tiistai 21. syyskuuta 2010

Vanhempi maamerkki

Näinhän minä tarkoitin yhdellä kuvalla kertoa osakeomistuksesta Lahden käsityöläistalossa.

Kaupunki oli asialla toteuttaessaan palvelunrakennetta eläkeläisille. Olin ollut Harjulan palvelukeskuksessa hierojana. Kahvila, kampaamo. jalkahoito ja hieronta oli annettu yksityisten yrittäjien hoidettavaksi. Emme olleet talon palkkalistoilla. Kaupunki peri meiltä työhuoneesta vuokran ja samalla vaati, että meidän yrittäjinä on annettava 10% alennus eläkeläisille. 1½ vuotta riitti testiajaksi toteuttaa tällaista yrittäjä/orja -mallia. Sain tarpeekseni, kun laitoksen johtaja alkoi levitellä sairaita mielikuviaan, että hän oli saanut minulta erikoishoitoa. Hänelle se oli yllätys, että öljyhieronnassa ollaan alasti. Hänellä oli ongelma, alaston totuus. Se oli viimeinen pisara, kun hän asettui oveni taakse kuuntelemaan, kun minulla oli miesasiakas. Halusi tulla nähdyksi, kun avasin oven. "Tässä oli hyvä tehdä työtä." 
- Kiitti, mulle riitti. 
Blogger ei anna minun kirjoittaa haluamallani tavalla, joten jatkan. Siirryin kasityöläistaloon kiropraktikon alivuokralaiseksi. Se onnistui hyvin, kun olin sairauslomalla. Työhön palattua tuli ongelmat. Minulle ei järjestynyt työaikaa kuin illalla, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. 
Osa-aikainen työ ei riitä yrittäjälle. On tehtävä pitempää päivää päästäkseen kriittiseen pisteeseen. Muuttuvien kustannusten jälkeen tulevat kiinteät kustannukset, vuokrat, yrittäjäeläkevakuutus ja verot. Talossa oli tyhjiä huoneita ja vuokrasin kaupungilta itselleni oman työtilan.


 

Ei kommentteja: