Poliittinen perhe

Katson sitä kuin jouluseimeä kirjahyllyssä. Puu-ukko, Auringonkukka, pyöreä puukuppi täynnä sorvattuja puumunia ja puinen, hörökorvainen (kukko)Pilli. Kuinka se asettui minun hyllyyni? Sen selittää käyttöön tullut sana yrittäjyydessä ja politiikassa. On ollut munaa. Itse säästyin satamajätkäseikkailulta, etten ollut siinä sultaanissa, jota lokki nokki satamalaiturilla. Olenhan rapulapsi, teen matkaa takaperin pohjamudassa, mutta huomaan tulleeni perille ja jatkan vielä eteenpäin. Olenhan kahden maan kansalainen.
 
Oma sukupuuni valokuvissa. Vanhempieni kuva kultahääpäivänä, minä valkolakinpäivänä, me kolme; äiti ja kaksi tytärtä kuopuksen valkolakinpäivänä ja neljäspolvi tyttärentytär 1-vuotispäivänä. Hän halusi puhua ukin kanssa puhelimessa. Ihmetteli, kun ei oikein ymmärtänyt ukin savonkieltä. Sitten vielä toinen tyttärentytär, suojelusenkelintuoja. Katson seurakunnan kerhossa tehtyä hopeasiipistä enkeliä ja muistan sanat, kun 4-vuotias sen minulle ylpeänä enkelistään ojensi. 
- Kun sinä niin diggaat enkeleistä, tässä sulle oma. 

Nyt enkelini, voimakkaampi tuulta, lentää välillä maahan asti ja vierittelee suuria kiviä tieltäni. Sitten ripustan sen takaisin seinälle. Joskus saan nostaa monta kertaa päivässä, on niin paljon kerrottavaa. Taulun vein kellariin, en voinut pidempään katsoa, kun vanhan saunan puuvajaan ilmestyi kesy hietakurki. Löytyi hylättynä, etsi itselleen uuden elättäjän. Joskus muistaa aikaansaannoksensa, ottaa lapsiin yhteyttä ja taas palaa halkovajaan. 
Onko hän tuleva perheministeri, joka lisätyllä poliittisella vallalla tulee asioitamme hämmentämään, kun meillä menee hyvin? Perhe on yhteiskunnan perusta, sitä ei pidä politiikalla ja lakipykälillä laimentaa tai siitä tulee poliittinen perhe. Minun pesässä ei käki kuku eikä muni.