sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Mikä maa, mikä valuutta

1785: Yhdysvaltain dollari valittiin yksimielisesti Yhdysvaltain rahayksiköksi. Ensimmäistä kertaa maailmassa otettiin käyttöön desimaalinen valuuttajärjestelmä.

Kesäpäivä Kangasalla

Presidentintekijät

Ihmeiden aika ei ole ohi. Odotin sateen ja kylmyyden loppumista ja toivoin heinäpoutaa. Jonkun työ on kiinni ladollisesta kuivia heinäpaaleja. Presidentin näköinen mies ihmetteli kortissa "menisikö natoon vai latoon". Se on ammatinvalintakysymys. Ylihuomenna pyörähtää heinäshow käyntiin. 

Unohdan kaikki näkyvät presidentintekijät, jotka olen kohdannut valinnan jälkeen. He ovat olleet enemmän kuin itse valittu presidentti. Siihen kaatuu rauhanneuvottelut, kun on lähdettävä tekemään itseään tunnetuksi. Jatkuuko neuvottelut enää sen jälkeen, vaikka ei tullut valituksi. Onhan näitä muita kohteita kierrettäväksi ministerinä. Vasta kuoltua uskalletaan antaa todenmukainen  arvio siitä, mitä on saatu aikaan.
Siitä on aikaa, kun suomipoika lähti seiväsmatkoille. Ihmetteli mikä maa, mikä valuutta. €uroon siirtymisen jälkeen ei valuutta ole ongelma EU:lle, on kyse aluelaajennuksista dollarin ja ruplan välillä. Markkinataloudesta on kyse. Vahva €, heikko dollari ja suuren kauppakumppanin rupla ottavat mittaa toisistaan. Tarvitaanko siihen Nato avuksi ratkaisemaan, kuka saa käydä kauppaa. On sekoitettu rahat ja asevoimat keskenään. Taloussoppa on valmis.


Rahasta on kyse ja tietysti myös vallasta.




Kuuntelin sydän syrjällään kristillisten varapuheenjohtajan selvitystä 100 vuotta sitten Pohjanmaalta alkaneesta isänmaan edun puolustamisesta. Tulkitsin sen sisällissodaksi. Oltiin vastakkain kuin Räsänen puolueen puheenjohtajana ja tuntematon varapuheenjohtaja. Usko on henkilökohtainen asia eikä kuulu puoluetoimintaan. Samoin koti ja isänmaa eivät ole hurahtaneiden hoidettavissa. Miniaika ennen vaaleja jää mieleen, kun puolueet käyvät taistelua puolueen sisällä kannatusluvuista.

Viime viikolla kyselin kortilla, mennäänkö natoon vai latoon?
Kuvakaappaus vai kaapattu kuva?
 Mosse seuraa kuorman kasvamista.

Tänään on mentävä latoon, että työtä riittää talveksi. Natoon ehtii myöhemminkin ja antaako se oikeaa työtä kenellekään. Rinne siellä puhuu työllisyyden lisäämisestä ja vakaudesta. Siitä on pauhattu niin kauan kuin muistan, monia vuosia kuitenkin. Oikea työ on tallella, kun tuotteesta ei ole luopunut. Hyvää heinäpoutaa riittävän kauan heinäpellolle! 

Ei kommentteja: