Meksikon pikajunassa. 

Katson tarkkaan, mikä ajatus keskitysleirillä piti elossa Norjasta juutalaisena luovutetut. Jollekin se oli lämmin aamiaisleipä ja marmelaadi. Puntisreissulta palanneet toivat keksejä ja marmelaadia. Seisoivat kovennetun rangaistuksena useista syistä kuin ristiinnaulitut Golgatalla. Suurin ryöväri keskellä, pienemmät oikealla ja vasemmalla tuntien joko katumusta tai paatuneena. Seurakuntaa vaihtaessani olin puoleni valinnut vaikka ristiinnaulittuna, oikealla puolella. Minulla ei ole ketään ihmistä, jolta tarvitsisin pyytää anteeksi enkä ole paatunut. Suurempi kuin sydämeni, kutsujan on laupeus. Poliitikon tunne-elämä on puoluepoliittinen. Minulle politiikka on valtion ja kunnan puuhastelua meitä koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien täyttämisen ympärillä. 

On perustuslaki, josta en tiedä hittojakaan. Työnä ihminen, projektina elämä on ennen pörssiyhtiöitä noudattanut Rudolf Steinerin sosiaalista peruslakia. Se toteutui kylissä tiettömien taipaleiden takana asutulla maaseudulla. Nyt meidän rannoilla on uusrikkaina rahansa sijoittaneet kunnanmökkiläiset, venäläiset ja rahoitusyhtiöt. Tuuli soi muualla ja peruslaki toteutuu jossakin muualla. YEAT:n sukupolvenvaihdos on estetty. Inhimmilliset voimavarat lisääntyvät. Sillä haasteeen vastaanottaminen ei tapa vaan vahvistaa. "Kokemus on ankara opettaja, se pitää kokeet ennen ensimmäistä oppituntia." Vastustajissa löytyy tekemään tyhjäksi minun kokemukseni. Suutarit pysykööt lestissään.

Rikoksen uhrin nimikkoviikko

Aamun ajatus tavan vuoksi: Aina kun tapahtuu jotakin pahaa, voin itse valita, olenko uhri vai otanko opikseni. 
Päätän ottaa opikseni. Maahan ylös, maahan ylös, maahan ylös. Tässä seison enkä muuta voi. Kuinka helppoa on yhtyä kivittämään lapsi kainalossa olevaa mustaa naista, kun se on maan tapa. Joskus kivitystä ei panna heti täytäntöön, vaan kivitystuomio saa suurempaa julkisuutta ja täytäntöönpano perutaan. Jos ihmiseen sovelletaan kissan sisäsiistiksi opettamista, niskasta kiinni, haistatetaan, maistatetaan vahinkoa matolla tai nurkassa ja sitä seuraa korkeassa kaaressa ulosheitto, kuinka moni opetuksen saanut putoaa jaloilleen. 
Kissalla on yhdeksän henkeä, se selviää häiriintyneenä jatkamaan. Kasvatuksessa tapahtunut virhe paljastuu käyttäytymisessä rakkauden puutteena. Itsetunto on kärsinyt. Minulla ei ole halua asettua kynnysmatoksi, johon heikolla itsetunnolla valtaakäyttävä haluaa pyyhkiä jalkansa. Henki on vahva. 
Sarasvuo saa massaliikkeen mukaansa välj'vouhkia ja pistää syntisen lihan vuuhkasemaan. Se on osoitus lihan heikkoudesta, velliperseitä pitää vahvistaa. Minun esikuvani eivät pidä suurta ääntä, mihinkä tietonsa, taitonsa ja tunteensa käyttävät. Elämäni vaiheet aamun neljällä, päivän kahdella ja illan kolmella jalalla päättyvät saattaen vaihtamiseen. 

Kestosuruliputuspäivä 11.9. on tämän vuosituhannen saavutus. Onko meidän poliitikkojen anteeksipyynnöt tietämättömyyttä, kun turvaudutaan milloin itään, milloin länteen. Historia opettaa 'suo siellä, vetelä täällä'. Nyt taitaa olla ihka pohjaton kuilu joka puolella markkinavoimien maailmassa. Syyllisiä etsitään, mutta ei ryhdytä uhriksi sivalteluista huolimatta. Olemme ottaneet opiksemme. Jatketaan!

Hip, hip, Hippo, hei, hurraa

"Saanko ambulanssin tänne pankkiin? Pikku-Hippo on sairastunut." Seuraan sivusta lasten leikkejä. Äiti on asioimassa pankin tiskillä. Nenä-mahaletku oli jo poistettu äitienpäiväksi lupaamalla. "Jos suostut syömään, saadaan letku pois." Urhea tyttö yritti oikeesti. Kun nälkä tuntui näköä haitaten, korpisoturin maha oli opetellut vatsastapuhumisen: Leipä', leipä', leipä'. Syöpälapsi pyysi nälkäänsä letkuvelliä. Ne ovat olleet vaikeita vuorosanoja kuultavaksi. Isänikin palasi sota-ajan nälkämuistoihin.

Äiti oli lähettänyt kotoa paketin. Isän pettymykseksi siellä oli vain alusvaatekerta. Kirjeissään isä kirjoitti kuulumisia rintamalta. Mutta äiti ei tullut ajatelleeksi, että kotoa pitäisi vielä ruokkia. Isä muisti erikoisesti kokonaisista vehnänjyvistä keitetyn puuron, jos sitä voi puuroksi nimittää. Osaksi se varmasti oli vauvanvatkulia, jyvä siellä toinen täällä venyvässä vesivellissä. Tänään armeija säästää työaikalain puitteissa. Viisi päivää viikossa armeijan leivissä ja viikonloppu kotona äidin herkkujen äärellä. Edes se viisipäiväinen viikko tutustumista elämään kodin ulkopuolella. 

Hyvä kun armeija ei ole ensimmäinen yökylä vanhempien makuuhuoneessa nukkumisen jälkeen. Siinäkin on koulukuntansa. Jättääkö vauvan omaan huoneeseen huutamaan itsensä näännyksiin vai ottaako viereensä isän ja äidin väliin niin pitkäksi aikaa, että tyttöystävä sitä ihmettelee. Kohtahan sinä menet armeijaan. Monen miehen alku on pilattu liialla paapomisella. Lopettakaa hyysääminen "meidän lasten" kohdalla ja vaatikaa samaa kuin "naapurin kakaroilta". Leikki on lasten työtä. Se vaihtuu aikanaan oikeaan työhön, olipa se työ pientä tai suurta, kun vain on oikeaa työtä. 

En voi hyväksyä rauhantekijän aseellista rauhaanpakottamista, jos kotimaassa voi vahvistaa lain, että suurin osa suomalaisista ei ole tehnyt työhistoriaa, vaikka omalla työllään on elättänyt perheensä sodan jälkeen. Osallistunut jälleenrakentamisella Suomen nousuun ja maksanut sotakorvaukset kunnialla viimeistä penniä myöten. Sitä sanotaan kommunisti/terroristiksi, joka ilmoittaa: Minulle riittää, kun rahamaailmalle ei mikään riitä. 

Tutun kanssa jammailen Afrikan katuja paljasjaloin, kun Mandela vapautui vankilavuosien ja kidutuksen jälkeen palkituksi johtajaksi. En liukastunut lakerikengissä, että otsaa olisi pitänyt paikata. Sukupolvet ovat särkyneet, joten minua pitää kantaa parantajan luokse vaikka katon läpi. Se on loppu nyt. Obama on presidentti ja edeltäjänsä terrorismin poiskitkijä lensi Texasiin. Tervemenoa kaitsemaan Tuonelan karjaa, kun on sen aika.

Nyt on kasvissyöjä - Hipon tilaisuus pelastaa salmen ylityspaikalla hätääkärsivät ja kuolleet seeprat. Hiposta tulee krokotiilin kitaan joutuvan raadon syöjä. Tätä Tuntematonta vihollista vastaan puolustautuessa Silkkitien päässä puidenvarastoimispaikka on savisen armeijan leposija. Turhapuro käski isääni: Katso nyt minun nenävartta, mihinkä tien seuraava mittauspiste kohdistuu. Kun itse olin tienpäässä varmistaakseni uuden päärakennuksen paikan, 6 ukkoa nenineen sen kirjasi maastossa ja pöytäkirjassa, että päärakennusta ei tule. Onhan heidän rahastamisen kohteena jo lähes sata vuotta vanha lomakiinteistö, savupirtin korvannut mummonmökki.

Odotan kokouksen päätöstä varastotalolla. Valtuutettu esittelee taloa amerikkalaiselle vieraalle. Ally McBeal viihdyttää minua. Ei enempää eikä vähempää voi naurattaa diplomi-insinöörin tuomarinvaltuudella tehty päätös. Nyt on Smeds avannut portit kirjoittaa tuntemattomasta omaishoidonsodasta. Rivien välistä ja pöytäkirjoista voi lukea kuinka kaikki oikeesti tapahtui. Ketjukirjeristeilijät sen todistavat omalla osuudellaan oikeaksi. Omaishoidosta ooppera, Hamppuvarpuorkesteri odottaa jo harjoituksia. Mitä te purnaatte: Sota loppuu sotimalla. Rokka ei saanut erivapauksia Kuovin suhteen. Omaishoidossa kaikki ovat käyttäneet omankädenoikeutta, suokukko päänavaajana. Sellaiset on pelisäännöt ja kehitys Lex Nokiaa laiksi sorvatessa. Puuseppiä ja putkimiehiä aina taloyhtiöissäkin tarvitaan.

Sovintoa tarjolla vastakkainasettelun lopettamiseksi

Olen joutunut kysymään monessa tilanteessa, eikö me puhuta samasta asiasta. Olemme poliittisessa keskustelussa ehdokkaan tukiryhmässä. On vain yksi ehdokas. Me äänestäjät kuitenkaan emme ole samanarvoisia arvoillamme edes yhden ilmaisen äänen verran. Mietipä sitä kenelle sen annan suoraan. En tarvitse äänestäjänä välikäsiä. Tämä on yksi esimerkki "niin monta mieltä kuin on miestä". Naisista ei sananlasku sano mitään eikä naisten mielipiteestä. Olen luullut, että edunvalvojaksi värvätty puhuisikin hierojan puolesta. Mutta en näe enää unta, olihan lääkäri hierojien leirissä hyötyäkseen hierojien rahoista. Ja mitä se hautausurakoitsijakin hommaili hierojien leirissä. Edunvalvoja paljasti poliittiset korttinsa pikatuomiolla. Hieroja hieroo kadulla periaatteella "kuka kysyy, kuka maksa". Se tuli harvinaisen selväksi. 

En tarvitse välikäsiä, nyt tarvitsen jalkoja äänestääkseni, että olen ymmärtänyt periaatteet rauhantekijää myöten. Zu Hause Pflegen on kotona hoitamista. Siihen tarvitaan hoitajan osuus, Hilfe für die Helfer. Meillä siitä tehdään politiikalla omaishoitamista ja saadaan tulokseksi se 10% osuus n. 30 000 tukeasaavaa omaishoitajaa. Kentällä heitä on virallisen ilmoituksen mukaan 300 000. Yhtä varmasti sitä julistetaan vuosivuodelta kuin joulurauhaa Suomen Turusta. Helfershelfereissä (kätyri, apuri) riittää. Kunnissa ei käytetä rahaa omaishoitajien tukemiseen, vaikka laitospaikat purettiin ja hoitovastuu siirtyi omaisille. Rahat on käytetty ryömimiskaistoihin, venepaikat viety maksullisiin satamiin, kentät rakennettu kaikilla mukavuuksilla kiertävää elämäntapaa noudattaville ja järvinäköalat kaljakajuutoiksi. Siinä on tärkeimmät. 

Kela pahin kyykyttäjä. Voi teitä virkailijoita, eipä käy katteks, kun tarvitsette jo luodinkestävät turvakopit tehdäksenne kielteisiä päätöksiä. Joku sen sallii, niin on prosentuaalisesti tehtävä, että tilastot toteutuvat. Nyt iloitsen prinsseistä kuningaskunnassani. Tommy toppuuttelee: olkaa vapisematta kädet. Pekka kutsuttuna talousfoorumiin keskustelijaksi Tutun ja Norjan prinssin seurassa. Viimeinen prinssi, Kristian, vapauttaa minut teatteriesityksillään painolastista, jota minä hölmöläisen hevosena olen vetänyt. Silmät aukesi kuin kissanpojalle, kuinka nopeasti eläin tulee itsenäiseksi ja sukukypsäksi. Mihinkä ihminen tarvitsee 23 vuotta tullakseen itsestään ja tekemisistään vastaavaksi aikuiseksi. 29-vuotiaana myöhäsyntyinen hakiessaan ammattikoulutusta naimattomien naisten johtamista laitoksista. 

Verkkokirjoitustaidottomana heitetty ulos ja leimattu varhennetuksi vanhukseksi 61>64 vuotiaana. Ikä ehdoton ja työhistoria yhtä ehdoton. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, omaishoitajana ja perhehoitajana toimittu aika ei kuulu työhistoriaan. Olinko silloin irtolainen, yhteiskunnan ulkopuoleelle suljettava. Elämä on toista kuin yöelämä, nettielämä ja poliitikon yksityselämä. Miina Äkkijyrkän romulehmä on taidetta ja sitä on isoisäni Dürkopp- merkkisen ompelukoneen nykyaikainen muotoilu. Mummonmökissä on isoisän ompelukone, jota Salomo kävi kyselemässä punaisen setäni kuoleman jälkeen. Onko sovintoon halukkuutta ja valmiutta. Maa on autio ja tyhjä syyllisistä ja syyttömistä. On vain yksi hullu veneenkeikuttaja Smedsin luvalla. 
Äänestysikää ollaan alentamassa 16 vuoteen. Se palvelee lapsellisten puheiden jatkumista politiikassa. Minä lohdutan: sinä kulkija 16-vuotias, mikä särki sun sydämesi. Oli paha paikka minullekin kertoa äidille, mistä mustelmat olivat tulleet. Ne tulivat vastaanrimpuilemisesta, kun johtajaopettaja ja suutari - Jussin poika raahasivat minut juovuspäissään lampeen ehkä hukuttaakseen. Toisen va. opettajavuoden lopettajaismuistot syntisenlaulunmaassa ennen kyläkoulujen lakkauttamista. Missä olemme tänä päivänä. Valkolakkien välillä 40 vuotta. Opettaja hankkii koulutuksen. Opettajaan kohdistuvan väkivallan lisäksi on tullut työpaikan homeongelmat. Siinä on riskinottoa ja -sietokykyä tarpeeksi. Poliitikon konstit on monet, sanoi Rontti, kun mummoilla pöytiä pyyhki.

Uusioperhe

Kenen joukossa seisot, sen kauemmaksi olet joutunut lähtöpisteestä, missä sinun pitäisi seisoa. Sukulaisiaan ei voi valita, mutta onneksi on ystävät. Omistamisesta kuitenkin on kysymys ei olemisesta. Meitä aivopestään poliittisesti ja vedetään mukaan hallituksen rahasotkuihin ja vielä syytetään, että meidän tähden on otettava velkaa seuraavien sukupolvien maksettavaksi. 

Olen maksanut oppirahat ja oppinut elämänikäisessä oppimisessa oppimaan, että kaikki on turhaa. Kaukametsäkin näyttäytyy kuurankukkina parvekkeen lasituksessa pakkasella. Kun lämpötila nousee, pesäpuut alkavat itkeä ja valuvat noroina alas. Minua muistetaan kyselyillä, mitä aion metsälläni tehdä. Vastaan kyselyyn, mutta pyydän tulemaan paikan päälle katsomaan, kuinka valheilla on lyhyet tai pitkät jäljet. 100-vuotiaan rannan perinteet muuttuvat ahneudenajan kautta uusiokäyttöön. 

UPM:n metsäkoneet tarvitsevat hautausmaan, jonne pelastuslaitoksen harjoittelupaikka tuottaa lisää kuopattavia. Yhtä tarpeeton on tienpäässä puidenvarastoimispaikka, mutta siitä pidetään kiinni, jos jostakin syystä laki muuttuisi yksityisomistuksen suhteen. Jos en luovuta vapaaehtoisesti, se otetaan sinulta maaoikeuden päätöksellä viime sodassa minuutensa kadottaneen sotaherran julistuksella. 

Katsoin tuntematonta ja Koskelan tunnustusta punaisista lähtökohdista. Koskela houkuttaa yleisön mukaan laulamaan. Nyt kamerat seuraavat yleisön reaktioita kuin TV:n jumalanpalveluksissa. Yleisö on vaivautunutta, kun Koskela ehdottaa sovinnon tekemistä ja vastakkainasettelun lopettamista. Näin on asenteet aina olleet. Ei olla ihmisiä ihmisille, vaan ollaan vallankäyttäjiä toisten kustannuksella. Tutu sanoi nälkäänäkevistä te elätte. Puheet on luettu paperista. Siitä tiedän, niitä ei ole itse ajateltu pätkääkään, kun on muuta ajateltavaa yksityisyydessä. 
Tulee ryppyjä nettirakkauteen ja tekstiviestillä niitä oikaistaan ja valitetaan hallinto-oikeuteen, jos siellä silitettäisi myötäkarvaan. Ja siellähän silitetään. Jos minusta olisi tullut opettaja, en olisi tehnyt, sitä mitä minulle on tehtäväksi annettu. Opettamisessakin on vallankäytöstä kyse. Kuka uskaltaisi opettajaa epäillä väärinkäytöksistä tai pappia. Uskottavuus on mennyttä syntisenlaulunmaassa.

Tukiaiset ja maitomunat

Metsolat uusintana käyvät läpi murrosta, mistä olemme päässeet kaikki osalliseksi. Lehmistä tuli perheen tarvitsema raha. Vanhempieni kohdalla alasajo alkoi maatalouspolitiikalla. Pellot pakettiin, perunoiden kasvatus sallittu vain maitotölkissä ja lehmistä maksettiin tapporaha. Olihan sekin tuloa ennen varsinaista eläkettä. Pelloille ilmestyi lehmänmunia, valkoiseen muoviin käärittyjä heinäpalloja. Tukiaisten varassa on perinteinen maatalous. Rahanarvon vaihtelu tuo meille ruotsalaisen lehmän maitoa. Virosta alkoi viinaralli. Tyhmyys ulkopolitiikassa on seksististä kiinnostusta tukiaisen maitomuniin ja saa siirtyä kuolaamaan vapaasti riisuttuna vallasta. Ministeri pienentää kuppikokoa, kun on liian suuret. Toinen päänaluseksi, toinen peitoksi. 

Mikään ei ole kohdallaan. Sodan jälkeen opettajat saivat piirteistään lempinimiä. Nasserilla oli vinonenäinen esikuva. Koppelo jo iäkäs vanhapiika. Pimu nuori latinisti. Kapu siveli kaljuansa opettaessaan, miksi vesi ei pysy sorsan selässä. Felix onnellinen prässäsi nukkuessaan housut patjan alla. Rehtorska kiersi akselinsa ympäri kuin maapallo. Minulla ainakin oli asenne auktoriteetteihin. Olin oppinut saksaksi kohteliaan puhuttelumuodon. Sie/Työ/Te ei ollut minulle vierasta vanhempieni puhuttelussa. 

Uskonnonopettajasta piispaksi, puhuttelu vaihtui lukiossa neidittelyksi yksikön kolmannessa ja teitittelyksi monikon kolmannessa persoonassa. Minusta ei tullut aikuista ihmisenä. Olin lapsia opettamassa lukemaan. Tarvitsin hammaslääkäriä. Lehtorin rouva katsoo minua päästä varpaisiin ja mutisee itsekseen rippikoulutytöstä. Jättää paikan hampaaseen niin korkeaksi, että minusta tuli piikkihampainen vastinpari puremiseen yksi hammas yläleuassa. 

25 vuotta kului, kun hammaslääkäri totesi: Suussasi on liian korkea paikka. Siitä hän alotti. Sen korjaaminen tuli maksamaan paljon rahaa. En millään tilaisi aikaa hammaslääkärille, kun lääkärini on kuollut. Annan päivien kulua odottaen kuolemaa, jos ei enää ikinä tarvitsisi mennä. Mielessä soi "tiedän paikan kamalan, koulun hammashoitolan jne.", kun lapsi otetaan väkisin kiinni ja väkisin katsotaan hampaat. Minulla oli onnea pakkotilanteessa uudelle lääkärille joutuessa. Seuraan häntä puhellen. Pitäisi ampua nukutuspiikki kuin villieläimelle, että voisi tarkastaa hampaiden kunnon. Mutta pelko oli turhaa. Lääkäriaines on parantunut palveluammatissa. Karsiiko potilasvakuutus paljon hoitovirheitä aiheuttavat lääkärit ulkomaille tai muihin mafian töihin. 
Potilaana on minulla oikeuteni ja velvollisuuteni. Onko lääkärillä palveluntuottajana mitään velvollisuuksia konitohtorina ihmisiä hoitaessaan. Silmä joutaa harakoille, sinua ei hoideta, tämä hoitaa itse verenpaineensa, että tehdäänkö sovinto ja lopetetaanko vastakkainasettelu. Siitä katsoin palopuheen tuntemattoman tulkinnan myötä. Minullakin on ollut kysymyssanat: Mitä perkeleitä te luulette olevanne minulla tyhjästä maksua vaatiessanne? En osaa pelätä naapuriin värvättyjä venäläisiä. Enemmän olen huolissani kunnan ja valtion harjoittamasta politiikasta meitä suomalaisia kohtaan. Tuleva presidentti ei ole vielä näyttäytynyt. Jäljet ja kyselyjen kasvot pelottavat kuin Puhdistuksen hammaslääkäri. Mitä he ovat saaneet aikaan, siitä heidät muistetaan. Sääkartta kertoo tulevasta muutoksesta. Millaisesta, sitä ei politikkojen sorvaama muutosturva takaa.

Syntinen nainen kaivolla, poliittinen huora kotona

"Lauloi mulle äiti muinoin" tuo mieleen äidin opetukset. Työnsin pyörätuolia ajatuksissani, kun äiti palautti minut maanpinnalle. Komentosanat äiti esitti vaativasti: "Älä laula!" En ollut huomannut hymistelleeni sanattomia valaanlaulujani. Miksi en saa laulaa? "Luulevat, että minä laulan?" Itku ja nauru tulevat syvältä. Muisto sai minut nauramaan ääneen. Hengitysharjoitusten jälkeen laulu ja nauru saivat uuden syvyyden ja korkeuden. Muovaan kuninkaallisen hovini marssijärjestystä kirjallisesti. Tämän hetken valtiaat ovat Anna ja Hannu. Heidän haastattelunsa kuuntelen tarkkaan, mutta Perhona en halua udella heidän yksityisyyttään sen enempää. He ovat kirjoittavia ihmisiä. Olen ajatustenlukija mieluummin kuin juorujen levittäjä. 
Prinsessat Heli, Anna ja Sofi ovat saaneet oman julkisuutensa. Heli murteellaan on tullut runomaratonille "viärä kielisenä". Heli nautti viikosta, minä poissaolevana. Saarikoski jäi tarkkailemaan minun yksityisyyttäni sen maratonviikon jälkeen, jossa olin mukana. Poliitikot vähät välittivät lapsille suunnatun ohjelman aikana olla puhumatta potaskaa. Esitys edessä, lapset istumassa nurmikolle levitetyillä matoilla, poliitikot seisoivat takana jorinoimassa kuin harakat sianteurastuspävän tappaisilla. Itse istuin penkillä kuin "Lehm koivun alla". Vielä pahempaa oli runomaratoonarin juoksentelu kättelykierroksella jokaisen runoesityksen jälkeen. 
Hörköperseisille suunnattu runo toi näkyväksi poliitikon roolin runoviikolla. Hän oli ääniä kalastelemassa. Mukkulan tammien alla näytellään jo tänä kesänä rahalla aikaansaatuja yksityisnäytöksiä, joihin maksavat asiakkaat tulevat Moskovasta. Prinsessoja yhdistää vironkieli. Sofi jo toisen palkinnon verran puhdistaa ja paljastaa, mitä Virossa on takana. Se on meillä reikäkorttiohjelmana koneistossa käytössä. 
Tätä historian hiljaista tietoa pyytää Katainen anteeksi, kun puolustaa omaa linjavetoaan kukkaronvartijana. Jonotkin ovat siirtyneet tavaksi rajan tälle puolelle. Anna toimittajana tarkkailee naapureitamme menemällä heidän keskuuteensa. Valitut edustajat, äitiensä pikkupojat ja tytöt kertovat meille näkemästään vääryydestä pakolaisleireillä ja muissa tutustumiskohteissa ottamatta kantaa, mitenkä meillä on samat asiat. "Älä laula! Luulevat, että minä laulan, vaikka minua työnnetään pyörätuolissa." Tehdään päiviä kuninkaalle/politikoille, hehän ylläpitävät tätä järjestystä. Lukiessani saan päättää, kun minä olen äiti. "Taide ja taudit" ovat minun lajini. 

Natsilääkäri on kuollut joutumatta vastuuseen teoistaan. Tämän päivän terveydenhuollassa on samat periaatteet käytössä. Köyhät kyykkyyn, pois silmistä ja vanhat krematorioon, lopullisesti pois sydämistä. Sitten on bailujen aika. Mahdollisimman "lyhyestä virsi kaunis". Cantus arcticus ilmoittaa "elossa ollaan", vaikka Kekkonen on kuollut elämästä kyllänsä saaneena. Vaikka meillä valta ei periydy, on pitkä tie synkimmästä rotusorrosta ihonvärin mukaan päästä monien esteiden ja ansojen läpi. Obama on osoitus tulla Amerikan 44:ksi presidentiksi ihonväristä huolimatta. Meillä ollaan vasta alkutekijöissä presidenttien lukumäärässä, pitihän Kekkonen yllä rauhaa puoli vuosisataa itsenäisyysajasta. 
Yhden kauden presidentti kunnostautuu palkittuna rauhantekijänä unohtaen kansan ja myymällä maan rahasta. Se on perin onnetonta hänen kestovastauksen sanoja lainatakseni. Vastusti optioita aikanaan, mutta voiteluksi saamansa optiot muutti heti rahaksi ja ryhtyi hankkimaan lisää rahaa. Rauhantekijällä rahasta ja bisnesenkelillä omaishoitoon sijoittajana on tietty ero. Se on neljännen ukkaasin noudattamista seuraava lupaus syntisenlaulunmaassa.

Roope Ankka on käynyt kylässä

Albatrossin valtasi koti-ikävä. Se pudotti korkeutta ja laskeutui tutulle rannalle. Roope Ankka oli sijoittanut osakesalkkuun. Siihen kertyi painoa, että lyhyet siivet tuskin ylettyivät salkun ympäri. Kiinnipitämistä oli jo joutunut harjoittelemmaan jonkun aikaisemman turbulenssin kourissa. Albatrossi ihmettelee, oliko nokikana pitänyt bailut ja jäljet paljastivat. Se on ohi nyt. Eihän siellä salkussa ollut jäljellä kuin paljon porua, vähän villoja. Työtä ei enää ole kuin jälkien siivoojille. Sanoisin tuohon: Äitisi ei siivoa täällä. Sitra vahvistaa, että tietotekniikasta on tullut museokamaa meillä. On minullakin 10.2 mt roskapostina viis tissi ja siittimet sikinsokin. Kuka sen salli, siitä luen jatkoa vanhempieni kuoltua neljännen ukkaasin jälkikirjoituksesta.

"Tämä käsky muistuttaa meitä siitäe, että on meillä muitae piäsnuatikoeta kuin vanahemmat. Yhteiskunnalla on omat vallanpitäjänsä ja niihen toemena on pittee tätä muata jonniillaesassa mirnaassa. Niin kaavuan kun ne oekpelillä hoetaa toemesa, niitä on vuan toteltava. Vuan jos näätästää siltä, että oekeus myteröetyy, sillon pittää panna kivet kuppiin ja nousta vastaan ja aenae iäneen ihmetellä viäryyksiä. Pahantekkoon ei tarvihe männä mukkaan. Ja sitä varten on Luoja antanna immeiselle jären, jotta sitä voes tarpeen tulle käättee näessäe asijoessa."

Työurallani jouduin markkinavoimien pyöritykseen. Ostin työhuoneen kauniista Käsityöläisten talosta siinä vaiheessa, kun alkuperäiset olivat jo luopumassa osakkeistaan. Tuli nurkanvaltaajat ja ahnehtivat kaikkia osakkeita itselleen. Kauppakamari pesi käsiään koko sopasta ja toivotti minimanit ja muutokset tervetulleeksi. Lähdin vanhempieni luokse kesäkuukausiksi. Palattuani tili oli miinuksella 20 000 mk. Nurkanvaltaajat joutuivat maksamaan yhteisistä tiloista meille omistajille. Sillä rahalla sain velkani maksetuksi. 

Toisen kerran sain rahaa luopumalla työhuoneesta välimiesoikeuden uhan alla. Kaikki nämä rahat sijoitin omaishoitoon. Asioitsin niillä kuin palvelija, jolle isäntä uskoi leivisköitä käyttöön lähtiessään ulkomaille. Se on siinä ja se antaa vielä uskoa, että minäkin voisin tehdä jotakin. En saadakseni itselleni lisää liksaa kuin Koroma, vaan muuntamalla projektia. Konttisuomalaisuus ja Tuntematon antaa minullekin ajatuksen avaruuden vapaana liidellä.

Vapaana kuin albatrossi

Mitä yhteyttä on Verkkokirjoittajan talolla ja Smeds Ensamble - teatteriryhmällä? Kaikki on ollut mahdollista. Olen ollut mukana Amazing Race - matkalla "80 päivässä maailman ympäri". Viime varikkopysähdykset antavat ymmärtää, että nyt on juostu tarpeeksi. "Olet ensimmäinen", ilmoitus lupaa jotakin ylimääräistä. 

Samoin vastaus Järvi-Suomen metsien verohakkuista. Se on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus. Mutta tulevaisuuden uskoa valaa Obama. Suunta ei voi olla kuin ylöspäin. Olen saanut yhtyä Desmond Tutun kanssa tanssimaan kadulla Nelson Mandelan vapautumista vankilasta. Hoitanut kuolevia kuin Äiti Teresa. Ja juhlinut Norjan Kuninkaallisten kanssa 7-kymppisiä. Seilannut Hurtigrutenilla Bergenistä Kirkkoniemeen. Kaikki tämä tapahtui tiettömän taipaleen takana. Kun kunta myy lapsuuskodin rantoja venäläisille, minä valmistelen muukalaisille hautausmaata. 

Olen seurannut aikaani enkä ole jäänyt menneeseen. Saudien rakentamat lomarannat tyhjenivät 11.9. jälkeen amerikkalaisista turisteista. Siellä minulle ilmoitettiin, että äidiksi Amerikasta voi tulla suvuttomasti. Kotomaasta on leima lisääntyä huoraamalla, harjoittaa ammattia samalla leimalla. Tosiasiassa tunsin itseni poliittiseksi huoraksi, kun pääministeri tulee kotiini ei ovesta vaan radioaalloilla. Odotin aamuhartautta sängyssä, mutta muutoksen myötä tulija olikin pääministeri. En halua kuulla unenpöpperössä, että meiltä pitää lähteä turvaamaan rauhaa, vaikka henki menisi. Siperian opetuksiakaan en tarvitse pelotteluksi enää tänä päivänä. Ne ajat ovat olleet ja menneet, jos politiikka ei manaa niitä takaisin. 

"Sen haavan purkaminen on iso yhteiskunnallinen kysymys, mutta sitä ei minun sukupolveni voi tehdä, koska ne eivät ole meidän kokemuksiamme, me olimme silloin lapsia." Ovatko syntymättömät syyllisiä tämän päivän töppäyksiin, vai peräti uhreja julmalle jumalalle, jolla ei ole äidin kasvot.

Albatrossi

Neljääs ukkaasi
Kunnioeta issees ja ja äetiäs.
Luoja on sottaellu asiat niin, jotta jokkaesella on isä ja äet. Toesilla ne on vihmerämmät, toesilla rouvimmat, mutta yhtä kaekki vanahempiaasa pittää koettoo arvostoo ja kunnioettoo. Ja vanahempiin pittää koetto huolehtia penskoestaan parraasa mukkaan ja olla vastuussa siitä, että lapsella on tuki ja turva. Aena se toesesa värtieroominen ei oo kumpasellekaa' heleppoo, mutta pittää ies yrittee. Ja sama se on kasvattivanahempiin ja lapsiin kanssa.
Vanahempiaasa ei voe valita, eikä sen puoleen lapsijaankaan. Eikä vanahemmat herkii olemasta vanahempia ja lapset lapsia, vaekkoesivat minkälaesia hyvvääsä. Sen tähen oes tärkeetä, että ei aenakaan lopullisesti tekis toenen toeselleen semmosta koeruutta, jota ei voes anteeks antoo.

Olen valmis

Kun katsoo maailmaa enkelin silmin, voi nähdä, mitä haluaa. Tänä päivänä tässä pelleilyssä pitää käyttää näkökykyä, ja nähdä kaikki asiat niin kuin ne pitäå olla oikeesti. Irtosiipiä leijailee joulukatajan oksilla. Ne pitää palauttaa enkeleille takaisin. Näetkö kiiltokuvaenkelissä jotakin outoa. Siivet ovat etupuolella. Niinpä näkyy. Kun tarpeeksi monta kertaa untuvat on kynitty elävältä, uusi höyhenpuku alkaa kasvaa omituisesti. 
Tähän tunteeseen olen herännyt aamu aamun jälkeen. Ojentelen käsiä ylös sängyssä. Kierrän peukalot sisäkautta kämmenet ylöspäin. Sormien liikuttelu muistuttaa sulkien havinaa. Siivet ovat etupuolella. Se on luonnotonta. Irrotan kiiltokuvalta siivet ja korvaan ne irtosiivillä. Enkelparvelle on uusi tie ja tehtävä. Kaikkea teetättää, kun kirjoittaminen ei suju. 

Omia asioitani hoidan "rasti ruutuun" - menetelmällä hakemuksiin, joissa antamani tiedot todistan oikeaksi allekirjoituksellani. Päätökset ovat aina sieltä pöydän toisella puolella istuvan näkökulmasta. Perusteluksi ainakin kymmenen laki - § - pykälää momentteineen, jotka eivät kerro minulle mitään. Annan sanallisen palautteen ja asiani vaakuudeksi ja päivän piristykseksi edunvalvojan ja piispaehdokkaan uhkaus- ja pahoittelukirjeet todisteeksi, kuinka kentällä minua kohdellaan. Se on yleensä tehonnut. Asiani saa myönteisen päätöksen tai sitten alkaa valituskierre. 

Piispan, presidentin ja puhemiehen puheet tulevat tänään livenä, mutta liian myöhään. Olen ollut samassa tilanteessa jo jouluna 1990 vanhempieni omaishoitajana ja profeettana omalla maalla. Kuinka meillä voidaan edetä, kun puhdistus käy ruohonjuuritasolla kaappihyvien leirissä. Ääntenkalastelu ja kannatus hankitaan vaalirahavilpillä ja kuolemaahalveksien ylimielisyydellä. Siitä kertoo onnenhuumassa heitetyt pankintositteet runoroskikseen. 
Projektissa toivotettiin minut eläkkeelle lakanoiden väliin. Kehoitin opettajia varmistamaan tulevat eläkkeet kultaisella kädenpuristuksella, niin saa erotessaan ennen aikojaan suuren eläkkeen, Eu-viran ja pääsee oopperan riitoja ratkomaan. Tämän jälkeen en ole kuulunut siihenkään nettiyhteisöön. 

Amerikassa on Obama oikealla tiellä nimittäessään ministereitä ja nimittämättä niitä, joilla on vero- ja muita rahasotkuja. Solidaarisuus meidän pääkallonpaikalla toteutuu, ettei taloussotkuja oteta käsittelyyn. Kysytään, mistä sinä olet kotoisin? Ketä sinä edustat, kun kulukorvauksia maksetaan? Minun osoitetta selvitti maistraatti, kun minusta tehtiin loma-asunnonomistaja. Se on yhtä suuri kupla kuin kuollut miljonääri-isäni ja minä miljoonaperijätär. Kaikkea voi tapahtua retkellä meren rantaan.

Varattu kriittiselle pisteelle

Mitä kriittinen piste tarkoittaa YEAT:n suorittaneelle? Tapauskohtaisesti laskin sitä erikoisena yrittäjänä. Kuinka monta asiakasta on hierottava, että saan maksetuksi muuttuvat kustannukset? Palaan vuoteen 1986 palvelukeskuksen hierojana ikkunattomassa, koneellisesti ilmastoidussa 10 neliön kopissa. Huoneessa suihku nurkassa, vaatekaappi ja saunapenkki. Työpöytä ei mahtunut seinänsuuntaisesti vaan piti sijoittaa vinoon nurkasta ovea kohti. Mikä oli ylellistä, se oli katossa oleva neliö neljästä loisteputkesta. Valoa riitti vaikka kirurgin tarpeisiin. Vuokrasin huoneen yrittäjänä maksaen vuokraa 500 mk. Asiakkaita oli yli 17 500 eläkeläistä, joille hierontahoukutus oli 10 %:n alennus hinnasta. Kuka sen määräsi? Johtaja, joka oli erikoistunut rahanhankintaan hankkeilleen. Miten tämä alennus olisi pitänyt ottaa huomioon kriittistä pistettä laskettaessa. Työtä 10 % enemmän. 

Sitten vielä oli etuilijat, mammat, jotka olivat saattaneet maailmaan niin fiksuja kansanedustajia, että äiditkin olivat etuoikeutettuja halpaan hierontaan vai perätikö aivan ilmaiseksiko olisi pitänyt hieroa. En suostunut, olihan minun päivät täydet "ei niin merkittävistä asiakkaista". Yli 17 500 asiakasta oli alkusoittoa, mitä tuleman pitää. 
Minusta tuli omaishoitaja ja sillä kentällä on n. 300 000 "ei niin merkittävää omaishoitajaa". On sielläkin etuoikeutettunsa, jotka vievät hoitajansa ulkomaanmatkan aikana "ei niin merkittävän hoidettavan" säännöllisen lepopaikan, että kotona hoitaminen olisi mahdollista "ei niin merkittävän hoitajan" jaksamisen kannalta. 

Mitä on 16 000 nokialaisen työpaikan ja verotulojen menetys verrattuna valtion säästöihin, kun hoitajille ei makseta mitään tai ollakseni tarkka 10 % omaishoitajista (n. 30 000) saa kahden päivän palkkaa vastaavan summan /kk. Tämäkö katkaisee kamelin selän. 
On aika tarkastaa mittasuhteita, sillä meille jokaiselle päivä päivältä lähestyy vanhuuden maa. Niin makaa, kuin petaa. Punkat nurin ja turpa rullalle. Siitäkin voi selvitä, jos kostoksi jostakin tuntemattomasta syystä tai suurista sanoista ei hirtetä kuin Saddamia. Pää irtosi irtipoikki hengenlähdön varmistamiseksi. Kiinassa lautasella oleva pilkottu käärme kiemurtelee ja pyrstöpuolesta kypsytetty kala aukoo suutaan. Se on taitolaji ja sitä sovelletaan meihin ihmisiin Siperista otetun opin mukaan. 

Viimeinen pyyntö tietojen vasikoimisesta antoi vastapalvelukseksi sardiinipurkin. Kun nälkäinen toimitti tietonsa ja söi sardiininsa, sai hän kuulan kalloonsa. Koulusurmaajat ovat sen oivaltaneet. Kun aikuiset eivät jaksa, kuinka aikuistuvat pojat/tytöt seuraavassa sukupolvessa voivat olla parempia kuin esimerkkinä pitämänsä vanhempansa. Pojasta ei enää polvi parane sukupolvien särkyessä.

Varattu lähtijälle

Sinä katselet parvekkeelta perään, minä mietin, mitä on kymmenen pistettä Suomi-Neidon neitsyydestä. Tähän on tultu. Haaskalla ruokitaan kaikkia uhanalaisia. Kuka osaa pitää huolta itsestään ja läheisistään, hän jää elämään. Nokia on tullut, mutta ei jäädäkseen. Se on tullut kiristääkseen lähtemisellään. Kuuntelin simultaanitulkin välityksellä saksalaisen johtajan riemua, kun Nokia lähtiessään Bochumista Romaniaan osallistui jälkipyykkiin maksamalla muutosta. Mitä meillä oli ennen Nokiaa? 

Käki lähti pesästä, johon oli muninut jälkikasvunsa. Tuli takaisin toipumaan. Sitten joutui virkatodistuksessa rastiksi ruutuun (x) elää avioliitossa. Eihän avioliitossa voi yksin elää. Se johti avioerotuomioon. Samaa voin sanoa kaikista kompuksista, kuka mitenkin on halunnut hyötyä minusta. 
Sain kirjeen postilta "Hyvä loma-asunnonomistaja" nimelläni ja osoitteellani. Kysyin, mikä on minun loma-asunnon osoite. Kirjeenvaihto on tallessa näyttökansiossa, mutta ulkomuistilta asiat johtivat Kuopion maistraattiin. Sieltä Kuusniemen kunnan rakennusvalvontarekisteriin varmistus, että laho mummonmökki oli muuttunut lomakiinteistöksi kunnan velhojen toimesta. Käymäni puhelin- ja sähköpostikeskustelun jälkeen maistraatti oikaisi "tyhjillään". Samoin verottaja halkomistoimituksen jälkeen käytti jakomiehen piirrustuksia rajauksineen mökkipläntistä. 
Vanha rakennuspaikka, koska sitä ei ole muuksi muutettu. Liitteenä lakikirjan irtolehtiä. 

Mökkipläntin rajaukset ovat turhia, koska ostin sisaren jako-osuuden kulutusluotolla. Kolme rakennettua kesämökkiä sai alleen omat tontit, jotka on erotettu rajalinjoin ja -pyykein. Heistä tuli pienmetsänomistajia. Niin pirstottiin yli 100 vuotta suvun hallussa ollut ja suurperheen elättänyt "lomakiinteistöpläntti". 
Minkä jäljen jättää Nokia Suomi-Neidon hipiään? Näinkin sitä voi viedä ulkomaille siirtämättä rajoja. Onko Nokialla takaisintulemista, onhan tämä jo ainakin toinen kerta, kun rahakasan päällä istuva Roope Ankka on lentoon lähdössä. Lyhyistä siivistä ja painavasta perästä johtuen lento on vaivalloista eikä voi vapaana liitää kuin albatrossi. 

Nokia jakaa liikapainolastia valmistellessaan pakkolaskua. Kuka ottaa vastaan maahanpudonneen tulijan. Annetaan Nokian mennä. Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä. Minun ihmeitätekevä assistenttini löytyi kuolleena lumivaipan alta, kun viimeisellä kesämökin ryöstökeikalla kuolema korjasi. Murtomiehet eivät kuitenkaa siihen loppuneet. Heitä ei rajat pitele. Yhteiskunta perii palaniuhkin päänsäryn, kun kaikki kotonahoidettavat vammaiset, pitkäaikaissairaat ja vanhukset ovat suurella aukiolla "Ei tarvitse palauttaa"- laput kaulassa. Heidän hoitajansa eivät uhkaa jättämisellään vaan ovat häipyneet vähin äänin tekemättä osoitteenmuutosta, mistä voi tavoitella. Sotalapset ovat muistuttamassa, että näinkin voi tehdä jopa omille lapsille, kun vihollinen kylvää rautaa ja kuolemaa. Bailout ravistaa Kuusniemen kuntia ja Pirunpeltoja.