En etsi valtaa loistoa, en kaipaa kultaakaan.Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielen nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan!
Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu,
Jumalan sanan valoa, joss' sielu kirkastuu!
Tuo kotihin, jos pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin,
Jumalan sanan valoa, ja mieltä jaloa!
Luo köyhän niinkuin rikkahan, saa joulu ihana
ja yöhön synkkään maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, Sua odotan, Sä Herra maan ja taivahan.
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo! Z. Topelius/Jean Sibelius
Laiskanläksyä tuli ensimmäiselle joululomalle kirjoittaa musteella koko kaunokirjoitusvihkollinen tekstiä jäljentämällä mallista. Töhrykset olivat monen käsistään kömpelön kompastuskivi musteella kirjoittamisessa. Varsinkin jos jokaisesta töhryksestä sai jälki-istuntoa. Koko luokan sakinhivutus kärsittiin seisten. Se oli totinen paikka, että joltakin petti hermo ja kumisaappaasta kuuluva lorina sen paljasti.
Näin oli kansakoulussa, mutta laiskanläksyn olin käynyt hankkimassa kaukana kotoa koti-ikävän vaivatessa koko syksyn. Olihan se urakka, mutta suoritin sen ahkeroimalla koko pitkän joululoman. Siitä alkoi eristäytyminen sisaruksista, koulua varten koko elämä.
Omat ajatukset piti pitää omana tietona, ettei vain paljastuisi, mitä todella pyöri mielessä.
Kirjeenvaihto saksaksi toi tähän immateriaalisen suojan. Muuten ei salaisuudet säilyneet, olihan kaikki henkilökohtainen jokaisen vapaassa käytössä omalla luvalla. Kirjeenvaihtoa kesti 45 vuotta, päättyi ilmoitukseen, etten enää odottaisi ja samalla kiitoksiin ennen ilmoittajan syntymää alkaneesta ystävyydestä.
Nyt on kiitosten aika. Joulukorttia eilen kirjoittaessani viimeisen sai pieni tyttö. Suurlähetystön puutarhassa 4 vuotta sitten tyttö halusi tulla syliin. Jalat eivät vielä kantaneet, mutta siinä hän seisoi edessäni hakien tukea minusta. Tytön isä seurasi sivusta eikä estänyt tyttärensä tuttavuuden tekoa. Juhlivan kirkon käsiohjelmaan sain tytön osoitteen. Oli pitkä tauko, mutta syksyllä sain muuttoilmoituksen ja uuden osoitteen Saksasta. Kuuma linja heräsi henkiin. Näin yhteydet alkavat, kestävät, loppuvat ja alkavat alusta. Joulu tuo jouluihmisten kaamosyöhön taivaan valoa.
"En etsi valtaa loistoa" ainekirjoituksen aiheena ei ole menettänyt alkuperäistä merkitystään. Olimmehan miljonäärejä, kun tunsimme toisemme. Maailman köyhyys ja rikkaus ei ole rahanpuutetta. Se on järjenköyhyttä, joka on tämän päivän tuhoisin tunnettu diagnoosi. Kansan suussa kerrottiin hölmöläistarinoita laskutaidosta, rakentamisesta, säkillä valon tupaan kantamisesta ja viisaasta Matista.
Matilla oli tilaisuutensa, mutta loikkasi toiseen leiriin. Järjenköyhät kutsuvat antamaan lausuntoja Rukan lumilla syntyneistä oivalluksista. On vaadittavaa tekemään pidempää työuraa Suomi-neidon pelastamiseksi. Hankitaan rauhanpalkinto luovuttaneelle presidentille ja tehdään S-ryhmän asiakkaista rauhan välikappaleita sponsoroimalla rauhantyötä.
Koulutusrahastoa koskeva laki estää tutkinnon suorittanneen rahaporkkanan yli-ikäisiltä luusereilta. Esittelijä muuttaa sen keppikeitoksi yrittäjille, maatalousyrittäjille, perhehoitajille ja omaishoitajille. Boikotoin S-ryhmää enkä käy kaupassa. S-pankki lähettää kiristyskirjeen, ja velvoittaa siirtämään eläketilit S-pankkiin. Rahamaailman juoksupojat elävät tehtävänsä mukaan. Kirjoittamiskielto annetaan uhkaamalla polisiasialla, jos olisin vielä mieltä mistään julkisesti. Nythän minä vasta aloitan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti