keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Kansainvälinen lukutaitopäivä

YK määrittelee lukutaidon kuuluvan ihmisoikeuksiin. Lukutaitopäivää on vietetty vuodesta 1966. Meillä herättiin vasta 1997 huomaamaan lukutaidon tärkeys. Koulunkäynnistä on tullut minulle ongelma, olenhan Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas.

Omaishoidon kautta minulle selvisi, että ei ole kyse lukutaidosta vaan lukihäiriöstä. On kyse omistamisesta tänä päivänä. Kenelle kuuluu ymmärtää asioita oikein sukupolvenvaihdoksessa?

Nuorin sisarusten lapsista sai isänsä kotitalon historiaa käsittelevän asiakirjakäärön käsiinsä. Kukaan muu ei ollut asioista kiinnostunut. Hän avasi käärön ja totesi: On niin surullista luettavaa, että pitää laittaa musta surupuku päälle.

Sisarelleni kävi hyvin, hänestä tuli yksi kesämökkitontin omistaja miljonääri-isän jälkeen suoritetussa halkomistoimituksessa. Samalla myös pienmetsänomistaja. Minua seuraa kunnan kirous: Maaoikeushan sen viimekädessä päättää! Tässä on kyse sisälukutaidosta ja lukemansa ymmärtämisestä.

- Kyllä ne ovat viisaita.
-Tyhmiä ne ovat.

Etsin googlehakuna surupukua ja löysin YouTubesta kaksi videota. Surupuku ja Kova maa. Niille löytyy todellisuuspohjaa meidän sukupolvenvaihdoksessa. Olen suorittanut Yrittäjän ErikoisAmmattiTutkinnon Yritysakatemiassa. Hakeuduin sinne saadakseni yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen. YEAT:n näyttökansio on totisinta totta omaishoidosta, sukupolvenvaihdoksesta ja tietotekniikkataidoista.

Loppulausunto on kuin naisen saama kivitystuomio. Olen liian vanha pysymään mukana elämässä; ikä ehdoton 61/64 vuotta ja laki työhistoriasta, jota ei ole kertynyt minulle eikä monille muille samassa elämäntilanteessa eläneille suomalaisille.

Onko syytä viettää kansainvälistä lukutaitopäivää? Huipulla on järki jäässä, mutta kaatopaikoilla se on mahtava visio opettaa lapsia lukemaan. Mikään muu ei kohota heidän elämänlaatuaa tulevaisuudessa.

Me tuleemme alaspäin kolisten, kun politiikkaa ylemmäksi ei voi edetä. "Tule vahvaksi, pysy pehmeänä". Näillä Tommyn omilla sanoilla eduskunta hiljentyi hiljaiseen hetkeen.

Pelastukseni oli hankkia verkkokirjoitustaito. En tarvitse kirjuria enkä tulkkia saadakseni sanani näkyväksi. Piispa oli valmis muuttamaan Raamatun tekstiä tämän päivän politiikkaa ymmärtävämpään suuntaan. Nyt jatkaa naispiispa hänen jälkeensä nais -piispana.

Minä poseeraan The Bookin valokuvassa stay up -sukissa ja korkokengissä kaivokohtauksessa. Valokuva vapauttaa minut voimautuneena muuntamaan projektia ja tutkimaan sukua. Viimeinen yhteydenotto nuoren sairastuminen syöpään suvussa esiintyvien sairauksien valossa. Olemme aiheuttaneet itse omat sairautemme tietämättämme markkinataloudessa.

Olemme mitä syömme. Raha ei vielä täytä mahaa, on syötävä sairasta ruokaa. Villi liha ei aiheuta minulle oireita. Antibioottilääkitty liha teki minusta immuunin antibioottihoidolle. Jätin lihan pois ja parannuin. Vaihdoin kalatiskin kalaan. Olen myrkkylastissa Itämeren silakasta ja Norjan Chilessä kasvatetusta lohesta. Olen syönyt kalaa liian usein. Tähän on tultu, ruoka on myrkytettyä ihmisille sopimattomilla lisäaineilla. Honeymoon oli hunajainen hellekesänä.


Ei kommentteja: