18. luukku yömusiikiksi

Malttamattomana avaan 18. luukun heti puolen yön jälkeen. Saan onneksi nukkua päivien välillä, etten joudu ylikierroksille ja unettomana turvautumaan unilääkkeisiin. Kaikkiin lääkäriapua tarvitseviin vaivoihin  olisin saanut kassillisen lääkkeitä oireisiin, joita en tunnistanut edes hoidettaviksi oireiksi.

Lääkärillä oli tapana vedota omaan lääkeriippuvuuteensa kuin hölmöläinen puukuormanhakureissulla puheli hevoselleen.
Kun minäkin käytän tätä lääkettä, kyllä sinunkin pitää kokeilla ja vielä yhtä vahvana kuin itse lääkärikin sanoi käyttävänsä. 
Hölmöläinen lastatesssaan  puukuormaa hän arvioi hevosen jaksamista jokaisen puun lisättyään. 
- Kun jaksat tuon, jaksat tuonkin. Kohta kuorma oli niin korkea ja raskas, ettei se liikahtanutkaan hevosen nykäistessä. Hölmöläinen nostaa hattua ja ryhtyy kuorman purkutalkoisiin. 
- Kun et tuota jaksanut, et jaksa tuotakaan. Kun kuorma oli tyhjä, otti hölmöläinen hevosenkin hartioilleen ja kantoi kotiin.

Kovin on markkinat ylikuumentuneet. Elämäpelin mies näytti nuorentuneen, kun paransi vähän elämäntapojaan. Vastoinkäymiset voitettiin viinan voimalla. Viina on siitä ovela lääke, sillä on koodinsa tunkeutua ilman esteitä suoraan aivoihin. Siksi se on viisasten juoma. Tuskinpa se ketään viisastuttaa, mutta onhan sen käytölle joku syy keksittävä.