tiistai 20. maaliskuuta 2007

Kymmenees ukkaasi: Elä harimoe lähimmäeses puolisoo, työmiehiä, elukoeta, eläkä mittään, mikon hänen.

Jumala ei luonna yksin ommaesuutta, vuan kaeken muunnii, mittee hyvvee mualimassa on. Jos sitä hyvvee ruppee toesilta katehtimmaan, niin se työ ei millonkaan lopu, vuan aena suap olla nuama pitkänä. Parempi oes, kun oppis olemaan olloehisa tyytyväenen.

Jumala on tarkottanna niin, ettei kukkaan oo tässä mualimassa tyhjän päeten, vuan jokkaenen on omalla paekallaan tärkee. Senpä tähen meijän ei pie aatella, että jollae toisella on kaekki paremmin, vuan pitäs vuan koettoo eistee toesten hyvvee voentia. Sillon ei iskis se katteuven kavala matokaan, vuan myö suatas huoletonna ellee niillä evväellä, jotka Luoja on meille antanna. Eikä meijän tarvihtis ruveta kenenkään elämisen tarpeita itellemmö hualimaan. (Savolaesten katkismus)

Ei kommentteja: