Teittinen molskahti Heinolan unikeoksi (27.7.2014 11:10)
UTSJOELLA
Auringonnousun hetki
1940: Väiski Vemmelsääri (Bugs Bunny) esiintyi ensimmäisen kerran piirrosfilmissä A Wild Hare.
Väiski elää jo kesäajan syksyä, kun pureskelee porkkanaa. 27.3.2016 kelloja siirretään tunti eteenpäin. Käynti ravintoterapeutin luona siirtää minut ruokarajoitteisten joukkoon, ehkä porkkanakuurille Väiskin kaveriksi.
UTSJOELLA
Auringonnousun hetki
Auringonnousu 16.5.2014 1:45. Auringonlasku 28.7.2014 0:45.
Huomisen puolelle menee tämän kesän auringonlasku. Yöttömän yön aika on ohi. Heinäpoutaa saatiin myöhässä, mutta nyt on sitä riittänyt hellerajan ylitykseen asti. Syntymäni aikoihin heinänteko oli vielä kesken 21. päivänä. Yhtä kuumat ajat olivat isälläni rintamaalla. Tuli viiden kummisedän arkun kanssa saman kuorma-auton lavalla lomalle viemään tyttärensä kastettavaksi. Kastepappi oli kiinnostuneempi kyselemään kaatuneista ja sodasta kuin meistä elävistä. Sen muisti isäni kertoa siitä kastelomasta.
Silloin ei vielä ollut eksytys käynyt voimalla vallitsemaan ja muuttanut sodan kokemattomien kastekäsitystä. He antavat lapselle oikeuden päättää kuulumisesta kirkoon aikuisena. Heille riittää nimiäiset vauvalle kuin kissanpojille ja vasikoille. Leikkiähän oli sota vanhan isän mielestä, kun vaipui puhumattomana muistohin juhlapyhinä. Palasi sieltä syvään huokaisten.
- Sellainen oli sotajoulu. Kaikki lapset oli kastettu ajallaan, vaikka pikkuveljen kastamista ei ole merkitty kirkonkirjoihin.
Minulle riittää Utsjoen yötön yö. Miksi saivartelisin Helsingin ja Oulun jokapäiväisen auringonnousun ja -laskun seuraamisella. Päivä piteenee, elämä lyhenee eikä tule uutta alkua, vaikka kuinka kovalla vauhilla tippuisin. Lammesta ylöskömpiminen humalaisten jäljiltä on saanut pysymään päätöksessä, etten palaa rikospaikoille.
Sen asian kanssa joudun elämään kuin 10 vuotta omaishoitajana. Lääkäri oli ottamassa isän pakkohoitoon laitokseen ja minua hän oli lähettämässä pakkopaitaan. Presidentin valinta antoi kuitenkin kunniakkaan vallanvaihdon, joskin niin päin.
- 6.2. 2000 Eläköön Tarja Halonen!
- Kuningas on kuollut, tuli ilmoitus seuraavana aamuna.
1940: Väiski Vemmelsääri (Bugs Bunny) esiintyi ensimmäisen kerran piirrosfilmissä A Wild Hare.
Väiski elää jo kesäajan syksyä, kun pureskelee porkkanaa. 27.3.2016 kelloja siirretään tunti eteenpäin. Käynti ravintoterapeutin luona siirtää minut ruokarajoitteisten joukkoon, ehkä porkkanakuurille Väiskin kaveriksi.
Tutkimus: Suomessa tehdään 10 000 turhaa polvileikkausta vuodessa Satakunnan Kansa 26.12.2013
Elämän totuutta etsi
1914: Ensimmäinen maailmansota alkoi.
Aamuhartaus ti 22.07.2014
Samuli Korkalainen, Pastori, kanttori, Helsinki
Virsi: ”Upp, själar, upp, låth oss ej såfva”, 1. säk.
”Me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Näin totesivat partilaiset, meedialaiset, elamilaiset ja ketä kaikkia siellä Jerusalemissa olikaan koolla. On helppo ymmärtää, miksi tämä oli merkittävää heille. Syvimmistä tunteista on saatava puhua omalla kielellä. Siksi oma äidinkieli on myös rukouksen, ylistyksen ja siunauksen kieli. Martti Luther ja muut reformaattorit ymmärsivät tämän ja toivat Jumalan sanan, niin Raamatun kirjoitetun sanan kuin jumalanpalveluksessa julistetun sanan, kunkin kansan omalle kielelle.
Ensimmäisen helluntain kuulemisihmeellä on kuitenkin laajempi merkitys. Siinä, että jokainen kuuli julistettavan Jumalan suuria tekoja omalla kielellään, ei ollut kyse vain puhutuista kielistä, vaan myös tunteiden ja uskon kielestä. Tämä tarkoittaa sitä, että murheelliselle on puhuttava lohdun sanoja, kun taas juhlivan kanssa on iloittava. Välinpitämätöntä täytyy herätellä, sortajille julistaa oikeudenmukaisuutta ja pelokkaille puhua toivon kieltä. Näinhän Raamattu opettaa. Jesajan kirjassa ovat sanat: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille.” Ja apostoli Paavali jatkaa Roomalaiskirjeessä: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.”
Musiikki on yksi niistä kielistä, joilla kerrotaan Jumalan suurista teoista. Martti Lutherin mukaan musiikki ei ole vain yksi Jumalan luomislahjoista, vaan kaikkein suurin niistä. Hän piti musiikkia toiseksi tärkeimpänä asiana maailmassa, tärkeämpi oli vain Jumalan sana. Eikä Luther tarkoittanut tällä vain kirkkomusiikkia, vaan kaikki hyvä musiikki oli hänen mukaansa pohjimmiltaan Jumalan luomislahjaa.
Myös silloin kun Jumalan suuria tekoja julistetaan musiikin kautta, on jokaisen saatava kuulla sitä omalla kielellään. Tästä syystä virsikirjamme sävelmissä on runsaasti suomalaisia kansantoisintoja, siis alun perin saksalaisista ja ruotsalaisista koraaleista Suomen kansan suussa muokkautuneita sävelmiä, jotka saavat juuri suomalaisen sielun kanteleen soimaan. Tässä hartaudessa kuullaan virsiä siinä muodossa, johon ne ovat taipuneet aikoinaan nimenomaan suomenruotsalaisessa kansanveisuussa. Jumalan suurista teoista on kerrottava niin barokin suurten kirkkomusiikkiteosten, urkukoraalien ja klassisen kuoromusiikin kuin bluesin, rapin, heavy metalin tai vaikkapa Taizé-laulujen muodossa, jotta jokainen kuulisi omalla kielellään. Samalla pidetään mielessä Johann Sebastian Bachin ajatus: musiikkia tulee käyttää Jumalan kunniaksi ja toisten ihmisten iloksi.
Kerron teille nyt salaisuuden: olen sekä pappi että kanttori, mutta en pidä pappeuttani kovin kummoisena juttuna. Syvällä sydämessäni olen ensisijaisesti kanttori ja ylpeä siitä. Sillä miettikääpä – onko teillä olemassa lempisaarnaa tai lempihartautta, jonka muistatte vielä vuosienkin kuluttua? Uskon, että joillakin on ja hyvä niin. Luulenpa silti, että jos kysyisin, mikä on teidän lempivirtenne ja muistatteko tilanteita, joissa virret tai muu musiikki on hoitanut ja puhutellut teitä, saisin paljon runsaammin vastauksia.
Sillä eikö olekin niin, että nimenomaan soivassa sanassa lihaksi tuleva Kristus murtaa aivan erityisellä tavalla sydänjäitä? Virsien, laulujen ja musiikin kautta hän koskettaa, herättää ja parantaa. Kirkkoisä Augustinus totesi aikoinaan: ”Joka laulaa, rukoilee kahdesti.” Ja Luther jatkaa: ”Eivät isät ja profeetat ole turhaan pyrkineet siihen, että meillä on niin paljon lauluja ja psalmeja, joissa sekä sana että laulu liikuttavat samanaikaisesti kuulijan sydäntä.” Sen vuoksi olemme myös vuoden ajan kuulleet tiistaiaamuisin musiikkiin perustuvia radiohartauksia.
Psalmissa 98 sanotaan:
Laulakaa Herralle uusi laulu!
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa on tuonut voiton.
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme,
hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa,
laulakaa ja soittakaa!
Ylistäkää Herraa harpun sävelin,
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään,
yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä,
sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.
Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti,
tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
Niin kuin tuossa psalmissa, niin myös tänä päivänä Jumalan seurakunnassa ilo ja riemu puhkeavat nimenomaan lauluksi ja soitoksi. Eikä virren ja musiikin iloittelu ole vain tämänpuoleista, vaan taivaassa sitä vasta lauletaankin! Tässä hiukan esimakua siitä:
Virsi: ”I himmelen, i himmelen” 1.-2. säk.
Elämän totuutta etsi
1914: Ensimmäinen maailmansota alkoi.
Aamuhartaus ti 22.07.2014
Samuli Korkalainen, Pastori, kanttori, Helsinki
”Me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Näin totesivat partilaiset, meedialaiset, elamilaiset ja ketä kaikkia siellä Jerusalemissa olikaan koolla. On helppo ymmärtää, miksi tämä oli merkittävää heille. Syvimmistä tunteista on saatava puhua omalla kielellä. Siksi oma äidinkieli on myös rukouksen, ylistyksen ja siunauksen kieli. Martti Luther ja muut reformaattorit ymmärsivät tämän ja toivat Jumalan sanan, niin Raamatun kirjoitetun sanan kuin jumalanpalveluksessa julistetun sanan, kunkin kansan omalle kielelle.
Ensimmäisen helluntain kuulemisihmeellä on kuitenkin laajempi merkitys. Siinä, että jokainen kuuli julistettavan Jumalan suuria tekoja omalla kielellään, ei ollut kyse vain puhutuista kielistä, vaan myös tunteiden ja uskon kielestä. Tämä tarkoittaa sitä, että murheelliselle on puhuttava lohdun sanoja, kun taas juhlivan kanssa on iloittava. Välinpitämätöntä täytyy herätellä, sortajille julistaa oikeudenmukaisuutta ja pelokkaille puhua toivon kieltä. Näinhän Raamattu opettaa. Jesajan kirjassa ovat sanat: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille.” Ja apostoli Paavali jatkaa Roomalaiskirjeessä: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.”
Musiikki on yksi niistä kielistä, joilla kerrotaan Jumalan suurista teoista. Martti Lutherin mukaan musiikki ei ole vain yksi Jumalan luomislahjoista, vaan kaikkein suurin niistä. Hän piti musiikkia toiseksi tärkeimpänä asiana maailmassa, tärkeämpi oli vain Jumalan sana. Eikä Luther tarkoittanut tällä vain kirkkomusiikkia, vaan kaikki hyvä musiikki oli hänen mukaansa pohjimmiltaan Jumalan luomislahjaa.
Myös silloin kun Jumalan suuria tekoja julistetaan musiikin kautta, on jokaisen saatava kuulla sitä omalla kielellään. Tästä syystä virsikirjamme sävelmissä on runsaasti suomalaisia kansantoisintoja, siis alun perin saksalaisista ja ruotsalaisista koraaleista Suomen kansan suussa muokkautuneita sävelmiä, jotka saavat juuri suomalaisen sielun kanteleen soimaan. Tässä hartaudessa kuullaan virsiä siinä muodossa, johon ne ovat taipuneet aikoinaan nimenomaan suomenruotsalaisessa kansanveisuussa. Jumalan suurista teoista on kerrottava niin barokin suurten kirkkomusiikkiteosten, urkukoraalien ja klassisen kuoromusiikin kuin bluesin, rapin, heavy metalin tai vaikkapa Taizé-laulujen muodossa, jotta jokainen kuulisi omalla kielellään. Samalla pidetään mielessä Johann Sebastian Bachin ajatus: musiikkia tulee käyttää Jumalan kunniaksi ja toisten ihmisten iloksi.
Kerron teille nyt salaisuuden: olen sekä pappi että kanttori, mutta en pidä pappeuttani kovin kummoisena juttuna. Syvällä sydämessäni olen ensisijaisesti kanttori ja ylpeä siitä. Sillä miettikääpä – onko teillä olemassa lempisaarnaa tai lempihartautta, jonka muistatte vielä vuosienkin kuluttua? Uskon, että joillakin on ja hyvä niin. Luulenpa silti, että jos kysyisin, mikä on teidän lempivirtenne ja muistatteko tilanteita, joissa virret tai muu musiikki on hoitanut ja puhutellut teitä, saisin paljon runsaammin vastauksia.
Sillä eikö olekin niin, että nimenomaan soivassa sanassa lihaksi tuleva Kristus murtaa aivan erityisellä tavalla sydänjäitä? Virsien, laulujen ja musiikin kautta hän koskettaa, herättää ja parantaa. Kirkkoisä Augustinus totesi aikoinaan: ”Joka laulaa, rukoilee kahdesti.” Ja Luther jatkaa: ”Eivät isät ja profeetat ole turhaan pyrkineet siihen, että meillä on niin paljon lauluja ja psalmeja, joissa sekä sana että laulu liikuttavat samanaikaisesti kuulijan sydäntä.” Sen vuoksi olemme myös vuoden ajan kuulleet tiistaiaamuisin musiikkiin perustuvia radiohartauksia.
Psalmissa 98 sanotaan:
Laulakaa Herralle uusi laulu!
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa on tuonut voiton.
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme,
hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa,
laulakaa ja soittakaa!
Ylistäkää Herraa harpun sävelin,
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään,
yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä,
sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.
Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti,
tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
Niin kuin tuossa psalmissa, niin myös tänä päivänä Jumalan seurakunnassa ilo ja riemu puhkeavat nimenomaan lauluksi ja soitoksi. Eikä virren ja musiikin iloittelu ole vain tämänpuoleista, vaan taivaassa sitä vasta lauletaankin! Tässä hiukan esimakua siitä:
Virsi: ”I himmelen, i himmelen” 1.-2. säk.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti